ASEMAKAAVAN MUUTOS, VEISU-KAUHAPUISTON ALUE, KAUHAKATU, PIENTALOALUEEN TÄYDENTÄMINEN. KARTTA NRO 8012.Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10. päivänä maaliskuuta 2006 päivättyä ja 1. päivänä marraskuuta 2006 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8012. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteesta: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8012 . TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Kaava-alue sijaitsee Veisun kaupunginosassa, n. 6 km kaupungin keskustasta kaakkoon Kauhakadun varrella. Suunnittelualueen ympäristössä on jälleenrakentamiskauden pientaloalue, joka on täydentynyt pitkän ajan kuluessa. Eteläpuolella jatkuu metsäinen alue VT 9:ään saakka. Kaava-alue on pääosin metsää. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan
muutos on laadittu Tampereen kaupungin kiinteistötoimen 23.06.2004
päivätystä hakemuksesta sekä Tapani Puustisen 13.08.2004
saapuneesta hakemuksesta. Se on myös yksi vuoden 2006 asemakaavoitusohjelman
kohteista Osallistumis-
ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Asemakaavaluonnos
oli nähtävillä 1.6-21.6.2006 välisen ajan. Nähtävilläoloaikana
jätettiin kaksi mielipidettä. Toisessa vastustettiin Kauhapuiston
rakentamista ja puolustettiin luontoarvoja ( liite). Tehty selvitys osoittaa,
että alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja, jotka vaikuttaisivat
kaavoitukseen. Asemakaavaa tarkistettiin 1.11.2006. Siinä lisättiin meluvallille varaus Loukkaankadun varteen puistoalueen puolelle ja ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys Kauhapuistoon sekä korjattiin tonttien rajoja. Asemakaava Tontit ovat
kooltaan 695 m² - 984 m². Erillispientalotonteille on osoitettu
rakennusoikeutta kullekin 225 - 275 k-m², yhteensä 2675 k-m².
Tonttien tehokkuusluvut ovat e=0,26 - e=0,36. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen aloitetaan kaavan saatua lainvoiman. Asemakaavan tavoitteita selventämään ja täydentämään on laadittu havainnepiirros sekä tonttikohtainen rakentamistapaohjeisto, joka liitetään tontinluovutusehtoihin. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava
koskee: Asemakaavan
muutos koskee: Asemakaavalla
ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Tonttijako: Kaavan laatija: Tampereen kaupungin yhdyskuntapalvelut, suunnittelupalvelut, arkkitehti Elina Karppinen ja aluearkkitehti Eeva Heimovala. Dno YPA: 5933/2004 Kaava-alue sisältää maanmittauslaitoksen ylläpitämiä rekisteriyksiköitä. 1.2 Kaava alueen
sijainti 1.3 Kaavan
nimi ja tarkoitus 1.5 Luettelo
selostuksen liiteasiakirjoista
3.1 Selvitys
suunnittelualueen oloista 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu
ympäristö Väestön
rakenne ja kehitys kaava-alueella Palvelut Virkistys Tekninen huolto Liikenne Ympäristönsuojelu
ja ympäristöhäiriöt 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1.1 Seutukaava 3.2.1.2 Maakuntakaava 3.2.1.3 Yleiskaava 3.2.1.4 Asemakaava Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 6.9.2000. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausviraston laatima ja se on tarkistettu v. 2006. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan
suunnittelun tarve 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen
ja vuorovaikutusmenettelyt Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi mielipidettä, joissa vastustettiin puiston pienenemistä ja asukasmäärän lisääntymistä Veisussa. Asemakaavanmuutos on kuitenkin kaupungin yleiskaavallisen täydennysrakentamistavoitteen mukainen ja asemakaavaohjelmassa vuoden 2006 osalle merkitty työ, jonka vuoksi suunnitelmia jatkettiin. Asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville1.6.- 21.6.2006 väliseksi ajaksi. Luonnos postitettiin lisäksi naapurikiinteistöille, hakijoille ja omakotiyhdistykselle. Luonnoksen nähtävilläoloaikana tuli mielipide, jossa vastustettiin edelleen Kauhapuiston rakentamista ja vaadittiin lajiselvitystä Kauhapuiston alueelta. Suunnittelupalveluiden selvitys- ja arviointiryhmä on tehnyt asemakaava-alueen luonnonarvoista selvityksen, jossa todetaan, että puisto on tuoretta lehtomaista kangasta ja hyvin hoidettua talousmetsää, josta puuttuu lahopuusto. Alueella ei ole avainbiotoopiksi luokiteltavia kohteita. Alueelta ei ole havaittu mitään tärkeää luontoarvoa, jolla olisi kaavoituksen kannalta merkitystä. Toinen mielipide, jossa ehdotettiin kulkuyhteyttä Vispiläkadulta vanhalle omakotitontille on voitu ottaa huomioon jättämällä vanhan ja uuden korttelin väliin puistokaista. Samalla tavalla erotettiin puistokaistalla uusi kortteli vanhasta kaava-alueen itäreunalla. Lisäksi Kauhakadun mutkaa korjattiin väljemmäksi katusuunnittelua varten. Asemakaavaa tarkistettiin 1.11.2006. Siinä lisättiin meluvallille varaus Loukkaankadun varteen puistoalueen puolelle ja ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys Kauhapuistoon sekä korjattiin tonttien rajoja. 4.4 Asemakaavan
tavoitteet 4.4.2 Prosessin
aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavasta
laadittiin useita vaihtoehtoja erilaisilla aluerajauksilla. Tilalla no
10:6 on kunnallistekniikka, mutta katuyhteyden muodostaminen hakemuksen
mukaisille neljälle tontille muodostui ongelmalliseksi. Tonttikadun
liittymän rakentaminen Loukkaankadulle osoittautui liikenneturvallisuuden
kannalta liian vaaralliseksi kaarteen ja korkeuserojen takia. Katuyhteyden
rakentaminen pohjoisesta tai etelästä olisi hakijan mielestä
vienyt liikaa tonttien pinta-alaa, joten tilan no 10:6 osalta asemakaavamuutoshakemus
peruutettiin. Jatkosuunnittelussa kehitettiin Kauhapuiston eteläosan käyttöä erilaisilla vaihtoehdoilla huomioiden myös voimassa olevassa yleiskaavassa esitetty liikennealuevaraus suunnittelualueen eteläpuolella. Luonnoksessa
6 muodostuu 11 uutta omakotitonttia Kauhakadun ja uuden Vispiläkadun
ympärille siten, että Ruopionpuisto jää nykyiselleen.
Kunnallistekniikan kannalta ei ole taloudellista rakentaa toispuoleisia
katuja, joten tutkittiin mahdollisuutta rakentaa tontteja myös Kauhakadun
länsipuolelle. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Valittu vaihtoehto täydentää luontevasti yhdyskuntarakennetta ja rakennettua ympäristöä. Suunnittelualue sijaitsee olemassa olevien liikenneyhteyksien, katuverkon ja kunnallistekniikan välittömässä läheisyydessä, joten alueen täydentäminen on kaavataloudellisesti järkevää. Rakennukset sijoittuvat polveilevaan maastoon luontevasti. Suhteellisen väljä rakenne mahdollistaa luonnon ja linnuston säilymisen myös tonttien välissä. Kaavan toteutumisen myötä alueelle tulee n. 45 uutta asukasta. Kaavan valmisteluvaiheessa selvitettiin liikennemelun vaikutusta suunnitellulle asuinalueelle. Meluntorjunnan ohjearvoina on käytetty valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia yleisiä melutason ohjearvoja, jonka mukaan asuntoalueiden päiväohjearvona ulkona käytetään keskiäänitasoa 55 dB ja yöohjearvona 50 dB. Ramboll Finlandin laatiman meluselvityksen mukaan melun ohjearvot ylittyvät ilman melusuojausta päiväaikaan suunnittelualueen kaakkoisreunalla. Tilanteessa, jossa suunnittelualueen kaakkoisreunaan on rakennettu 2,5-3,0 metriä korkea meluvalli, kiinteistöillä saavutetaan päivä- ja yöajan ohjearvot. Kaavaan on merkitty kolme metriä korkea meluvalli kaakkoisreunalle osittain puistoalueelle. Uusi meluvalli tehdään vanhan jatkeeksi ja se suojaa alueen hyvin .liikennemelulta ja parantaa myös olemassaolevan asutuksen tilannetta. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun
valinta ja perusteet Luonnoksen nähtävilläoloaikana jätettiin mielipide, jossa edelleen toivottiin suunnittelualueen säilyvän koskemattomana. Toinen mielipide koski kulkuyhteysmahdollisuuden luomista Vispiläkadulta vanhalle omakotitontille. Mielipide on otettu huomioon kaavassa jättämällä puistokaista vanhan ja uuden korttelin väliin. Samalla tavalla erotettiin puistokaistalla uusi kortteli vanhasta kaava-alueen itäreunalla. Lisäksi Kauhakadun mutkaa korjattiin väljemmäksi katusuunnittelua varten. Suunnitelman myötä Ruopionpuistoon jää leikkikentän alue sekä muodostuu polkuyhteys Kauhakadulta pohjoiseen päin. Tonttien takaosiin sekä liittymässä olevaan rakenteeseen osoitetaan alueet, joilla olemassa oleva puusto on säilytettävä ja tarpeen mukaan täydennettävä. Näin säilytetään metsäinen tuntu ja mahdollistetaan myös lintujen säilyminen alueella. Uuden asuinalueen liikenne liittyy uuden katuyhteyden, Vispiläkadun, välityksellä Kauhakatuun. Vispiläkatu jatkuu kevyen liikenteen väylänä Loukkaankadun vieressä Hallilaan. 5 ASEMAKAAVAN
KUVAUS 5.1.1 Mitoitus 5.3 Aluevaraukset Korttelin 5443
tontit no 1 ja 2 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO).
Tonteille on osoitettu rakennusoikeutta kullekin 250 k-m². Rakennuksesta
ainakin osa on rakennettava kahteen kerrokseen. Rakennusten kattomuotona
on käytettävä satula- tai pulpettikattoa. Rakennukset on
porrastettava luonnollisen maanpinnan mukaisesti. Tonttien eteläosassa,
metsään rajoittuvalla osalla on olemassa oleva puusto säilytettävä
siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset
toimenpiteet, ja että puustoa täydennetään tarpeen
mukaisesti uusintaistutuksilla. Asemakaavan tavoitteita selventämään
ja täydentämään on laadittu rakentamistapaohje ro-8012-1. 5.3.2 Muut
alueet 5.4 Kaavan
vaikutukset 5.7 Nimistö 6 ASEMAKAAVAN
TOTEUTUS Rakentamistapaohjeet
8012-1: Kerrosala: Erillispientalotonteille on osoitettu rakennusoikeutta kullekin 225 k-m² - 275 k-m². Julkisivun paksuuden 250 mm:n ylittävää osuutta ei lasketa rakennusoikeuteen. Rakennusten kerrosluku on II. Rakennukset on porrastettava luonnollisen maanpinnan mukaisesti, jolloin vältytään liian korkeilta sokkeleilta. Talousrakennuksen tulee olla yksikerroksinen ja sen tulee tyyliltään sopia asuinrakennuksen yhteyteen. Tontilta on varattava vähintään yksi autopaikka asuntoa kohti. Kattomuoto: Kattomuotona käytetään tavallista harjakattoa tai kaksilappeista pulpettikattoa. Materiaalit
ja värit: Julkisivujen pääasiallisena materiaalina tulee
käyttää vaaleaa peittomaalattua puuta tai vaaleaa rappausta
siten, että pintavaikutelma on sileähkö. Rakennusten tulee
olla materiaaleiltaan yhtenäisiä siten, että pääasiallisen
materiaalin lisäksi toista materiaalia käytetään vain
vähäisessä määrin. Hallitsevan päämateriaalin
lisäksi voi käyttää tehostemateriaalina kuultokäsiteltyä
puuta, lasia ja terästä. Pääasiallisen materiaalin
väritys on vaalea, sävyinä käytetään murrettuja
maavärejä. Tehostemateriaalissa voidaan käyttää
toista väriä. Tontti: Rakentamisessa on kunnioitettava valmista ympäristöä. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa. Maaston luonnollisia korkeustasoja noudatetaan siten, ettei maastoon jouduta tekemään turhia pengerryksiä tai luiskia. Pihat: Piha tulee jäsentää sisääntulopihaan ja oleskelupihaan. Sisääntulopihaan liittyy autopaikoitus, polkupyörien säilytys ja varastotilaa. Oleskelupiha on naapurien katseilta suojattua oleskelualuetta, joka rajataan naapuritonteista . Tontinrajaus: Asemapiirroksessa tulee osoittaa selkeästi julkisen katutilan ja yksityisen pihatilan rajaus. Kaupunkitila jakautuu julkiseen katutilaan, puoliyksityiseen sisääntulopihaan ja yksityiseen pihatilaan. Tavoitteena on alueen selkeä tilahierarkia. Aidat eivät katurajoilla saa muodostaa estettä näkökentälle. Tonttien väliset rajat aidataan pääsääntöisesti 1,4 -1,6 metriä korkealla, myös korkeampia pergolaosia sisältävällä näkösuojaa muodostavalla aidalla. Aita voi olla vaihteleva korkeudeltaan ja peittävyydeltään. Aita voi olla myös vastaava leikattu pensasaita, kuitenkin yhtenäisen linjan mukaisesti. Tonttien ulkorajoille istutetaan pääsääntöisesti aidanne keskikorkeista/ korkeista pensaista. Tonttien osilla, jossa olemassa oleva puusto on säilytettävä, tulee tonttien välinen aitaaminen tehdä metsän puita ja aluskasvillisuutta kunnioittaen ja säilyttäen. Asemakaavan
seurantalomake on selostuksen liitteenä. |