ASEMAKAAVA NO 7750. VETURITALLIEN JA LÄHIYMPÄRISTÖN MAANKÄYTÖN KEHITTÄMINEN,
KALEVANTIEN JA KORTTELIN XVII-425 VÄLINEN RATAPIHAN ITÄOSA


Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 16 päivänä marraskuuta 2001 päivättyä ja 5.12.2001 sekä 22.3.2002 tarkistettua asema-
kaavakarttaa nro 7750. Asemakaavan hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

1 TIIVISTELMÄ

Asemakaavan muutoksen laatiminen perustuu kaavoituskatsaukseen 2001. Muutos on pantu vireille kuulemisella v. 1999. Asemakaavan
muutosluonnokset ja vaikutusten arviointi ovat olleet nähtävinä 13.9.-4.10.2001 ja esitelty yleisötilaisuudessa 13.9.2001. Saa-
dusta palautteesta enemmistö kannatti tornihotellivaihtoehtoa A.

Asemakaavan muutos perustuu vaihtoehtoon A, mutta siihen on otettu veturitallien laajempi säilyttämisaste vaihtoehdosta B. Van-
hempi veturitalli ja toimisto-osa tulevat säilytettäviksi siten, että pilttuiden 8-11 1920-luvulla rakennetut jatkeet voidaan
poistaa. Niitäkin koskevat miljöön säilymiseen tähtäävät rakentamisvelvoitteet. Toimisto-osan itä-koillispuolelle saadaan raken-
taa tornihotelli, jonka leveys on enintään 26,5 m ja korkeus kaksijakoisena XXIV/XVII kerrosta. Sen yhteydessä on viisikerroksi-
nen hotelliosa. Kokonaisrakennusoikeus on 18000 kem2.

Nuorempi veturitalli on omalla tontilla ja voi olla julkista tilaa, toimistokäytössä tai niiden yhdistelmänä; liiketilaa voi
olla enintään 50% kerrosalasta. Talli soveltuu kulttuuri-, opetus- tai harrastekäyttöön sekä kokous- tai näyttelytiloiksi. Ra-
kennus säilytetään kokonaan. Sen rakennusoikeus on 1900 kem2.

Veturitallien länsipuolelle varataan katualue Ratapihankadun jatkeelle kaksikaistaista katua varten.

Kalevantien viereen muodostetaan samanlainen toimistorakennuksen tontti kuin on jo kaavoitettu kadun eteläpuolelle. Sen räystäs-
korkeus vastaa neljää-kuutta kerrosta ja rakennusoikeutta on 22000 kem2.

Muutoksessa ovat mukana teknisistä syistä ne tontit, joiden autopaikkoja on osoitettu veturitallien itäpuoliseen pysäköintilai-
tokseen.

Hotellitontin rakentamista on jo valmisteltu. Toteuttaminen tapahtunee pian asemakaavan lainvoimaisuuden jälkeen. Ellei asema-
kaava ole lainvoimainen v. 2004, hanke on vaarassa peruuntua. Muiden osien rakentamista ei ole ajoitettu.

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

2.1 Tunnistetiedot

Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin XVII kaupunginosan
korttelin nro 308 tontteja 1, 4-7 sekä
katu- ja rautatien aluetta,

XVIII kaupunginosan
katualuetta
ja kaupunginosan rajaa.

Asemakaavan muutoksella muodostuu:
Tampereen kaupungin XVII kaupunginosan
korttelin nro 308 osa ja 302 osa sekä
katualuetta,

XVIII kaupunginosan
katualuetta
ja kaupunginosan rajaa.

Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö, Juha Jaakola.

2.2 Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa, 700 m Keskustorilta itään. Sen osoite on Tullikatu 4-10, Sumeliuksenkatu 11 ja
14, Åkerlundinkatu 6, 8 , 11 ja 16.

2.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ja havaintomateriaalista

1. Rautatieaseman ratapiha-alueen pintamaakerrosten tutkimukset, 27.9.2000.
2. Arvio pilaantuneiden maiden määrästä ja kunnostamisen kustannusarvio, 28.11.2001.
3. Tampereen rautatieaseman veturitallit 2001, kuntoarvio, 10.9.2001.
4. Tampereen veturitallit, Kaupunkikuvallinen selvitys, kevät 2001.
5. Veturitallien kaavavaihtoehdot ja kaupunkikuva, lausunto 14.10.2001.
6. Tampereen veturitallien rakentamisen vaiheita ja inventointipiirustukset, 31.8.2001.
7. Ote seutukaavasta 6.6.1997.
8. Ote keskustan osayleiskaavasta 4.1.1995.
9. Ote kaavoituskatsauksesta 2001.
10. Ns. Ratapihankadun eteläosan asemakaavamuutoksen vireillepano, ei päiväystä, kuulutettu 18.11.1999.
11. Viranomaisneuvottelujen muistiot 15.2.2001, 3.9.2001 ja 5.3.2002.
12. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.3.2001.
13. Asemakaava nro 7750, vaihtoehdot A-D ja kirje, 7.9.2001.
14. Veturitallien ja Pakkahuoneenaukion vaihtoehdot A-D, julkisivut ja perspektiivit,arkkit.tsto KSOY 10.9.2001.
15. Vastineluettelo 1, 5.12.2001 ja 2, 18.12.2001.
16. Pienoismalli ja valokuvasovitteet.

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Yleiskuvaus

Kaava-alueen itäosalla on kauppakeskus Tullintori, hotelli Villa, Pirkanmaan hotelli- ja ravintolaoppilaitos, toimistotaloja ja
pysäköintilaitos.

Kaava-alueen länsiosalla on kaksi veturitallia ja niiden toimisto-osa. Uusimmat veturitallit on purettu ja paikka on rakentama-
ton. Veturitalleissa toimii VR-Yhtymän sähkö- ja teletekninen korjaus ja huolto sekä yksityisiä korjaamoyrittäjiä.

3.1.2 Luonnonympäristö

Alue on pääosin tasainen; eteläreuna nousee Sorinsillalle noin 7 m jyrkkänä rinteenä.

Toiminnan laadusta johtuen alueella ei ole varsinaista istutettua kasvillisuutta. Veturitallien perustuksen vieressä kasvaa koivu-
valtaista nuorta lehtipuustoa. Sorinsillan vieressä on kookkaampaa lehtipuustoa vaihtelevana ryhmänä.

3.1.3 Rakennettu ympäristö

Yhdyskuntarakenne

XVII kaupunginosa eli Tullin alue on vanhaa varastoaluetta, joka on muuttunut ydinkeskustan osaksi, liike- ja toimistoalueeksi.
Veturitallien lisäksi alueella on enää pienteollisuustaloja jäljellä vanhasta toiminnasta. Alue on hyvin tiiviisti rakennettu.

Kaupunkikuva
Veturitallien asemasta ratapihan reunavyöhykkeellä on valmistunut kaupunkikuvallinen selvitys, laatija arkkitehtitoimisto Lasse
Kosunen Oy keväällä 2001. Sen mukaan veturitalleilla on nykytilanteessa vähäinen merkitys Tampereen kaupunkikuvassa. Ne ovat
kiinteä osa ratapiha-aluetta ja sen järjestelmiä. Tallit sulautuvat taustarakennusten muureihin ja rata-alueen sähkölaitteisto-
viidakkoon.

Palvelut
Alueella on keskustan monipuoliset kaupalliset ja kulttuuriset palvelut. Yliopisto on kaava-alueen lounaispuolella.

Liikenne
Alueen liikenneyhteydet ovat nykyisin pohjoisesta Ukkopekankadulta ja idästä Åkerlundinkadulta. Etelästä rakentuu Ratapihankatu
Åkerlundinkadulle asti v. 2002.

Rakennettu kulttuuriympäristö

Veturitallit on rakennettu vuosina 1875-1941. Rakentamisvaiheista on laadittu erillinen selvitys elokuussa 2001.

Tallit ja niiden toimisto-osa ovat osa valtakunnallista rautatiealueiden rakennusperintöä. Ne sisältyvät valtakunnalliseen rauta-
tiealueiden suojelusopimukseen (YM, päätös 9.12.1998, dnro 2/562/96), johon kuuluu 30 veturitallia.

Tekninen huolto
Alueella on vesi- ja viemärijohdot, kaukolämpö ja sähkö.

Ympäristöhäiriöt

Veturitalleissa ja niiden lähiympäristössä maaperä on pilaantunut lähinnä veturien jäteöljyjen, polttoaineiden ja sähköteknisten
laitteiden kemikaalien käsittelytavan vuoksi. Teetetyn pintamaakerrosten tutkimuksen perusteella huonoin tilanne on purettujen
veturitallien edustalla ja niiden pohjoispuolisen kulkutien kohdalla. Sillä alueella on vaikeasti kompostoitavaa öljyistä maata
noin kahden metrin syvyydelle ja alueelta on löytynyt myös vähäisiä määriä PCB:tä. Em. alueen ympärillä ja säilytettävien veturi-
tallien edustalla on kompostointikelpoista öljyistä maata keskimäärin yhden metrin syvyydelle. Myös tallien lattian alla on
vastaavalla tavalla pilaantunutta öljyistä maata. Kuntatekniikka- ja liikennesuunnitteluyksikkö on tehnyt selvityksen "Rautatie-
aseman ratapiha-alueen pintamaakerrosten tutkimukset" syyskuussa 2000.

Pilaantunutta maata on arvion mukaan 13550 m3, josta 3900 m3 on voimakkaasti pilaantunutta. Alueen kunnostaminen maksaa arvion
mukaan noin 0,97 milj. euroa (ilman ALV:a), jossa summassa ei ole mukana tallin 1 lattian alla olevien maiden puhdistus.

Sosiaalinen ympäristö

Tullin alueella on vähän pysyviä asukkaita. Alueella on runsaasti omaehtoista kulttuuritoimintaa, joka on sijoittunut alueen van-
hoihin varasto- ja teollisuustiloihin. Tampere-talo on alueen itälaidalla. Veturitallien alue on tällä hetkellä yleisöltä sul-
jettu vuokrattuja yritysten toimitiloja lukuunottamatta.

3.1.4 Maanomistus

Kaava-alueen pääosan omistaa VR-Yhtymä Oy, joka on tehnyt v. 2000 ehdollisen esisopimuksen Tampereen kaupungin kanssa ko. alueen ja
rakennuskannan luovuttamisesta kaupungille. Kauppahinta on 26,9 milj. mk, minkä lisäksi kaupunki rakentaa VR:lle 2500 m2 korvaa-
vaa toimitilaa sähkö- ja teletoimintoja varten erilliselle luovutettavalle tontille.

Ratahallintokeskus omistaa kapean kaistaleen kaava-alueen länsireunassa nykyisen ratapihan alueella.

Tampereen kaupunki omistaa kapean kaistaleen Sorinsillan pohjoispuolella ja tontin 308-7, joka on vuokrattu Kiint. Oy Pysäköinti-
veturille, os. Pyhäjärvenkatu 5 B, 33200 Tre.

Korttelin 308 tonttien omistajat ovat:
1 Judinic Oy, os. Koskitie 36, 90500 Oulu
4 Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, os. Åkerlundinkatu 8, 33100 Tre
5 Kiint. Oy Tullintorni, os. PL 171, 00511 Hki
6 Kiint. Oy Tullintori, os. PL 171, 00511 Hki.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

-seutukaava 6.6.1997: keskustatoimintojen aluetta C, tärkeä yhdystie.
-keskustan osayleiskaava 4.1.1995: keskustatoimintojen aluetta C, katu.
-asemakaava 2.12.1897: rautatien aluetta.
-asemakaava nro 6736 4.4.1989: korttelin 308 tontit; K-24 liikeja toimistorakennukset, KL-8 majoituspalvelurakennukset, YO-15
opetustoiminnan rakennukset, LPA autopaikkojen korttelialue.
-asemakaava nro 7192 15.2.1993: tontti 308-1; K-24 liike- ja toimistorakennukset.
-asemakaava nro 7722 13.12.2000: Kalevantietä.
-tonttijako ja -rekisteri tehty.
-pohjakartta kaupunkimittaus 2001.
-sopimus menettelytavoista valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämiseksi ja suojelemiseksi 22.9.1998:
koskee mm. Tampereen veturitalleja 1 ja 2 ja toimistorakennusta.
-arkkitehtitoimisto KSOY:n suunnitelma "Veturitallien ja Pakkahuoneenaukion alue", päivätty 31.10.2001.
insinööritoimisto A-Tie Oy:n suunnitelma "Ratapihankatu välillä Kalevantie-Murtokatu", päivätty 31.8.2001/2.10.2001.
-lähiympäristö: pohjoispuolelle tekeillä asemakaava nro 7818 ja maanalainen asemakaava nro 7814, itäpuolen tontille 302-1 tekeil-
lä asemakaava nro 7815, Ratapihankadun jatkeelle Åkerlundinkadulle asemakaava nro 7782 10.10.2001.
-selvitykset: Rautatieasema-alueiden suojeluesitys, Museovirasto 5.3.1997.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

Ns. Ratapihankadun rakentaminen on alkanut eteläpäästä ja asemakaavat sitä varten ovat voimassa Åkerlundinkadun tasolle asti.
Ympäristölautakunta on hyväksynyt elokuussa 1999 Ratapihankadun yleissuunnitelman, jonka mukaisesti katualuetta tulee jatkaa
Itsenäisyydenkadun tasolle asti.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Ratapihankadun yleissuunnitelman hyväksyminen ympäristölautakunnassa 17.8.1999 on tarkoittanut asemakaavan muuttamisen käynnis-
tämistä. Kaavoitusyksikkö on päättänyt asian vireillepanosta. Vireillepano on kuulutettu 18.11. 1999.

Suunnittelukohde on otettu vuosien 2000 ja 2001 kaavoituskatsauksiin sekä kaupunginhallituksen hyväksymään kaavoitusohjelmaan
2001-2004.

Kaupunki on neuvotellut VR-Yhtymä Oy:n ja Ratahallintokeskuksen kanssa useita vuosia Ratapihankadun katualueen maapohjan saami-
sesta kaupungin haltuun. Ehdollinen esisopimus asiasta kaupungin ja VR-Yhtymän välillä on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.12.2000.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset

Osallisia ovat:
VR-Yhtymä Oy, Ratahallintokeskus, Kiint. Oy Pysäköintiveturi, Kiint. Oy Tullintori, Kiint. Oy Tullintorni, Pirkanmaan ammatil-
lisen koulutuksen kuntayhtymä, Judinic Oy, Insinöörioppilastalo, Kiint. Oy Tampereen Itsenäisyydenkatu 2,
Kiint. Oy Pendolino, Kiint. Oy Sähkökortteli, Tampereen Pienteollisuustalo Oy, Kapiteeli Oy, Kiint. Oy Tikankulma, Kiint. Oy
Kyttälänkulma, As. Oy Tampereen Rautatienkatu 22, As. Oy Rautatienkatu 24, As. Oy Sorinhovi, Tampereen ortodoksinen seurakunta,
As. Oy Sorinahde,
Ympäristöministeriö, Pirkanmaan ympäristökeskus, Museovirasto, lähiympäristön asukkaat ja toimijat, kaupunkikuvasta kiinnostu-
neet kaupunkilaiset, Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys ry,
kaupungin hallintokunnat: ympäristötoimi, tekninen toimi, kiinteistötoimi, elinkeinotoimi, kulttuuritoimi, museotoimi, vesilaitos,
sähkölaitos, liikennelaitos, pelastuslaitos,
Soon Communications.

4.3.2 Vireilletulo

Ns. Ratapihankadun eteläosan asemakaavamuutoksen vireillepano on kuulutettu 18.11.1999.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Aluerajaus ja Ratapihankadun yleissuunnitelma oli nähtävänä 18.11.-9.12.1999. Aluerajauksen ja kadun yleissuunnitelman nähtävilläolosta
ei tullut mielipiteitä.

Kaupunki ja SOK esittelivät 26.10.2000 lehdistölle hotellihanketta, jonka mukaan veturitallien yhteyteen rakennettaisiin noin 300
huoneen kokoinen Radisson-SAS-hotelli. Asia uutisoitiin näyttävästi lehdistössä; palaute oli pääsääntöisesti myönteistä. Tampe-
reen kauppakamari antoi 3.11.2000 hankkeesta puoltavan kannanoton. Museovirasto lähetti 13.12.2000 kirjeen, jonka liitteenä
olleessa muistiossa hotellitornia pidettiin epäsuhtaisena.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 13.3.2001 ja kuulutettu nähtäväksi 15.3.-5.4.2001. Suunnitelmaa ja veturital-
lien hotellihanketta esiteltiin yleisötilaisuudessa 14.3.2001. Paikalla oli 52 osallistujaa. Yleisökannanotoissa tuli esille
myönteinen suhtautuminen sekä Ratapihankadun rakentamiseen Tullin alueen kohdalle että hotellin rakentamiseen säilytettävien vetu-
ritallien yhteyteen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi mielipide, jossa Pirkanmaan perinnepoliittinen yh-
distys ilmaisi halunsa olla kaava-asiassa osallinen.

Veturitallien alueesta tehtiin neljä asemakaavan muutosvaihtoehtoa A-D, joita esiteltiin yleisötilaisuudessa 13.9.2001. Paikalla
oli 26 kirjattua ja kymmenkunta kirjaamatonta osallistujaa. Kannanotot olivat pelkästään myönteisiä tornihotellivaihtoehdolle.
Vaihtoehdot olivat nähtävänä 13.9.-4.10.2001. Niistä tuli viisi puoltavaa lausuntoa naapureilta ja kaava-alueella olevilta yhti-
öiltä, ja neljä kannatti vaihtoehtoa A. Ratahallintokeskuksen lausunto oli puoltava. Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Museovi-
raston lausunnot on päivätty 25.1.2002, kts. vastineluettelo 3; lausunnoissa pidettiin hotellitornia ja rakentamisen määrää sopi-
mattomana. Muut valtion viranomaiset eivät ole lausuntoa antaneet. Kaupungin hallintokuntien lausunnot olivat puoltavia, suo-
sikkeina vaihtoehdot A, B ja C. Kuntalaisilta ja yhteisöiltä ei tullut mielipiteitä. Lehdistössä ihmeteltiin lopullisen ratkaisun
viipymistä; yhdessä artikkelissa oli vastakkainasetteluna tornihotelli (ve A) ja matala rakentaminen. Kaavamuutosasiasta tehtiin
ohjelma paikallistelevisioon.

Veturitallien hotellihankkeesta on kirjoitettu runsaasti lehdistössä. Paikallislehdistön kannanotot ovat olleet pääsääntöisesti
tornihotellia puoltavia. Viimeksi asia on ollut esillä 27.11.2001 Tampereen yliopiston kokoamassa kansalaisraadissa. "Tornihotelli
ei aiheuttanut raadissa napinaa", kirjoitti Aamulehti seuraavana päivänä.

Lausunnot ja kirjeet vastineineen sekä tahot joilta vastausta ei ole saatu ovat selostuksen liitteenä olevissa vastineluetteloissa
1 ja 2 sekä esityslistaan sisältyvässä osassa 3.

4.3.4 Viranomaisyhteistyö

Asiasta on pidetty kolme viranomaisneuvottelua, joissa ovat olleet edustettuina Ympäristöministeriö, Pirkanmaan ympäristökes-
kus, Museovirasto ja Tampereen kaupunki. 15.2.2001 keskusteltiin kaavan laadinnan lähtökohdista, alueen arvoista ja rautatieasema-
aluesopimuksesta sekä tarvittavista selvityksistä. 3.9.2001 käytiin läpi laaditut kaupunkikuvallinen ja rakennushistoriallinen
selvitys sekä kunto- ja käyttökelpoisuusarviointi. Esillä olivat myös vaihtoehtoiset asemakaavaratkaisut alustavina suunnitelmina
sekä niiden vaikutusten arviointi. 5.3.2002 mukana oli myös VR-Yhtymä Oy. Silloin käytiin läpi muistutukset ja lausunnot ja
niistä tehdyt johtopäätökset.

Ensimmäisen neuvottelun muistion mukaan veturitallien suojelun kannalta sekä ulkoarkkitehtuurin että sisätilojen säilyttäminen
on tärkeää. Tallien lähiympäristön rakentaminen on mittakaava- ja kaupunkikuvakysymys. Tallien ympärille tulisi määritellä suoja-
alue. Kiireellisin hanke on Ratapihankadun rakentaminen.

Toisen neuvottelun muistion mukaan puhuttiin uuskäytöstä ja lisärakennusoikeuden määrästä, liikenteellisistä selvityksistä ja
kaavoitusprosessista. Taustarakennusten arvosta haluttiin analyysi Kalevantieltä Itsenäisyydenkadulle. Kaupunkikuvalliseen selvi-
tykseen haluttiin selvempää kannanottoa suunnitelmiin. Sellainen on myöhemmin teetetty.

Kolmannen neuvottelun muistion mukaan keskusteltiin asemakaavaehdotuksen käsittelyvaiheista, veturitallien suojelukysymyksestä,
muista sisältökysymyksistä ja jatkotoimenpiteistä. Osanottajat totesivat, että keskustelu oli hyödyllinen, mutta se ei tuottanut
yhteistä näkemystä asiassa.

Rakentamistapaohjeiden luonnoksesta pyydettiin kommenttia Museovirastolta 3.12.2001 faksilla. Sitä ei ole saatu.

4.4 Asemakaavan tavoitteet

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

Kunnan asettamat tavoitteet

Ratapihankadun rakentaminen ratapihan itäreunalle on päätavoite. Kalevantien varteen yliopistoa vastapäätä on jo kaavoitettu toi-
mistotontti, ja tien pohjoispuolelle on muodostettavissa vastaavaan käyttöön hieman pienempi tontti. Veturitallien tilojen ja
ympäristön maapohjan kunnostaminen on hyvin kallis tehtävä, minkä vuoksi kaupunki on halukas ottamaan tehtävään vastuunjakajan
valtakunnallisesta hotelliketjusta. Se tarkoittaa noin 300 huoneen kokoisen hotellin sijoittamista veturitallien välittömään läheisyyteen.

Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet

Seutukaava ja osayleiskaava määrittelevät yhteneväisesti kaava-alueen keskustatoimintojen alueeksi, jonka kautta on merkittävä
katuyhteys pohjoiseen.

Asemakaava määrittelee itä- ja pohjoispuoliset korttelit 308 ja 425 liike-, toimisto-, hotelli- ja opetuskäyttöön. Kortteli 302
on sekä toimisto- että teollisuustoiminnoille. Veturitallien nykyinen korjaamokäyttö poikkeaa ympäristön yhdyskuntarakenteesta.

Veturitallit ja niiden toimisto-osa ovat rautatiealueiden suojelusopimuksessa. Sen mukaan niistä huolehditaan niin, että alueen
luonne säilyy eikä rakennusten nykyinen kunto olennaisesti heikkene. Rakennuksissa saadaan suorittaa historiallisen ominaisluon-
teen huomioivia, hyvän korjaustavan mukaisia muutoksia ja korjauksia. Kohteiden säilyttäminen ja suojelu ratkaistaan luovutta-
misen yhteydessä. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvät kysymykset selvitetään kaavoituksella.

Veturitallit ovat kohteena julkaisussa "Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998". Ne on arvotettu erittäin merkittäväksi
kohteeksi rakennustaiteellisin ja maisemallisin perustein. Niillä on valtakunnallista merkittävyyttä.

Ratapihankadusta on suunniteltu ratapihan itäpuolisten kaupunginosien kokoojakatua, joka on myös keskustaa kiertävän kehäkatu-
yhteyden osa ja johtaa suuren osan alueen liikenteestä suoraan Viinikan liikenneympyrän kautta valta- ja kantatieverkkoon. Kadun
yhtenä tehtävänä on myös toimia tulevan matkakeskuksen itäosan henkilöauto- ja polkupyöräliikenteen yhteytenä. Viimeisin tavoite
on käyttää Ratapihankatua ratapihan ja Hämeenkadun alle rakennettavan pysäköintilaitoksen ajoyhteytenä.

Veturitallien ja lähiympäristön maa-aines on pilaantunutta. Alueen puhdistaminen luontuu parhaiten suurehkon rakennushankkeen
yhteydessä, jolloin puhdistamisen kustannukset voidaan katsoa tarpeen vaatimiksi lisäkustannuksiksi.

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen

Osallisten tavoitteet
Suurin osa lausunnoista ja mielipiteistä pitää veturitallien yhteyteen rakennettavaa kapeaa hotellitornia suositeltavimpana.
Muitakin kannanottoja on. Kaupunkilaisten taholta kannanottoja on esitetty yleisötilaisuuksissa, lehdistössä ja sähköpostilähetyk-
sissä ja ne ovat samansuuntaisesti kapean hotellitornin kannalla.

Nähtävilläoloaikana Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys ry jätti muistutuksen, jossa puhutaan vaihtoehtojen puutteellisesta
käsittelystä, kaupunkikuvallisten vaikutusten riittämättömästä arvioinnista ja ratapiha-alueen tarpeettomasta jakamisesta eri
asemakaavoihin. Elmar ja Sirkka-Liisa Badermann pitivät muistutuksessaan hotellitornia paikalle sopimattomana. Mikko Väre piti
tornirakentamista sopivana. Kts. muistutukset ja mielipide ja niiden vastine.

Ratapihankadun osalta ei ole vastustettu linjauksen jatkamista Itsenäisyydenkadulle. Sen sijaan Tammelan kohdalle jatkamisesta
on yksittäinen suullinen vastustava kommentti aikaisemman asemakaava-asian yhteydessä.

Asemakaavan laadulliset tavoitteet

Ympäristön korkea laatu on ydinkeskustassa selvä tavoite kaikkien osapuolten taholla. Laatu koskee samalla tavalla sekä vanhan ra-
kennuskannan ja sen lähiympäristön käsittelyä kuin uudisrakentamista ja kadunrakentamisen yksityiskohtia. Tavoitteita tullaan
selventämään rakentamistapaohjeilla.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta

Ratapihankadun linjaukselle ei ole ollut vaihtoehtoja, koska katu on tullut sijoittaa Ratahallintokeskukselta vapaaksi jäävän alu-
een äärireunaan. Ainoat vaihtoehdot ovat koskeneet ajoradan sijaintia. Sittemmin hylätyssä mallissa kadun poikkileikkauksen
välikaistat ja ratapihan puolelle jätetty istutuskaista levittivät katualuetta lähes kiinni veturitallien toimisto-osaan. Museo-
virasto halusi säilytettäville rakennuksille suoja-aluetta katuun päin.

Radisson-SAS-hotelli on hakenut paikkaa Tampereen ydinkeskustasta useilta tonteilta usean vuoden ajan. Hotellin pyrkimys on sijaita
Hämeenkadun varrella. Matkakeskus rautatieaseman yhteydessä toi uuden näkökulman, ja matkakeskukseen liittyvä Veturitori tuli
mahdolliseksi sijaintipaikaksi. Kun kaupungille oli tulossa VR:n maiden yhteydessä veturitallit, hotellia haluttiin saada myös
veturitallien käyttäjäksi. Alustava hotellin sijoitus osittain Veturitorin reunalle ja osittain veturitallien taakse ei kuitenkaan tehnyt talleista
elimellistä hotellin osaa. Veturitallien käytettävyyden vuoksi hotellin päätilat haluttiin siirtää lähemmäksi talleja.

4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu

A. TORNIHOTELLI 24 KERROSTA + iv-konehuone

-alkuperäinen KSOY:n suunnitelma.
-tornissa 24 kerrosta vaalea ja 17 kerrosta sininen osa ja iv-konehuoneet, räystäslista +171,6/+150,6,
-vaakaosa 5 kerrosta, räystäslista +111,0,
-veturitalleista purettu pilttuiden jatkot 1-3, 8-11 ja 14-17; pilttuiden väliseinistä suurin osa purettu.

B. TORNIHOTELLI 20 KERROSTA + iv-konehuone

-ratkaisussa veturitallien laajempi säilyttäminen.
-tornissa 20 kerrosta molemmissa osissa, vaalean päällä iv-konehuone 2 kerrosta, räystäslista +162,6/+156,6,
-vaakaosa 5 kerrosta, räystäslista +110,5/+111,0,
-veturitalleista purettu takapihalta pilttuiden jatkot 8-11; pilttuussa 12 museoveturi, pilttuut 21-24 mahdollisesti kaupungin
hallussa monikäyttötilana (näyttelyhalli, taidekoulutusyksikkö); pilttuiden väliseiniin puhkaistu kulkuaukot mutta seinät jäljellä.

C. VAAKAHOTELLI 10 KERROSTA

-ratkaisussa matalampi hotelliosa.
-vaakaosassa 1+10 kerrosta, iv-konehuone räystäslinjoista sisäänvedetty, räystäslista +127,0,
-veturitalleista purettu takapihalta pilttuiden jatkot 8-11; pilttuiden väliseiniin puhkaistu kulkuaukot mutta seinät jäljellä.

D. VR:N TAI MUUN TAHON KÄYTÖSSÄ - EI HOTELLIA

-ratkaisu tarkoittaa hyväksytyn sopimuksen muuttamista niin, että tallit jäävät kiinteistökaupan ulkopuolelle.
-veturitallit nykytilassa sähkö- ja teleteknisinä työtiloina tai muun tahon (valtio/yksityinen) omistuksessa/käytössä; itäpuolelle
vähäistä lisärakentamista.

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA VERTAILU

Vaikutusten arvioinnissa vertaillaan vaihtoehtoja A-D toisiinsa. Vaihtoehto D eli veturitallien nykytila on lähtökohta.


VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN

Seutu- ja osayleiskaavan perusteella alue on varattu keskustatoiminnoille. Veturitallien pohjois- ja eteläpuolella on liike-
ja toimistotontit, itäpuolella pysäköintilaitos, kauppakeskus, hotelli, koulu ja pienteollisuustalo. Länsipuolella ratapihan
takana on rautatieasema, joka on kehittymässä matkakeskukseksi.

Nykykäyttö sopii huonosti paikan tulevaan asemaan kaupungin liikenteellisen solmukohdan osana. Hotellivaihtoehdot A-C ovat eli-
mellinen osa solmukohtaa.

VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN

Veturitallit ja niiden toimistorakennus ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rautatierakennuskantaa. Siksi ne tulevat suojeltaviksi.

Vaihtoehto D:n mukaan rakennukset ovat säilytettävissä nykytilassaan. Niihin on kuitenkin tehty lukuisia rakennusten alkuperäistä
arvoa huonontavia muutoksia ja lisäyksiä. Rakennusosien kunto on hyvin huono itäpuolisissa, ratavallia vasten olleissa seinissä.

Vaihtoehdoissa B ja C tallista I puretaan vuosina 1925-29 rakennetut pilttuiden 8-11 pidennykset, jotka ovat arkkitehtuuriltaan
talliryhmän vaatimattomimmat ja tekniseltä kunnoltaan heikot. Tallien lattiat rakennetaan uudelleen ja muut pinnat uusitaan
vanhoja rakenteita kunnioittaen. Pilttuiden väliseiniin puhkaistaan alkuperäisiä kaariholvattuja aukkoja.

Vaihtoehdossa A talleista puretaan kaikki pilttuisiin myöhemmin rakennetut laajennukset. Pilttuisiin 1-3, 8-9 ja 15-17 rakenne-
taan uudet päätyseinät. Tallien lattiat rakennetaan uudelleen ja muut pinnat uusitaan. Pilttuiden väliseinistä puretaan suuri osa.

VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN

Laaditun kaupunkikuvallisen selvityksen mukaan veturitallit ovat olleet aikoinaan merkittävä rakennusryhmä Tullin alueen ja rata-
pihan kaupunkikuvassa. Kun Tullin alueelle rakennettiin korkeita teollisuus- ja varastorakennuksia, veturitallien asema kaupunki-
kuvassa muuttui alisteisemmaksi. Kaupunkikuvallinen merkitys kasvaa taas Ratapihankadun valmistuessa ja matkakeskuksen toimin-
nan alkaessa.

Vaihtoehdoissa A ja B tallien ja itäpuolisen pysäköintilaitoksen väliseen solaan rakennetaan kapea hotellitorni. Uusi torni aset-
tuu tallien tornimaisen toimistorakennuksen itä- tai koillispuolelle, Otavalankadun itäiseen päätteeseen. Otavalankadun länsi-
päässä on hotelli Ilves. Tallien lähiympäristössä tornin alaosa jää vanhojen rakennusten taakse, ja normaalissa näkökentässä tor-
nista näkyy vain kapea osa. Kauempaa ratapihalta ja ympäröivistä rakennuksista torniosan vaikutus tulee kaupunkikuvaan vaikutta-
vaksi. Vaakaosa, jonka korkeus on sama kuin Tullintorin kauppakeskuksen länsireunan, jää samalla tavoin vanhojen rakennusten
suojaan ja näkyy isompana kokonaisuutena vain kauempaa ratapihan toiselta puolelta. Tullintorin lasikatto on kuitenkin korkeampana
sen taustalla. Vaihtoehdossa A hotellitornin korkeus on 76 m/+171,60 ja vaihtoehdossa B 67 m/+162,60. Korkeutta voi arvioida
vertaamalla sitä Takon piippuun 92 m/+174,50, Frenckellin piippuun 62 m/+146,00, hotelli Ilvekseen 57 m/+141,80 ja aseman tor-
niin 41 m/ +136,30.

Vaihtoehdon C mukainen vaakahotelli tulee kaupunkikuvassa veturitallien ja viereisen tontin taustarakennukseksi. Räystäslista
nousee viiden-kuuden kerroksen verran Tullintorin kauppakeskuksen länsireunaa ylemmäksi. Räystäslistan korkeus on +127,00 ja iv-
konehuoneen katto +130,00. 102 m pitkä rakennus on ratapihan kaupunkikuvassa kookas ja ympäristöään korkeampi, ja sillä on suuri
merkitys tulevan matkakeskuksen ja Tullin alueen näkymiin.

Vaihtoehto D ei muuta kaupunkikuvaa. Lähinäkymissä merkittäväksi muodostuvat rakennusten ja rakenteiden yksityiskohdat ja niiden
kunto. Nykyinen kunto ja rakenteiden tekninen taso sopivat huonosti Tampereen liikenteelliseen solmukohtaan, maan pääradan varteen.

VAIKUTUKSET MAISEMAAN

Teollisuuskaupunkina Tampereen kantakaupungin maisemasilhuettia hallitsevat savupiiput, Näsinneula, kirkkojen tornit ja muina
korkeina rakennuksina hotelli Ilves ja Impilinna. Maisema näkyy laajana kokonaisuutena etelästä Helsingin moottoritieltä ja Lem-
pääläntieltä Lakalaivan-Taatalan kohdalla sekä pohjoisesta Näsijärveltä ja Näsinneulasta.

Vaihtoehtojen A ja B tornihotelli tekee Tampereen silhuettiin uuden piikin. Sen korkeus ylittää Ilveksen huipun selvästi. Tor-
nin hoikka muoto sopeutuu Ilvestä paremmin savupiippujen hallitsemaan silhuettiin, vaikkakin se poikkeaa rakennuksena savupii-
puista. Torni näyttää Tampereen liikenteellisen solmukohdan.

Vaihtoehdon C vaakahotelli ei ole maisemasilhuetissa yhtä näkyvä em. katselusuunnista, koska pitkä massa on pohjois-eteläsuuntai-
nen. Sen koko tulee vaikuttavaksi vasta idästä tai lännestä katseltaessa.

Vaihtoehto D ei muuta maisemasilhuettia.

VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN

Keskustan nykyisestä katuverkosta on huonot yhteydet veturitallien alueelle. Uusi Ratapihankatu, jota on rakennettu jo yliopiston
kohdalle ja todennäköisesti rakennetaan v. 2002 veturitallien eteläpuolelle Åkerlundinkadulle asti, parantaa yhteyksiä merkittävästi.

Kaikissa vaihtoehdoissa Ratapihankatua jatketaan veturitallien länsipuolelle niin, että se yhtyy jo rakennettuun Ukkopekanka-
tuun. Tältä kadulta on mahdollista saada yhteys ns. Matkaparkkiin, mikä lisää suuresti alueen pysäköintitarjontaa. Kevyttä
liikennettä varten on osoitettu ratapihan alittava uusi tunneli lyhentämään matkaa asemalle ja tulevaan matkakeskukseen.

VAIKUTUKSET KULTTUURIPERINTÖÖN

Veturitallit 1 ja 2 sekä niiden välissä oleva toimistotorni on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rautatieympäristöjen
rakennuskannaksi.

Vaihtoehdossa A veturitalleista poistetaan vuosina 1925, 1929 ja 1934 tehdyt pilttuiden jatkot sekä harkitaan pilttuiden 1-3 jat-
kon säilyttämistä. Tallien väliseiniä poistetaan yhtenäisten ravintola- ja kokoustilojen aikaansaamiseksi. Sisäpinnat uusi-
taan. Toimisto-osan pohjakerrokseen tehdään hotellin pääsisäänkäynti.

Vaihtoehdoissa B ja C veturitallista 1 poistetaan vuosina 1925 ja 1929 tehdyt pilttuiden jatkot. Tallien väliseiniin avataan alku-
peräiset kaariaukot. Suurimmassa kokoustilassa väliseiniä joudutaan mahdollisesti korvaamaan vähemmän näkyvyyttä estävillä pila-
reilla. Sisäpinnat uusitaan niin, että käyttökelpoiset vanhat rakenteet jätetään koskemattomiksi uuden pinnan taakse. Sisäänkäyn-
ti on toimisto-osan kautta.

Vaihtoehto D ei muuta rakennuksia, mutta tulevia muutostarpeita ei voida vielä ennakoida.

VAIKUTUKSET ERI VÄESTÖRYHMIEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIIN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ

Veturitallien alue on tällä hetkellä yleisöltä suljettu vuokrattuja yritysten toimitiloja lukuunottamatta.

Kaikissa vaihtoehdoissa Ratapihankadun rakentaminen avaa alueen julkiseksi. Siihen liittyvät myös Matkaparkki, matkakeskuksen
saattoliikenne Pakkahuoneenaukiolla (nyk. Veturitori) ja ratapihan alittava uusi jalankulkuyhteys asemalle.

Vaihtoehdossa A veturitallien tontti on majoituspalveluja tarvitsevien käytössä. Tontilla voi olla muutakin kaupallisesti käytet-
tyä tilaa, esim. kokoustilat ja niihin liittyvät esittely- ja näyttelytilat.

Vaihtoehdoissa B ja C veturitallien tontilla voi olla edellä mainitun lisäksi julkista tilaa esim. museo-, kulttuuri- tai
koulutustointa varten. Sen määräksi on alustavasti merkitty 4% = 780 kem2 (viisi pilttuuta).

Vaihtoehdossa D veturitallit toimivat edelleen yleisöltä suljettuina VR:n toimitiloina tai niitä hallitsee valtion laitos tai
yksityinen yritys. Näiden toiminnan laadusta riippuu, miten paljon tilat ovat eri väestöryhmien käytettävissä.

VAIKUTUKSET TERVEYTEEN JA TURVALLISUUTEEN

Talleissa ja niiden lähiympäristössä maaperä on pilaantunut lähinnä veturien jäteöljyjen, polttoaineiden ja sähköteknisten
laitteiden kemikaalien käsittelytavan vuoksi. Teetetyn pintamaakerrosten tutkimuksen perusteella huonoin tilanne on purettujen
veturitallien edustalla ja niiden pohjoispuolisen kulkutien kohdalla. Sillä alueella on vaikeasti kompostoitavaa öljyistä maata
noin kahden metrin syvyydelle ja alueelta on löytynyt myös PCB:tä. Tämän ympärillä ja säilytettävien veturitallien edustalla
on kompostointikelpoista öljyistä maata keskimäärin yhden metrin syvyydelle. Myös tallien lattian alla on vastaavalla tavalla pi-
laantunutta öljyistä maata.

Vaihtoehdoissa A-C pilaantunut maa korvataan puhtaalla soralla ja täytemaalla. Vaihtoehdon D vähimmäiskunnostus tarkoittaa katualu-
eiden ja Kalevantien viereisen korttelialueen massanvaihtoja. Tallien lattian alla olevien maiden osalta voidaan tehdä osittai-
nen massanvaihto ja poistaa pilaantuneiden maiden vaikutukset huoneilmaan lattianalaisella tuuletuksella. Lattiamateriaalien ja
huoltosyvennysten öljyisyys edellyttää niiden uusimista. Jos tallit jäävät VR:n käyttöön tai toimivat vastaavina yritysten työti-
loina, pilaantuneiden maiden vaihtoa tuskin tapahtuu nopeassa tahdissa tallien kohdalla.

4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet

Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella eniten kannatettiin vaihtoehtoa A. Koska se sellaisenaan tarkoittaa säilytet-
tävien veturitallien laajinta muuttamista ja purkamista, ratkaisua voidaan täydentää vaihtoehtojen B ja C mukaisella veturital-
lien säilyttämisellä.

Arkkitehti Lasse Kosusen laatiman kaupunkikuvallisen lausunnon perusteella vaihtoehto A vastaa parhaiten vaativiin kaupunkiku-
vallisiin tavoitteisiin valitun rakennustehokkuuden pohjalta. Liite 5.

Asemakaavaratkaisua on tarkistettu Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n lausunnon ja aloitteen vuoksi tontin 302-2 osalta, Kosusen
kaupunkikuvallisen lausunnon perusteella ja tarkentuneiden suunnitelmien vuoksi tonttien 308-9 ja 11 osalta sekä valmisteltavana
olevan esisopimuksen vuoksi tontin 308-10 osalta. Tarkistukset eivät ole oleellisia verrattuna asemakaavavaihtoehtoihin.

4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset

Asemakaavavaihtoehdot A-D on esitelty ympäristölautakunnalle 11.9.2001.

Asemakaavan muutosehdotus nro 7750 hyväksyttiin ympäristölautakunnassa 18.12.2001 asetettavaksi nähtäville. Ehdotuksesta jätet-
tiin nähtävilläoloaikana kaksi muistutusta ja yksi mielipide. Niiden ja saatujen lausuntojen perusteella ehdotusta on tarkis-
tettu 22.3.2002 suojelumääräysten kattavuuden osalta.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne

5.1.1 Mitoitus

Asemakaavalla muodostuu hotellitontti 308-9, jonka rakennusoikeus on 18000 kem2; siitä noin 2600 kem2 on säilytettävän veturitalli-
tilan osuutta. Tallissa ja sen toimisto-osassa voidaan sivutiloja muuttaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tontin koko on 6903 m2
ja tonttitehokkuus siten e=2,60.

Veturitallista 2 muodostuu yleisten rakennusten ja toimistorakennusten tontti 308-10, jonka rakennusoikeus on 1900 kem2. Siitä
voi puolet olla myös liiketilakäytössä. Tontin koko on 3855 m2 ja tonttitehokkuus e=0,49.

Kalevantien varteen muodostuu liike-, toimisto- ja tuotantorakennusten sekä tutkimustoiminnan tilojen tontti 302-2, jonka raken-
nusoikeus on 22000 kem2. Tontin koko on 7044 m2 ja tonttitehokkuus e=3,13.

Asemakaavalla muodostuu Ratapihankadun katualuetta 175 m, pinta-alaltaan 3439 m2.

5.1.2 Palvelut

Kaava-alueen tarvitsemat palvelut ovat olemassa ydinkeskustassa. Pysäköintitarvetta varten mm. Tullikamarinaukion pysäköintilai-
toksessa on vapaata tilaa.

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Asemakaavan keskeisenä tavoitteena on ollut Ratapihankadun jatkaminen pohjoiseen. Se on toteutunut. Museoviraston kommentit vetu-
ritallien suoja-alueesta on huomioitu. Katu tulee ratapihan reunaan tasaukseltaan mahdollisimman lähelle veturitallien edustan
pinnan korkeuksia.

Veturitallien osalta säilyttämistavoite toteutuu merkittäviltä osiltaan. Ratapihan puoleinen sivu kääntöpöytineen tulee suojel-
tavaksi. Myös talleja ympäröivälle pihalle tulee merkintä kulttuurihistoriallisen ympäristön huomioimisesta. Pysäköintilaitok-
sen puoleisella takaosalla säilyvät muut osat paitsi pilttuiden 8-11 vuosina 1925-1929 toteutetut jatkot ja toimistorakennuksen
viereinen käymäläosa. Pilttuiden jatkoja koskee kuitenkin miljöön säilymiseen tähtäävä uudisrakentamisvelvoite.

Tornimaisen hotelliosan sijoittaminen veturitallien yhteyteen on herättänyt keskustelua. Tornimainen rakennus on kannanotto paik-
kaan, koska se näkyy kaupunkikuvassa laajalle. Yhden näkemyksen mukaan torni on liian hallitseva ja ottaa haltuunsa koko paikan.
Toisen näkemyksen mukaan riittävän kapea torni on oikea elementti näyttämään Tampereen liikenteellisen keskuksen paikan ilman, että
se musertaa ympäristönsä koollaan. Kun tornimainen hotellinosa on 178 m pitkän veturitallikokonaisuuden takana, sen alaosa jää
vanhojen rakennusten peittoon. Kapea torni ei ole veturitallien tausta, vaan jatkaa myös tornimaisen toimisto-osan pystysuoraa
linjaa. Toisaalta hotellitornin rakennuspaikka on nykyisin näkymiltään ankea pysäköintilaitoksen ja veturitallien takapihan
välinen sola, minkä näkymän hotellirakennus ja sen aula peittävät.

5.21 Tullin alueen taustarakennusten arvo

Rakennukset on käsitelty etelästä pohjoiseen.

Kalevantien vieressä taustana on pienteollisuustalon 6. vaihe. Se on punatiililaattapintainen, v. 1983 valmistunut toimisto- ja
pienteollisuustalo. Rakennus on tavanomaista alueen rakennuskantaa. Rakennuksen taustalla on samanarvoisia toimisto- ja ter-
veydenhuollon rakennuksia.

Tontilla 308-4 on oppilaitos, joka toimii v. 1991 valmistuneissa tiloissa. Rakennus on betonipintainen ja vaalea. Se on tavanomaista
alueen rakennuskantaa.

Tontilla 308-5 on hotelli, joka toimii v. 1926 ja 1935 rakennetussa entisessä makasiinissa. Rakennuksen ulkoasu on linnamainen
katolla olevien lanterniinien ansiosta. Julkisivu on rapattu harmaaksi. Rakennus on luetteloitu kantakaupungin rakennuskulttuu-
riselvityksessä. Se on suojeltu asemakaavalla.

Tontilla 308-6 on kauppakeskus, joka on sijoitettu v. 1935 ja 1950 rakennettuihin entisiin SOK:n varastoihin. Rakennus on ra-
pattu ja vaalea. Ratapihajulkisivusta puuttuvat funkis-ajalle tyypilliset nauhaikkunat. Kauppakeskuksen keskellä on kaariholvi-
mainen lasikatto, joka kohoaa noin kuusi metriä kattopintaa ylemmäksi. Rakennus on luetteloitu kantakaupungin rakennuskulttuu-
riselvityksessä. Se on suojeltu asemakaavalla.

Tontilla 299-2 on kulttuurikeskus ja ravintola, jotka sijaitsevat v. 1901 rakennetussa tullikamarissa ja sen pakkahuoneessa. Raken-
nus on punatiilipintainen. Se on luetteloitu kantakaupungin rakennuskulttuuriselvityksessä ja suojeltu asemakaavalla. Rakennuk-
sen taustalla ovat myös punatiilipintaiset Telakka ja Attila, molemmat asemakaavalla suojeltuja.

5.22 Ratkaisun vaikutus taustaansa

Kalevantien viereen esitetty uudisrakennus peittää pienteollisuusrakennuksen ratapihanäkymistä. Voidaan sanoa, että uudisra-
kennus tulee olemaan kaupunkikuvalle eduksi Kalevantien eteläpuolelle tulevan vastaavan rakennuksen parina.

Veturitallin 2 kohdalla tilanne ei muutu.

Hotellitorni sijoittuu veturitallien toimisto-osan itäkoillisen puolelle, joka on ratapihalta katsottuna hotelli Villan ja kaup-
pakeskuksen välisen saumakohdan, entisen kadun kohdalla. Tornin rakennusalan leveys on 24 m, josta 9 m on kohdakkain hotelli
Villan kanssa. Hotellitorni peittää vain taustahotellin pohjoiskulman, ja katsojan siirtyessä taustarakennuksen näkyvyys lisääntyy.

Veturitallin 1 kohdalle esitetty hotellin vaakaosa peittää kauppakeskuksen julkisivun ratapihan suunnasta.

5.3 Aluevaraukset

KL-8

Tontti 308-9 on majoitusrakennusten korttelialuetta KL. Rakennusoikeus on 18000 kem2, jonka lisäksi saa säilytettävien rakennus-
ten ulkovaipan sisällä olevia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi. Tontille voidaan sijoittaa myös opetustoimintaa
palvelevia tiloja. Rakennusoikeudesta voi olla muuta julkisten palvelujen tilaa 2% eli 360 kem2.

Tontin kaakkoisosalla on rakennusalat XXIV- ja XVII-kerroksista rakennusosaa varten. Niiden ylimmät korkeusasemat ovat vastaavas-
ti +171,6 ja +150,6, kun maanpinnan nykyinen korkeus on +95,4. Keskellä olevan porrasosan ilmanvaihtokonehuone voi nousta metriä
korkeammalle. Rakennusosille on asetettu myös vähimmäiskorkeudet, jotta tavoiteltu kaksiosainen hoikka muoto syntyy. Rakennusalalle
saa toteuttaa 76/77-55 m korkean hotellitornin, jonka matalampi osa on idempänä noin 3,5 m osittain nykyisen pysäköintilaitoksen
päällä. Uloke-merkinnällä oleva osa tulee kannatettavaksi itäpäästä kahdella-kolmella pilarilla, joita varten pysäköintilaitoksen tontille
tulee rasite. Korkeamman osan julkisivujen tulee olla vaaleat veturitallialueen taustan yleislinjan mukaan. Matalamman osan tulee
olla vastakohtaisesti tumma.

Edellisen pohjoispuolella on viisikerroksisen rakennusosan rakennusala, jonka räystäslista on korkeudessa +111,0. Korkeus on sama
kuin kauppakeskuksen länsireunassa. Rakennusalan itäpuolella on myös 3,5 m:n uloke pysäköintilaitoksen yläpuolelle. Sen alapuo-
lella tulee olla 3 m tilaa pysäköitävyyden vuoksi. Julkisivujen tulee olla vaaleat taustana olevan Tullin rakennuskannan mukaan.

Veturitalli 1 ja sen toimisto-osa merkitään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeiksi
rakennuksiksi, joita ei saa purkaa. Merkintä koskee muita osia paitsi pilttuiden 8-11 jatkoja ja käymäläosaa. Pilttuiden jatkot
on merkitty kulttuurihistoriallisesti edustavaksi rakennuksen osaksi. Mikäli osa puretaan, sen paikalle tulee toteuttaa samaa
materiaalia, korkeusasemia ja muotoaiheita omaava osa. Tallin edustalla oleva kääntöpöytä on historiallisesti ja kaupunkikuvan
säilymisen kannalta tärkeä rakenne, jota ei saa purkaa. Pihamaalla on merkintä, jonka mukaan piha tulee rakentaa ottaen huomioon
alueen käyttö ja luonne kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön osana. Rakennusten ja ympäristön kunnostamista ohjaavat
rakentamistapaohjeet ro-7750.

Tontin autopaikat, joita on laskennallisesti osoitettava 88 kpl, voidaan osoittaa lähistön pysäköintilaitoksista. Mahdollisia ovat
Tullikamarinaukion laitos ja tuleva Matkaparkki. Tullikamarinaukion laitoksessa on nykyisin 183 vapaata paikkaa ja Pysä-
köintiveturissa 72 vapaata paikkaa. Matkaparkkiin on suunniteltu maksimissaan yli 600 autopaikkaa.

YKT-2

Tontti 308-10 käsittää veturitallin 2 alueen ja osoitetaan yleisten rakennusten ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Sen
rakennusoikeus on 1900 kem2, josta 50% eli 950 kem2 saa olla liiketilaa. Rakennusta on mahdollista käyttää kaupungin kulttuu-
ri-, opetus- ja harrastetiloina, toiselle osapuolelle vuokrattavina työ- ja liiketiloina tai kaikkien em. käyttötarkoitusten
kokonaisuutena. Koska väliseiniä ei saa poistaa, suurta yhtenäistä tilaa esim. teatterikäyttöön ei rakennukseen voida tehdä.

Veturitalli ja sen kääntöpöytä merkitään samalla suojelumerkinnällä kuin talli 1. Koska pilttuiden 19-21 itäseinät ovat nyt
itäpuolisen pysäköintilaitoksen tontilla, tontista täytyy siirtää tallin osuus tontiksi 10. Veturitallia 2 koskevat myös rakenta-
mistapaohjeet ro-7750.

LPA ym. korttelin 308 tontit

Kun Kiint. Oy Pysäköintiveturin tontista siirretään veturitallin kohta tonttiin 10, tontti pienenee ja sen tonttinumero muuttuu
11:ksi. Siksi asemakaavassa ovat mukana ne tontit, joiden autopaikkoja on asemakaavassa osoitettu em. tontilta. Ko. numero
muuttuu kaikilla, mutta muut määräykset ovat entiset. Uusi merkintä sallii pysäköintilaitoksen yläkannen yläpuolelle rakennet-
tavaksi kulkuyhteyden uudesta hotellista Tullintorin kautta hotelli Villaan. Sen rakennusoikeus on 70 kem2. Yläkansi voidaan
myös tarvittaessa kattaa.

KTTY-6

Kalevantien ja Sorinsillan varteen muodostuu kahden toimistorakennuksen portti, kun eteläpuolisen tontin pariksi muodostetaan
uusi tontti 302-2. Sen rakennusoikeus on 22000 kem2 ja räystäslistan korkeus +118,8 naapurin tapaan. Se tarkoittaa käytännössä
kuutta kerrosta ratapihan puolella ja neljää kerrosta Kalevantien puolella. Tontilla voi olla liiketilaa 660 kem2 ja tuotantotilaa
5500 kem2. Katujen varsilla on melusuojausmerkintä 30 dB, jolla katujen ja rautatieliikenteen melu voi nousta tasoon 75 dBA.
Julkisivujen tulee olla vaaleat eteläpuolisen uudiskorttelin mukaan. Sen tavoitteena on tehdä punatiilisille veturitalleille
vaalea tausta kolmelle sivustalle.

Katualueet

Ratapihankadun katualueen leveys on 15-30 m. Sille voidaan tehdä kaksikaistainen katu, jolla on bussipysäkit veturitallin 2 koh-
dalla. Itäosan kevyen liikenteen väylä tulee rakentaa samaan tasoon viereisen pihamaan kanssa. Katualueen suunnittelua varten
on periaatteellisia ohjeita rakentamistapaohjeessa ro-7750.

Kalevantien katualueella jo oleva maanalaisen tilan merkintä muutetaan teknisistä syistä toiselle tunnukselle.

5.4 Kaavan vaikutukset

5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

5.4.11 Yhdyskuntarakenne

Veturitallit ovat jo keskellä Tampereen ydinkeskustaa. Alueen tulevaksi toiminnaksi varattu hotellikäyttö, erilaiset julkiset
tai kaupalliset palvelut ja kaupunkilaisten osallistumiseen liittyvät tilat tekevät nykyisin suljetusta tallialueesta keskusta-
maisen. Niiden elimellinen liittyminen tulevaan Tampereen matkakeskukseen palvelee laajempaakin käyttäjäkuntaa.

5.4.12 Kaupunkikuva ja maisema

Veturitallien asema kaupunkikuvassa kasvaa Ratapihankadun rakentumisen myötä, sillä ne ovat nähtävissä läheltä ratapihan puolel-
ta. Se on tallien ehdoton paraatijulkisivu. Tallikokonaisuus on 178 m pitkä, ja sen merkittävät kaupunkikuvalliset elementit ovat
kaarevat oviseinät. Nykyisin sekalaisten ovi- ja oviseinäratkaisujen yhdenmukaistaminen luo lisää vaikuttavuutta julkisivuun
lähietäisyydeltä.

Uudisrakentaminen tulee pääkatselusuunnassa taustalle. Tallien taustana on nyt vaalea Tullintorin kauppakeskus hotelleineen ja
oppilaitoksineen. Viisikerroksinen hotelliosa ja eteläpuolinen toimistorakennus toistavat vaaleaa taustaa ja siltä punatiilira-
kennuksia esiin nostavaa vaikutusta. Korkea ja hoikka hotellitorni alkaa talliryhmän takana olevasta solasta, jolloin sen alimmat
kerrokset eivät ole näkyvissä. Lähietäisyydeltä 9-11 m korkeiden tallien takaa näkyy tornin kapea osa. Hotellitorni sijoittuu 17-
25 m itään ja vähän pohjoiseen nykyisen toimistorakennuksen linjasta. Toimisto-osan tornimaisuus pysyy edelleenkin kaupunkiku-
vassa merkittävänä osatekijänä, jota uusi hotellitorni toistaa vertikaalisesti.

Matkakeskuksesta/rautatieasemalta veturitallien taustan merkitys kasvaa, koska ne tulevat paremmin näkyviin tallien takana. Nykyi-
nen tasakorkea horisontaalinen kaupunkikuva säilyy ennallaan. Hotellitorni ei puutu taustarakenteen peruskorkeuksiin. Se näyttää
korkeudellaan maamerkkinä Tampereen matkakeskuksen ja liikenteellisen solmukohdan paikan.

Kaukonäkymissä hotellitorni on voimakas tekijä muiden Tampereen tornien joukossa. Sen roolina ja oikeutuksena on näyttää kaupun-
gin liikenteellinen solmukohta. Tornin eriväriset ja -korkuiset osat toimivat liikkumisen ohjaajina ja lisäävät orientoitavuutta.

5.4.13 Asuminen

Ratkaisussa ei ole varsinaisesti asumista palvelevia osioita. Hotellin palvelut on tarkoitettu lyhytaikaiseen majoittumiseen.
Ympäristön olevat asuinrakennukset ovat suhteellisen etäällä. Rautatienkadun varrella olevat asuinrakennukset tulevat katsomaan
uutta kaupunkikuvaa ratapihan yli.

5.4.14 Palvelut

Majoituspalvelut paranevat kaupungissa oleellisesti, kun uusi 300 huoneen korkealuokkainen hotelli avaa ovensa. Se voidaan yhdistää
katetulla käytävällä viereiseen hotelli Villaan, jolloin tarjonnassa on eritasoisia huoneita. Hotelliin liittyvät laajat ravintolatilat veturitallissa 1.

Julkisiin palveluihin on käytettävissä 1830 kem2 veturitallissa 2 ja optiona 360 kem2 veturitallista 1. Museo- ja kulttuuritoimi
ovat olleet kiinnostuneita tiloista veturipilttuuna, taidenäyttelyhallina, taidekoulutusyksikkönä, Tullikamarin toimintojen osana
ja muuna näyttelytilana.

Yksityisten palvelujen kannalta veturitalli 2 voi tarjota sopivia tiloja kokouskeskuksena, taidegalleriana ja matkapalveluihin.
Liiketoimintaan voidaan veturitallista 2 osoittaa 950 kem2.

5.4.15 Työpaikat, elinkeinotoiminta

Tontti 302-2 on tarkoitettu toimistotiloille, joskin rakennusoikeudesta voi olla tuotantotoimintaan liittyvää tilaa 25%. Se
muodostaa yhdessä Kalevantien eteläpuolisen tontin kanssa kokonaisuuden, johon voi sijoittua esim. yliopiston yhteydessä oleva
kehityslaitos tai muuta tuotekehitystä. Tontin 302-2 työntekijämäärä voi olla 440 henkilöä.

Veturitallia 2 voidaan myös haluttaessa käyttää toimistotiloina. Julkiset palvelut ovat kuitenkin etusijalla paikan kaupunkiraken-
teellisen sijainnin vuoksi.

5.4.16 Virkistys

Varsinaista virkistysaluetta ei asemakaavassa ole, mutta julkiset ja kaupalliset palvelut toimivat keskustatyyppisinä urbaaneina
virkistysmahdollisuuksina.

5.4.17 Liikenne

Ratapihankatu tulee olemaan keskustaa kiertävän kehän osa, ja siksi sen liikenteellinen merkitys on suuri. Kadulle on suunni-
teltu kaksi kaistaa, joukkoliikennepysäkit ja itäpuolelle kevyen liikenteen väylä. Tullin alue yhtyy Ratapihankatuun Åkerlundin-
kadun kautta. Liittymään on varattu tila kiertoliittymäratkaisulle.

Kaava-alueen pohjoispuolella Ratapihankadulta tulee yhteys maanalaiseen pysäköintilaitokseen, Matkaparkkiin, joka voi palvella
myös hotellin asiakaspysäköintiä. Kevyelle liikenteelle tulee uusi yhteys ratapihan alta Tullin puolelle ja edelleen Tullinto-
rin kauppakeskukseen.

5.4.18 Rakennettu kulttuuriympäristö

Veturitallien ja välissä olevan toimisto-osan säilyttäminen on niiden suunnittelun lähtökohta. Säilyttämisastetta on nostettu
niin, että veturitallista 2 säilytetään koko rakennus. Vuosina 1934 rakennetut pilttuiden jatkot säilyvät. Viereistä pysäköinti-
laitoksen tonttia on pienennetty niin, että rakennuksen nurkat tulevat omalle tontille.

Veturitallista 1 on säilyttämismerkinnän ulkopuolella pilttuisiin 8-11 tehdyt 1920-luvun jatkot ja käymäläosa. Jatkoja koskee mil-
jöön säilymiseen tähtäävä merkintä, joka tarkoittaa sitä, että pilttuun 8 jatkettu pohjoisseinä ja katon linjat kertovat nykyi-
sen itäsivun näkymistä.

Rakentamistapaohjeessa on annettu yksityiskohtaiset määräykset suojelun tavoitteista, muutosten tekotavasta ja Museoviraston
roolista lausunnonantajana. Suojelu koskee myös molempia kääntöpöytiä.

5.4.19 Tekninen huolto

Kunnallistekniikka on lähellä. Sadevesiviemäröintiä jouduttaneen uusimaan.

5.4.110 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt

Alueella ei ole ympäristönsuojelun kohteita.

Asemakaavan mukaisista toiminnoista ei ole odotettavissa ympäristöhäiriöitä. Alueella oleva pilaantunut pintamaa tulee viimeis-
tään rakentamisen yhteydessä poistaa ympäristökeskuksen vaatimin osin. Kts. 5.5.

5.4.111 Sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö

Ratapihankadun rakentaminen avaa suljetun veturitallien alueen julkiseksi. Se lisää liikkumisen ja viihtymisen mahdollisuuksia.
Epämääräisen varasto- ja korjaamovyöhykkeen poistuminen vähentää Tullin alueen eroa kaupungin ydinkeskustasta.

Veturitallit suovat mahdollisuuden monikulttuuriseen toimintaan. Yhteydet Tullikamarin kulttuurikeskukseen ovat luontevat. Muut
alueen kulttuuritilat kuten Tampere-talo ja Telakka voivat hyödyntää veturitalleihin sijoittuvia julkisia ja kaupallisia palveluja.

5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Kaava-alueen luonnonympäristö on vaatimaton. Selvimmät vaikutukset kohdistuvat Kalevantien varteen, johon rakentaminen tarkoit-
taa maaston leikkaamista ja olevan puuston poistamista. Muuten lähes koko alue joudutaan kaivamaan auki ja pintamaat vaihtamaan
pilaantumisen vuoksi.

5.4.3 Muut vaikutukset

Yhdyskuntatalouden kannalta pilaantuneen pintamaan poisto on suuri kustannustekijä. Tehty arvio päätyy 0,97 miljoonan euron
kokonaiskustannukseen (ilman ALV:a), kun summassa ei ole mukana tallin 1 lattian alla olevien maiden puhdistus. Veturitallien
säilyttämisen kustannuksia ei ole vielä riittävän tarkasti selvitetty, mutta neliöhinta nousee selvästi uudisrakentamisen hintaa
korkeammaksi.

5.5 Ympäristön häiriötekijät

Kaava-alueella on pilaantunutta pintamaata, jota on jo poistettu purettujen veturitallien alueelta ja niiden edustalta. Muiden
tallien ympäristöt puhdistetaan kadunrakentamisen ja tulevan uudisrakentamisen yhteydessä. Säilytettävien veturitallien latti-
an alta ei pilaantunutta maata voitane kokonaan poistaa, vaan sen terveydelle haitalliset vaikutukset voidaan eliminoida lat-
tianalaisella tuuletuksella.

Ratapihankadun ja Kalevantien liikennemeluun on varauduttu merkitsemällä tontin 302-2 katusivuille ääneneristävyystaso 30 dB.
Kun toimistotiloissa sallittu päivämelutaso on 45 dB, ulkomelu voi nousta tasoon +75 dB.

5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset

Asemakaavaa varten on laadittu uusi asemakaavamerkintä ek-3. Se kuvaa rakennusalan eritasoiselle, pihatason, katualueen tai pysä-
köintilaitoksen yläpuolelle rakennettavalle kulkuyhteydelle, jonka alikulkukorkeus on vähintään luvun osoittama metrimäärä (4,5 m).

Merkintä srm-1 rajaa kulttuurihistoriallisesti edustavan rakennuksen osan. Mikäli nykyinen osa puretaan, sen paikalle tulee
toteuttaa samaa kattomuotoa, katon korkeusasemaa, julkisivun materiaalia ja samoja julkisivun muotoaiheita omaava rakennusosa.
Pyrkimyksenä on miljöön säilyminen.

Museoviraston merkittävänä pitämä lausuma veturitallien sisältymisestä valtakunnalliseen rautatiealueiden suojelusopimukseen on
kartassa yleismääräyksenä. Rakentamistapaohjeessa ro-7750, joka koskee tontteja 308-9 ja 10, on vaatimus Museoviraston kuulemi-
sesta ennen rakennuslupapäätöksen antamista.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

6.1.1 Rakentamistapaohjeet ro-7750

"Yleistä

Nämä rakentamistapaohjeet ovat yleisluonteisia. Niiden määritelmät ovat kuitenkin lähtökohtana rakennuslupaa edeltävässä lupa-
tarkastuksessa. Mikäli määritelmästä poiketaan, siihen tulee olla erityinen syy ja sen vaikutukset koko alueen kaupunkikuvaan tulee
selvittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Museovirastolle on varattava mahdollisuus antaa lausuntonsa rakennus- tai toimenpi-
delupahakemuksesta ennen lupapäätöksen antamista.

Veturitallit, niiden toimistorakennus ja kääntöpöydät ovat valtakunnallisesti arvokasta rakennusperintöä. Ne sisältyvät valtakun-
nalliseen rautatiealueiden suojelusopimukseen (YM, päätös 9.12.1998, dnro 2/562/96).

Veturitallit ympäristöineen ovat olleet toista sataa vuotta raskaiden koneiden huoltopaikkana. Se näkyy myös ympäristön ja ra-
kenteiden luonteessa. Karkea ja rosoinen yleisilme on sille tyypillistä, ja se tulee olla aistittavissa tulevaisuudessakin his-
toriallisen kertovuuden vuoksi.

ro-7750-1, KL (XVII-308-9)

Veturitalli 1

Talli on rakennettu vähintään viidessä vaiheessa ja muutoksia on tehty jatkuvasti tarpeen niin vaatiessa. Suurimmat muutokset kos-
kevat lattioita, ovia, väliseiniä ja sisäkattoja. Vaikka rakennusosia ei pidä mennä ilman selvää tarvetta uusimaan, muutetuissa
paikoissa uusimiskynnys voi olla matalin. Uusittavia tiloja ei ole syytä silotella niin, että yhteys alkuperäiseen tilankäyttöön
katoaa.

Pilttuujako on veturitallin tilallinen lähtökohta, ja siksi pilttuiden tulee näkyä uudessakin käytössä. Niiden väliseiniin voi-
daan avata vanhat kaariholvatut aukot, joiden avulla tilojen monikäyttöisyys helpottuu.

Lattioiden tulee olla kivestä, tiilestä tai käsiteltyä betonia. Kiskot tulee jättää niihin pilttuisiin, missä se on toiminnan
kannalta mahdollista. Suoristettuja oviaukkoja ei ole syytä palauttaa alkuperäiseen kaariholvattuun muotoon. Ovilevyt ja ovi-
aukkoihin rakennetut seinät uusitaan niin, että uudet rakenteet luovan yhtenäisen mielikuvan moniruutuisista pariovista. Ainakin
yhden oviparin tulee olla avattavissa.

Ratapihalle päin oleva pilttuun 12 uusi ovi ikkuna-aukon kohdalla tulee palauttaa ikkunaksi.

Sisäkatot ovat olleet taitteiset ja lämpöeristämättömät, 1,5-3,5 m vesikattopinnan alapuolella. Nykyiset vaihtelevista materiaa-
leista tehdyt katot tulee uusia siten, että saadaan aikaan riittävä yhtenäisyys katon muotoon ja pintaan.

Toimistorakennus

Rakennus on toteutettu kahdessa vaiheessa. Sen sisätiloihin on tehty mittava uudistus 1990-luvun alussa. Porrashuonetta ei uu-
distettu. Sisätilojen muutokset ovat jatkossakin mahdollisia.

Rakennuksen toiminta vesitornina on näkyvissä julkisivun käyttöparvekkeissa. Ne tulee säilyttää. Ratapihatason kulkuaukkomuutok-
set ovat mahdollisia.

Kääntöpöytä ja piha

Kääntöpöytä on tyypillinen, kuluva rakenne, jonka hallintalaitteita on uusittu tarpeen vaatiessa. Sen kulunut yleisilme on osa
veturitallien rosoisuutta ja tulee siksi säilyttää. Koska yli metrin syvennys voi olla yleisölle avoimella alueella vaaralli-
nen, se tulee suojata. Ratapölkyistä tehty kansi on ympäristön ja kaupunkikuvan kannalta parempi suojaus kuin aitaaminen.

Pihalla on vielä kääntöpöydälle johtavat kiskot ja muutamat pilttuihin johtavat kiskot. Kääntöpöydälle johtavat kiskot tulee
säilyttää tontin alueella. Ainakin pilttuuseen 12 johtavat kiskot tulee myös säilyttää.

Pihan korkeustaso on määrätty asemakaavassa samaksi kuin viereisen kevyen liikenteen väylän jalankulkuosan. Tarkoituksena on,
että pihan kivipinta yhtyy jalankulkuväylän pintaan myös samalla pintamateriaalilla.

ro-7750-2, YKT (XVII-308-10)

Veturitalli 2

Talli on rakennettu kolmessa vaiheessa. Pohjoispään pilttuuseen on tehty myöhemmin välipohja ja se on kaksikerroksinen. Sen vuok-
si on julkisivun ikkunat ja ovi muutettu. Niiden palauttaminen paremmin tyyliin sopiviksi on suotavaa. Pilttuun tila voi sinänsä
jäädä kaksikerroksiseksi, koska sekin on osa tallin historiaa.

Pilttuujaon tulee näkyä uudessakin käytössä tallin 1 tapaan. Niiden väliseiniin voidaan avata vanhat kaariholvatut aukot. Myös
alunperin pienellä oviaukolla varustettuihin väliseiniin saadaan avata samanlaiset kaariholvatut aukot, mikäli tilojen käyttö sitä
vaatii.

Lattioiden tulee olla kivestä, tiilestä tai käsiteltyä betonia. Kiskot tulee jättää niihin pilttuisiin, missä se on toiminnan
kannalta mahdollista. Ulkoseinien oviaukkojen ovilevyt ja rakennetut seinät uusitaan niin, että uudet rakenteet luovat yhtenäi-
sen mielikuvan moniruutuisista pariovista.

Sisäkatot ovat osittain vieläkin alkuperäisen katon tapaan suoraan vesikaton kannattajien alapuolella. Säilyneet kattopinnat
tulee jättää uuden lämpöeristettävän sisäkaton yläpuolelle talteen, ellei kattotuolien uusimistarve edellytä sisäkaton purkamista.

Kääntöpöytä ja piha

Aluetta koskevat samat ohjeet kuin pohjoispuolisella tontilla 9.

ro-7750, Ratapihankatu

Ohjeet kuvaavat vain periaatteita, jotka konkretisoituvat katupiirustuksessa.

Ratapihankadun ajorata erotetaan ratapihasta suoja-aidalla, koska radan johtimissa on korkeajännite. Suoja-aidan tulee olla riittä-
vän kestävä mutta myös esteettisesti paikkaan sopiva. Metallista valmistetulle, mustaksi käsitellylle aidalle voidaan hakea men-
neen ajan muotomaailmaa.

Kadun ajoradan ja kevyen liikenteen väylän väliin jää erotusvyöhyke, jonka pintamateriaalin tulee liittyä veturitallien ympä-
ristön konstailemattomaan ilmeeseen. Mukulakivi tai vastaava on parempi kuin istutettu pinta. Erotusvyöhykkeelle mahdollisesti
istutettavan puurivin tulee olla niin harva, että tallikokonaisuus hahmottuu kaupunkikuvassa myös kesällä.

Kadun itäosan jalankulkuosuuden materiaalin tulee olla samaa kiviainesta kuin viereisillä veturitallien kääntöpöytäpihoilla."

Arkkitehtitoimisto KSOY on tehnyt luonnoksia veturitallien käytöstä ja niihin liittyvästä hotellista. Suunnittelu on edennyt
asemakaavan muutoksen laatimisen kanssa yhtä aikaa.

Tonttijako tehdään sitovana ja erillisenä.

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus

Kaupunki ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK ovat valmistelleet esisopimusta tulevan tontin 308-9 luovuttamisesta hotellira-
kentamistarkoituksiin. SOK:n taholta on ennakoitu, että esisopimus raukeaa, ellei asemakaavaehdotus nro 7750 ole lainvoimainen
ja luovutukset VR-Yhtymä Oy:n ja kaupungin välillä ole tehtyinä 31.12.2004 mennessä.

Ratapihankadun katusuunnitelma on valmistumassa A-Tie Oy:ssä Itsenäisyydenkadun sillalle asti. Valmiudet katuosan rakentami-
selle ovat hyvät, mutta sitä ei ole vielä ajoitettu.