ASEMAKAAVAN MUUTOS, VEISU-KAUHAPUISTON ALUE, KAUHAKATU, PIENTALOALUEEN TÄYDENTÄMINEN. KARTTA NRO 8012.

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10. päivänä maaliskuuta 2006 päivättyä ja 1. päivänä marraskuuta 2006 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8012. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteesta: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8012 .

TIIVISTELMÄ

Kaava-alueen sijainti ja luonne

Kaava-alue sijaitsee Veisun kaupunginosassa, n. 6 km kaupungin keskustasta kaakkoon Kauhakadun varrella. Suunnittelualueen ympäristössä on jälleenrakentamiskauden pientaloalue, joka on täydentynyt pitkän ajan kuluessa. Eteläpuolella jatkuu metsäinen alue VT 9:ään saakka. Kaava-alue on pääosin metsää.

Kaavaprosessin vaiheet

Asemakaavan muutos on laadittu Tampereen kaupungin kiinteistötoimen 23.06.2004 päivätystä hakemuksesta sekä Tapani Puustisen 13.08.2004 saapuneesta hakemuksesta. Se on myös yksi vuoden 2006 asemakaavoitusohjelman kohteista
(nro 18).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville
08.07.-19.08.2004 väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi mielipidettä. Mielipiteissä vastustettiin alueen täydennysrakentamista puiston vähenemisen ja liikenteen lisääntymisen perusteella.

Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 1.6-21.6.2006 välisen ajan. Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi mielipidettä. Toisessa vastustettiin Kauhapuiston rakentamista ja puolustettiin luontoarvoja ( liite). Tehty selvitys osoittaa, että alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja, jotka vaikuttaisivat kaavoitukseen.
Toinen mielipide koski kulkuyhteysmahdollisuuden luomista Vispiläkadulta vanhalle omakotitontille. Mielipide on otettu huomioon kaavassa. Lisäksi luonnosvaiheessa neuvoteltiin katujen rakentamisesta ja melusuojauksesta Loukkaankadulla.

Asemakaavaa tarkistettiin 1.11.2006. Siinä lisättiin meluvallille varaus Loukkaankadun varteen puistoalueen puolelle ja ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys Kauhapuistoon sekä korjattiin tonttien rajoja.

Asemakaava
Lähivirkistysalueen (Kauhapuisto) osa muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi Kauhakadun etelä- ja länsipuolella. Kauhakadun pohjoispuolella oleva puisto nimetään Ruopionpuistoksi.

Tontit ovat kooltaan 695 m² - 984 m². Erillispientalotonteille on osoitettu rakennusoikeutta kullekin 225 - 275 k-m², yhteensä 2675 k-m². Tonttien tehokkuusluvut ovat e=0,26 - e=0,36.
Kaava-alueella rakennusoikeus lisääntyy asuinkerrosalalla yhteensä 2675 k-m² ja uusia erillispientalotontteja 11 kpl.

Asemakaavan toteuttaminen

Asemakaavan toteuttaminen aloitetaan kaavan saatua lainvoiman. Asemakaavan tavoitteita selventämään ja täydentämään on laadittu havainnepiirros sekä tonttikohtainen rakentamistapaohjeisto, joka liitetään tontinluovutusehtoihin.

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot

Asemakaava koskee:
Tampereen kaupungin Veisun kaupunginosan virkistysaluetta.

Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin Veisun kaupunginosan katu- ja virkistysaluetta.

Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu:
Tampereen kaupungin Veisun kaupunginosan korttelit nro 5443, 5450, korttelin nro 5460 osa, 5461 osa sekä katu- ja virkistysaluetta.

Tonttijako:
Tonttijaolla muodostuu tontit nro 5443-1 ja -2, 5450-1 ja -2, 5460-4 sekä 5461-13, -14, -15, -16, -17 ja -18.

Kaavan laatija: Tampereen kaupungin yhdyskuntapalvelut, suunnittelupalvelut, arkkitehti Elina Karppinen ja aluearkkitehti Eeva Heimovala.

Dno YPA: 5933/2004
Vireilletulo: Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 08.07.2004.

Kaava-alue sisältää maanmittauslaitoksen ylläpitämiä rekisteriyksiköitä.

1.2 Kaava alueen sijainti
Kaava-alue sijaitsee Veisun kaupunginosassa, n. 6 km:n päässä kaupungin keskustasta kaakkoon Kauhakadun varrella.

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Asemakaava numero 8012, Veisu, Kauhapuiston alue, puistoalueen osan muuttaminen asuinrakennusten korttelialueeksi. Kaavan tarkoituksena on pientaloalueen täydentäminen.

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
- Asemakaavan muutoshakemus
- Asemakaavan seurantalomake
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 08.07.2004
- Ympäristömeluselvitys, Ramboll, 27.01.2005
- Lausunto Veisu-Kauhapuiston, Kauhakadun asemakaavamuutosalueen luonnonarvoista


3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue sijaitsee n. 6 km kaakkoon kaupunginkeskustasta. Kaava-alue käsittää olemassa olevaan rakenteeseen ja kunnallistekniikkaan rajoittuvan osan metsäistä lähivirkistysaluetta ja liittyy tiiviisti Veisun pientaloalueeseen.

3.1.2 Luonnonympäristö
Suunnittelualue on maaperältään moreenia (MapInfo 01/2006). Metsä on tuoretta, osaksi lehtomaista kangasta, jossa on irtolohkareita. Alueen linnusto on melko runsas, mm. käpytikka, palokärki ja useita tiaislajeja. Alueella ei ole merkittäviä avainbiotooppeja.

3.1.3 Rakennettu ympäristö
Suunnittelualueella ei ole rakennuksia.

Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella
Kaava-alueella kaavan toteuduttua suunnitelmien mukaisina asukasluku kasvaa n. 45 henkilöllä.

Palvelut
Kaupalliset palvelut sijaitsevat EuroMarketin ja CityMarketin liikekeskuksissa n. 2,5 km:n etäisyydellä kaava-alueesta. Koivistonkylän koulu ja päiväkoti sijaitsevat n. 1 km:n etäisyydellä, Veisun päiväkoti n. 500 m:n etäisyydellä. Tampereen kaupungin liikennelaitoksen bussilinjat kulkevat alueen itäpuolella Loukkaankatua pitkin (linjat nro 6 ja12) sekä lännessä Veisunkatua (linja nro 21).

Virkistys
Lähivirkistysalueet sijaitsevat välittömästi kaava-alueen ympäristössä. Rakennetut leikkipuistot sijaitsevat Ahlmaninpuistossa n. 0,8 km:n etäisyydellä sekä Kuusikonpuistossa n. 0,7km:n etäisyydellä. Ohitustien eteläpuolella ovat laajat Karkunvuoren ja Lahdesjärven virkistysalueet, joiden saavutettavuus alikulkujen kautta on hyvä.

Tekninen huolto
Kunnallistekniikka kulkee Kauhakatua pitkin. Alueen rakentaminen edellyttää uuden kadun rakentamista sekä kunnallistekniikan tuomista uusille tonteille.

Liikenne
Kauhakatu on rauhallinen päättyvä tonttikatu, jonka peruskorjaus ajoittuu vuodelle 2006-2007. Alueen kokoojakadut Veisunkatu ja Loukkaankatu kulkevat suunnittelualueen länsi- ja itäpuolella pohjois-eteläsuuntaisesti.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Suunnittelualue sijaitsee Loukkaankadun ja VT9:n läheisyydessä, joten asuntojen suojaaminen liikennemelulta on tärkeää.

3.1.4 Maanomistus
Kaava-alueen omistaa Tampereen kaupunki.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

3.2.1.1 Seutukaava
Pirkanmaan 3. seutukaava on maankäytön perussuunnitelma, jolla vahvistettiin 6.6.1997 Pirkanmaan alueidenkäytön pääperiaatteet seuraaviksi 10-15 vuodeksi. Seutukaavassa kaava-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.

3.2.1.2 Maakuntakaava
Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavaehdotuksessa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.

3.2.1.3 Yleiskaava
Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu 12.12.2000. Siinä kaava-alue on pientalovaltaista asuntoaluetta.

3.2.1.4 Asemakaava
Kauhapuistossa on voimassa 19.06.1990 vahvistettu asemakaava nro 6762. Sen mukaan suunnittelualue on lähivirkistysaluetta. Kauhakadulla on voimassa 30.04.1960 vahvistettu asemakaava nro 1458 sekä 18.06.1957 vahvistettu asemakaava nro 859. Kauhakadun länsipuolella on voimassa 12.03.1985 vahvistettu asemakaava nro 6076. Sen mukaan alue on puistoa, jossa on ohjeellinen leikkikenttä.

Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 6.9.2000.

Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausviraston laatima ja se on tarkistettu v. 2006.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Kaava-alue on vuoden 2006 asemakaavoitusohjelman kohteista (nro 18).Tampereen kaupungin kiinteistötoimi on tehnyt aloitteen Kauhapuiston asemakaavoittamiseksi pientalotonteiksi yleiskaavan mukaisesti. Suunnittelualue on myös pientalotontti-työryhmän raportin ehdottama alue uusille omakotitonteille.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset
Osallisia ovat asemakaavamuutokseen mukaan tulleet hakijat, naapurikiinteistöt, Korkinmäen-Veisun omakotiyhdistys ry sekä kaupungin eri hallintokunnat sekä muut viranomaistahot, joiden toimialaa ehdotus koskee.

4.3.2 Vireilletulo
Kaava on tullut vireille 08.07.2004 jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville
08.07.-19.08.2004 väliseksi ajaksi mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin myös naapurikiinteistöille.

Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi mielipidettä, joissa vastustettiin puiston pienenemistä ja asukasmäärän lisääntymistä Veisussa. Asemakaavanmuutos on kuitenkin kaupungin yleiskaavallisen täydennysrakentamistavoitteen mukainen ja asemakaavaohjelmassa vuoden 2006 osalle merkitty työ, jonka vuoksi suunnitelmia jatkettiin.

Asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville1.6.- 21.6.2006 väliseksi ajaksi. Luonnos postitettiin lisäksi naapurikiinteistöille, hakijoille ja omakotiyhdistykselle.

Luonnoksen nähtävilläoloaikana tuli mielipide, jossa vastustettiin edelleen Kauhapuiston rakentamista ja vaadittiin lajiselvitystä Kauhapuiston alueelta. Suunnittelupalveluiden selvitys- ja arviointiryhmä on tehnyt asemakaava-alueen luonnonarvoista selvityksen, jossa todetaan, että puisto on tuoretta lehtomaista kangasta ja hyvin hoidettua talousmetsää, josta puuttuu lahopuusto. Alueella ei ole avainbiotoopiksi luokiteltavia kohteita. Alueelta ei ole havaittu mitään tärkeää luontoarvoa, jolla olisi kaavoituksen kannalta merkitystä.

Toinen mielipide, jossa ehdotettiin kulkuyhteyttä Vispiläkadulta vanhalle omakotitontille on voitu ottaa huomioon jättämällä vanhan ja uuden korttelin väliin puistokaista. Samalla tavalla erotettiin puistokaistalla uusi kortteli vanhasta kaava-alueen itäreunalla. Lisäksi Kauhakadun mutkaa korjattiin väljemmäksi katusuunnittelua varten.

Asemakaavaa tarkistettiin 1.11.2006. Siinä lisättiin meluvallille varaus Loukkaankadun varteen puistoalueen puolelle ja ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys Kauhapuistoon sekä korjattiin tonttien rajoja.

4.4 Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kaavoittaa Kauhapuiston osaa pientalotonteiksi voimassa olevan yleiskaavan, asemakaavaohjelman ja pientalotonttityöryhmän raportin mukaisesti.

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Kaupunkikuvallisena tavoitteena on luoda alueelle pientaloryhmä, joka massoittelun ja rakeisuuden myötä sopii Veisun pientaloalueen ja Kauhapuiston viereen. Lähialueen asukkaiden tavoitteena on säilyttää olemassa olevat kaavoitetut puistoalueet nykyisessä käytössään. Kaava-alueen naapurissa olevat yksityiset maa-alueet ovat olleet mukana vaihtoehtotarkasteluissa.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Asemakaavasta laadittiin useita vaihtoehtoja erilaisilla aluerajauksilla.
0-vaihtoehdossa suunnittelualue säilyy ennallaan lähivirkistysalueena. Vaihtoehdossa täytyisi lähinaapureiden tavoitteet, mutta vaihtoehto ei täytä maanomistajien taviotteita eikä yleiskaavallista täydennysrakentamistavoitetta.
Alustavissa vaihtoehdoissa tutkittiin mahdollisuutta yksityisten tilojen hakemusten mukaiseen kaavoittamiseen ja siihen liittyvän kunnallistekniikan rakentamiseen. Luonnosvaihtoehdoista 1-5 vertailtiin kunnallisteknisiä kustannuksia ja vaihtoehdoista kehittämiskelpoisimmaksi osoittautui luonnos 5, jossa on mahdollisimman vähän uutta katua suhteessa uusiin rakennuspaikkoihin. Toispuoleisiin katuihin toivottiin rakentamista molemmille puolille.


Luonnos 1

Luonnos 2



Luonnos 3

Luonnos 4


Luonnos 5

Tilalla no 10:6 on kunnallistekniikka, mutta katuyhteyden muodostaminen hakemuksen mukaisille neljälle tontille muodostui ongelmalliseksi. Tonttikadun liittymän rakentaminen Loukkaankadulle osoittautui liikenneturvallisuuden kannalta liian vaaralliseksi kaarteen ja korkeuserojen takia. Katuyhteyden rakentaminen pohjoisesta tai etelästä olisi hakijan mielestä vienyt liikaa tonttien pinta-alaa, joten tilan no 10:6 osalta asemakaavamuutoshakemus peruutettiin.
Tilalle no 10:29 oli hakemuksen mukaan tavoitteena 2-3 rakennuspaikan muodostuminen. Myös tilalla no 10:29 katuyhteyden muodostaminen uusille tonteille osoittautui ongelmalliseksi erityisesti sen jälkeen, kun tilan no 10:6 luoteiskulman käyttö ajoyhteytenä kävi mahdottomaksi. Rakennettu kunnallistekniikka kulkee Kauhakatua pitkin, jonne myös tilalle no 10:29 rakennettavien rakennusten viemäröinti täytyisi pumpata. Koska kadulle ei ole suoraa yhteyttä tilalta, täytyisi saada aikaan rasitesopimus tontin no 5461-3 tai tilan no 10:6 kautta. Sopimukseen ei päästy, ja tilan no 10:29 kaavoittamisesta asuinkäyttöön jouduttiin luopumaan.

Jatkosuunnittelussa kehitettiin Kauhapuiston eteläosan käyttöä erilaisilla vaihtoehdoilla huomioiden myös voimassa olevassa yleiskaavassa esitetty liikennealuevaraus suunnittelualueen eteläpuolella.



Luonnos 6

Luonnos 7



Luonnos 8

Luonnos 9

Luonnoksessa 6 muodostuu 11 uutta omakotitonttia Kauhakadun ja uuden Vispiläkadun ympärille siten, että Ruopionpuisto jää nykyiselleen. Kunnallistekniikan kannalta ei ole taloudellista rakentaa toispuoleisia katuja, joten tutkittiin mahdollisuutta rakentaa tontteja myös Kauhakadun länsipuolelle.
Luonnoksessa 7 uutta rakentamista on ehdotettu ainoastaan Kauhakadun varrelle, jolloin syntyisi 5 uutta omakotitonttia.
Luonnoksessa 8 Kauhakadun lisäksi on suunniteltu rakennettavaksi uusi Vispiläkatu ja 6 tonttia sen varrelle. Alueen rakeisuus, tonttien ja rakennusten koot sopeutuvat hyvin olemassa olevaan rakenteeseen.
Luonnoksessa 9 muodostuu yhteensä 17 uutta omakotitonttia suunnittelualueelle. Luonnos vastaa hyvin kaupunginvaltuuston tavoitteeseen lisätä omakotitonttien tarjontaa Tampereen kaupungin alueella. Rakenne on kuitenkin liian tiivis olevaan rakenteeseen suhteutettuna. Ratkaisu myös poistaisi mahdollisuuden rakentaa tulevaisuudessa Ruopionpuistoon leikkikenttää.
Luonnosvaihtoehdoista päädyttiin vaihtoehtoon 8, joka huomioi olemassa olevan rakenteen, täyttää Tampereen kaupungin tavoitteet omakotitonttien määrän lisäämiseksi sekä osaltaan mahdollistaa myös palveluiden ylläpitämisen Veisun alueella.

4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu

Valittu vaihtoehto täydentää luontevasti yhdyskuntarakennetta ja rakennettua ympäristöä. Suunnittelualue sijaitsee olemassa olevien liikenneyhteyksien, katuverkon ja kunnallistekniikan välittömässä läheisyydessä, joten alueen täydentäminen on kaavataloudellisesti järkevää. Rakennukset sijoittuvat polveilevaan maastoon luontevasti. Suhteellisen väljä rakenne mahdollistaa luonnon ja linnuston säilymisen myös tonttien välissä. Kaavan toteutumisen myötä alueelle tulee n. 45 uutta asukasta.

Kaavan valmisteluvaiheessa selvitettiin liikennemelun vaikutusta suunnitellulle asuinalueelle. Meluntorjunnan ohjearvoina on käytetty valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia yleisiä melutason ohjearvoja, jonka mukaan asuntoalueiden päiväohjearvona ulkona käytetään keskiäänitasoa 55 dB ja yöohjearvona 50 dB. Ramboll Finlandin laatiman meluselvityksen mukaan melun ohjearvot ylittyvät ilman melusuojausta päiväaikaan suunnittelualueen kaakkoisreunalla. Tilanteessa, jossa suunnittelualueen kaakkoisreunaan on rakennettu 2,5-3,0 metriä korkea meluvalli, kiinteistöillä saavutetaan päivä- ja yöajan ohjearvot.

Kaavaan on merkitty kolme metriä korkea meluvalli kaakkoisreunalle osittain puistoalueelle. Uusi meluvalli tehdään vanhan jatkeeksi ja se suojaa alueen hyvin .liikennemelulta ja parantaa myös olemassaolevan asutuksen tilannetta.

4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet
Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi kirjallista mielipidettä, jossa toivottiin virkistysalueiden ja luonnon säilymistä alueella

Luonnoksen nähtävilläoloaikana jätettiin mielipide, jossa edelleen toivottiin suunnittelualueen säilyvän koskemattomana. Toinen mielipide koski kulkuyhteysmahdollisuuden luomista Vispiläkadulta vanhalle omakotitontille. Mielipide on otettu huomioon kaavassa jättämällä puistokaista vanhan ja uuden korttelin väliin. Samalla tavalla erotettiin puistokaistalla uusi kortteli vanhasta kaava-alueen itäreunalla. Lisäksi Kauhakadun mutkaa korjattiin väljemmäksi katusuunnittelua varten.

Suunnitelman myötä Ruopionpuistoon jää leikkikentän alue sekä muodostuu polkuyhteys Kauhakadulta pohjoiseen päin. Tonttien takaosiin sekä liittymässä olevaan rakenteeseen osoitetaan alueet, joilla olemassa oleva puusto on säilytettävä ja tarpeen mukaan täydennettävä. Näin säilytetään metsäinen tuntu ja mahdollistetaan myös lintujen säilyminen alueella. Uuden asuinalueen liikenne liittyy uuden katuyhteyden, Vispiläkadun, välityksellä Kauhakatuun. Vispiläkatu jatkuu kevyen liikenteen väylänä Loukkaankadun vieressä Hallilaan.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
Asemakaavalla Kauhapuiston alueella täydennetään pientaloaluetta 11 uudella omakotitontilla, jotka sijoittuvat uuden Vispiläkadun ja alkuperäisen Kauhakadun varteen.

5.1.1 Mitoitus
Kaava-alueelle muodostuu asuintalojen erillispientalojen korttelialuetta (AO) 9163 m². Katualueita on osoitettu yhteensä 2850 m².
Erillispientalotonteille on osoitettu rakennusoikeutta kullekin 225-275 k-m², yhteensä 2675 k-m². Tonttien tehokkuusluvut ovat e=0,26 - e=0,36.
Kaava-alueella rakennusoikeus lisääntyy asuinkerrosalalla yhteensä 2675 k-m².

5.3 Aluevaraukset
5.3.1 Korttelialueet

Korttelin 5443 tontit no 1 ja 2 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tonteille on osoitettu rakennusoikeutta kullekin 250 k-m². Rakennuksesta ainakin osa on rakennettava kahteen kerrokseen. Rakennusten kattomuotona on käytettävä satula- tai pulpettikattoa. Rakennukset on porrastettava luonnollisen maanpinnan mukaisesti. Tonttien eteläosassa, metsään rajoittuvalla osalla on olemassa oleva puusto säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet, ja että puustoa täydennetään tarpeen mukaisesti uusintaistutuksilla. Asemakaavan tavoitteita selventämään ja täydentämään on laadittu rakentamistapaohje ro-8012-1.
Korttelin 5450 tontit no 1 ja 2 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tonteille on osoitettu rakennusoikeutta kullekin 225 k-m2 . Rakennuksesta ainakin osa on rakennettava kahteen kerrokseen. Rakennusten kattomuotona on käytettävä satula- tai pulpettikattoa. Rakennukset on porrastettava luonnollisen maanpinnan mukaisesti. Asemakaavan tavoitteita selventämään ja täydentämään on laadittu rakentamistapaohje ro-8012-1.
Korttelin 5460 tontti no 4 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tontille on osoitettu rakennusoikeutta
275 k-m². Rakennuksesta ainakin osa on rakennettava kahteen kerrokseen. Rakennuksen kattomuotona on käytettävä satula- tai pulpettikattoa. Rakennus on porrastettava luonnollisen maanpinnan mukaisesti. Asemakaavan tavoitteita selventämään ja täydentämään on laadittu rakentamistapaohje ro-8012-1.
Korttelin 5461 tontit no 13 - 18 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tonteille on osoitettu rakennusoikeutta kullekin 225 - 275 k-m². Jokaisella rakennusalalla rakennuksista ainakin osa on rakennettava kahteen kerrokseen. Rakennusten kattomuotona on käytettävä satula- tai pulpettikattoa. Rakennukset on porrastettava luonnollisen maanpinnan mukaisesti. Korttelin 5461 kaikilla tonteilla on osat, joissa olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet, ja että puustoa täydennetään tarpeen mukaisesti uusintaistutuksilla. Asemakaavan tavoitteita selventämään ja täydentämään on laadittu rakentamistapaohje ro-8012-1.

5.3.2 Muut alueet
Asemakaavamuutoksella muodostuu katualuetta 2850 m2 ja puistoaluetta 9312 m². Alueen kaakkoisreunaan puistoalueelle on merkitty aluevaraus meluestettä varten, korkeus 3,0 metriä. Meluvalli sijoittuu myös osittain katualueelle.Vispilänkadun päästä puiston läpi on merkitty kevyen liikenteen yhteys ohjeellisena.

5.4 Kaavan vaikutukset
Asemakaava täydentää Veisun pientaloaluetta. Alueen kaavoittaminen on yhdyskuntataloudellisesti järkevää, sillä asemakaavan toteutuminen tiivistää suunnittelualueen kaupunkirakennetta ja tehostaa maankäyttöä. Yhdyskuntapalvelut ja kunnallistekniikka ovat alueella olemassa.

5.7 Nimistö
Asemakaavassa uusi katualue nimetään kadunnimitoimikunnan 22.03.2005 kokouksessa esittämän mukaan Vispiläkaduksi ja Kauhakadun länsipuolinen puistoalue Ruopionpuistoksi viheryksikön esityksen mukaisesti.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Asemakaavaan liittyy havainnepiirros, josta ilmenee uudisrakennusten sijoittuminen tonteille sekä rakentamistapaohjeet 8012-1 joiden tarkoituksena on edistää uudisrakennusten sopeutumista rakennettuun ja luonnonympäristöön.

Rakentamistapaohjeet 8012-1:
Talotyyppi: Tontit no 5443-1 ja -2, 5450-1 ja -2, 5460-4 sekä 5461-13, -14, -15, -16, -17 ja -18 ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO).

Kerrosala: Erillispientalotonteille on osoitettu rakennusoikeutta kullekin 225 k-m² - 275 k-m². Julkisivun paksuuden 250 mm:n ylittävää osuutta ei lasketa rakennusoikeuteen.

Rakennusten kerrosluku on II. Rakennukset on porrastettava luonnollisen maanpinnan mukaisesti, jolloin vältytään liian korkeilta sokkeleilta. Talousrakennuksen tulee olla yksikerroksinen ja sen tulee tyyliltään sopia asuinrakennuksen yhteyteen. Tontilta on varattava vähintään yksi autopaikka asuntoa kohti.

Kattomuoto: Kattomuotona käytetään tavallista harjakattoa tai kaksilappeista pulpettikattoa.

Materiaalit ja värit: Julkisivujen pääasiallisena materiaalina tulee käyttää vaaleaa peittomaalattua puuta tai vaaleaa rappausta siten, että pintavaikutelma on sileähkö. Rakennusten tulee olla materiaaleiltaan yhtenäisiä siten, että pääasiallisen materiaalin lisäksi toista materiaalia käytetään vain vähäisessä määrin. Hallitsevan päämateriaalin lisäksi voi käyttää tehostemateriaalina kuultokäsiteltyä puuta, lasia ja terästä. Pääasiallisen materiaalin väritys on vaalea, sävyinä käytetään murrettuja maavärejä. Tehostemateriaalissa voidaan käyttää toista väriä.
Asuinrakennuksen kattomuoto on harjakatto tai pulpettikatto. Harjakaton lappeiden kaltevuus on alueen kaksikerroksisissa rakennuksissa ohjeellisesti 1:3 eli noin 18,4º. Katemateriaalina on käytettävä tummahkoa rakennuksen arkkitehtuuriin sopivaa katetta.
Mahdollisen erillisen autosuoja- / talousrakennuksen kattomuoto on loiva lapekatto. Talousrakennuksen materiaali asuinrakennusten arkkitehtuuriin sopiva. Autotallin ovet tulee rakentaa vähintään 5 metriä tontin rajasta, jolloin eteen jää autopaikka. Autopaikka voidaan kattaa.

Tontti: Rakentamisessa on kunnioitettava valmista ympäristöä. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa. Maaston luonnollisia korkeustasoja noudatetaan siten, ettei maastoon jouduta tekemään turhia pengerryksiä tai luiskia.

Pihat: Piha tulee jäsentää sisääntulopihaan ja oleskelupihaan. Sisääntulopihaan liittyy autopaikoitus, polkupyörien säilytys ja varastotilaa. Oleskelupiha on naapurien katseilta suojattua oleskelualuetta, joka rajataan naapuritonteista .

Tontinrajaus: Asemapiirroksessa tulee osoittaa selkeästi julkisen katutilan ja yksityisen pihatilan rajaus. Kaupunkitila jakautuu julkiseen katutilaan, puoliyksityiseen sisääntulopihaan ja yksityiseen pihatilaan. Tavoitteena on alueen selkeä tilahierarkia. Aidat eivät katurajoilla saa muodostaa estettä näkökentälle. Tonttien väliset rajat aidataan pääsääntöisesti 1,4 -1,6 metriä korkealla, myös korkeampia pergolaosia sisältävällä näkösuojaa muodostavalla aidalla. Aita voi olla vaihteleva korkeudeltaan ja peittävyydeltään. Aita voi olla myös vastaava leikattu pensasaita, kuitenkin yhtenäisen linjan mukaisesti. Tonttien ulkorajoille istutetaan pääsääntöisesti aidanne keskikorkeista/ korkeista pensaista. Tonttien osilla, jossa olemassa oleva puusto on säilytettävä, tulee tonttien välinen aitaaminen tehdä metsän puita ja aluskasvillisuutta kunnioittaen ja säilyttäen.

Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.