Kestävä kehitys tukee lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen
Sumaya Haidarian ja Jaana Autio avaavat oven isoon ryhmätilaan Kalevanharjun päiväkodissa. Ryhmätilan penkit ja rekit ovat täynnä erilaisia vaatekappaleita, ja Haidarian osoittaa kädellään vaatteiden suuntaan.
– Tässä on tämä meidän vaihtotori. Täällä vanha vaate tai tavara saa nopeasti uuden käyttäjän itselleen, hymyilee Sumaya Haidarian.
Vaihtotori on osa Ketun eli kestävän tulevaisuuden käytännönläheistä toimintaa, ja Haidarian ja Autio toimivat juuri kestävän tulevaisuuden työryhmässä.
– Perheet ovat tuoneet ja vieneet tavaroita mennessään. Tämä vaihtotori on ollut tosi suosittu, kertoo Haidarian.
– Perheiltä on tullut hyvää palautetta. Esimerkiksi juuri Suomeen muuttanut lapsi sai täältä vaihtotorilta jääkiekkokypärän ulkopelejä varten. Yhdenvertaisuus toteutuu siis tätäkin kautta, jatkaa Jaana Autio.
Kestävä tulevaisuus on osa YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelmaa
Yhdenvertaisuus onkin yksi keskeisempiä teemoja kestävän tulevaisuuden ja kehityksen toiminnassa. Toiminnan päämääränä on turvata hyvän elämisen edellytykset nykyisille ja tuleville sukupolville. Isossa kuvassa kestävä kehitys kuuluu YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, joka tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä hyvinvoinnin turvaamiseen ympäristölle kestävällä tavalla.
Kaupunkien rooli on merkittävä kestävän kehityksen vaikuttajina, ja Tampere on sitoutunut kehitystä tukeviin näkökulmiin. Nämä näkökulmat ovat sosiaalinen, kulttuurillinen, ekologinen ja taloudellinen ulottuvuus.
– Kyse ei ole vain roskien keräämisestä. Kestävä kehitys on monen ulottuvuuden kokonaisuus, kiteyttää Aaltio.
Autio toteaa, että varsinkin viime vuosina on toiminnasta tullut systemaattisempaa ja tietoisuutta on levitetty entistä paremmin.
– Materiaalia tulee todella paljon, ja me Ketu-vastaavat tuomme tämän materiaalin meidän omien yksiköidemme tietoisuuteen, kertoo Autio.
Miten kestävä kehitys näkyy sitten lasten toiminnassa? Haidarian ja Aution mielestä yksi parhaimmista asioista on ollut lasten kyky omaksua aikuisten välittämä viesti. Muiden ihmisten hyvä kohtelu ja yhdenvertaisuustekijöiden ymmärtäminen on toiminnan keskeisintä ydintä. Haidarian ja Autio yhtyvät myös juuri esimerkin näyttämisen tärkeyden. Aikuisten välinen empaattinen ja ymmärtäväinen vuorovaikutus välittyy lapsille, ja lapset hyödyntävät oppimaansa esimerkkiä myös kotijoukkojen kanssa.
– Lapset oppivat aikuisten esimerkin kautta, ja välittävät tiedon kotiinkin, sanoo Haidarian.
Ymmärtäväinen ja empaattinen vuorovaikutus näkyy lasten käyttäytymisessä toistensa kanssa.
– Kun lapsi tarvitsee tukea, voimme käyttää erilaisia apuvälineitä keskustelemiseen. Jos esimerkiksi puhuminen tai puheen tuottaminen ei vielä onnistu, niin kuvat ovat todella tehokkaita. Kuvien avulla lapset ovat muodostaneet jopa lauseita tai kertoneet tunteistaan, havainnoi Autio.
– Lisäksi lapsi pystyy kertomaan kuvien avulla päivästään toisille. Tämä on yksi esimerkki sosiaalisen ulottuvuuden toteutumisesta, jatkaa Haidarian.
Yksi haasteista on tietoisuuden levittäminen
Huomionarvoista on myös se, että kestävän elämäntavan kasvatusta ei nähdä arvovalintana, vaan opetussuunnitelmissa asetettuna välttämättömyytenä.
Kestävän elämäntavan kasvatus kattaa ekologiset arvot, kulttuuriperinnön ja eettisen ajattelun. Koska pedagoginen toiminta varhaiskasvatuksessa pohjautuu leikkimiseen, voidaan mitä tahansa asiaa käsitellä leikin kautta.
Autio muistelee, kuinka leikkimisen avulla lapset tutustuivat toiseen kulttuuriin.
– Kerran lapsi kysyi, että voitaisiinko pitää samanlainen paraati kuin yhdessä toisessa kulttuurissa. Katsoimme myöhemmin lasten kanssa videon kyseisestä paraatista, ja lapset innostuivat siitä niin paljon, että heiltä meinasi lounas unohtua. No, paraatikulkue jatkoi marssiaan ulkoilun aikaan, hymyilee Autio.
Yksi kestävän kehityksen haasteista on tietoisuuden levittäminen.
Aikaisemmin kestävä kehitys on voitu ymmärtää vain roskien kierrättämisenä, kun todellisuudessa kestävä kehitys on useiden ulottuvuuksien hahmottamista, ymmärtämistä ja käsittelyä. Esimerkiksi kierrättämiseen sisältyy empaattisuus ja kunnioitus luontoa kohtaan roskien lajittelun lisäksi.
– Kerran menimme lasten kanssa luontoon, missä oli pehmokoira paperilapun kanssa roskien keskellä. Lapussa pehmokoira harmitteli kerääntyneitä roskia, ja lapset alkoivat itse keksiä ratkaisuita pehmokoiran auttamiseksi ja miten luontoa voisi pitää puhtaana.
Toisin sanottuna kestävä tulevaisuus on monen näkökulman kokonaisuus, jossa nuoremmat oppivat vanhempien kautta.
– Kun me aikuiset näytämme esimerkkiä siitä, miten autamme ja käyttäydymme täällä työpaikalla, niin lapset omaksuvat sen ja kohtelevat entistä paremmin muita, iloitsee Haidarian.
