Uusi palvelu syntyi kaupungin ja yrityksen yhteistyönä

Julkaistu 10.8.2018 10.04

Tampereen ja Oriveden neuvoloilla on käytössään verkko-ohjelma, joka auttaa vanhempia vahvistamaan tunnetaitojaan. Ohjelma kehitettiin kaupungin ja Headsted Oy:n yhteistyönä, joka puolestaan sai alkunsa 6Aika – Avoimet innovaatioalustat -hankkeen järjestämästä ideakilpailusta.

Headsted Oy:n tiimi ryhmäkuvassa.
Headsted Oy:n tiimi kehitti yhteistyössä kaupungin kanssa verkko-ohjelman neuvoloiden käyttöön. Kehityspäällikkö Kirsikka Kaipainen toinen oikealta.

Tampereen kaupungin Hyvinvointia digitaalisilla ratkaisuilla -ideakilpailu haki vuonna 2015 digiratkaisuja, jotka kannustavat kaupunkilaisia oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Headsted Oy:ssä todettiin heti, että tehtävä vaikuttaa kiinnostavalta. Kilpailuun lähti idea tunnetaitojen nettineuvolasta, joka olisi suunnattu avuksi synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

– Ajattelimme, että siitä voisi olla hyötyä laajalle joukolle: äideille ja lapsille, ja sitä kautta koko kaupungille. Ihmisten auttamisen lisäksi yhteiskunnallinen vaikuttavuus on Headstedin kantava ajatus, kehityspäällikkö Kirsikka Kaipainen kertoo.

– Kun kilpailun järjestäjänä oli vielä oma kotikaupunki, mukaan oli helppo lähteä.

Headstedin tavoitteena on, että ihmiset voisivat paremmin. Se kehittää tutkimustietoon perustuvia verkko-ohjelmia, jotka auttavat henkisen hyvinvoinnin haasteissa, esimerkiksi stressin, mielialaoireiden tai sosiaalisen jännityksen kanssa selviämisessä. Käyttäjille tarjotaan tietoa ja harjoituksia, joilla voi oppia käsittelemään tunteitaan ja ajatuksiaan.

Kilpailun parhaat ideat palkittiin maaliskuussa 2016, ja Headstedin ehdotus sai kakkospalkinnon. Yritys sai kiitosta siitä, että sen verkko-ohjelmalle olisi todellista kysyntää neuvoloissa, ja sen avulla kehitettävillä taidoilla taas kauaskantoisia vaikutuksia koko perheen hyvinvointiin.

Kehitystyössä mukana monipuolinen ryhmä

Headstedin ehdotusta muokattiin edelleen yhteisessä palaverissa Tampereen kaupungin edustajien kanssa – kaupungin tavoitteena oli ennaltaehkäisevä ja itsenäisesti käytettävä verkko-ohjelma, jota voisivat käyttää kaikki lasta odottavat ja pienten lasten vanhemmat. Tämä lisäsi ohjelman laajuutta alkuperäiseen ehdotukseen nähden melkoisesti, mutta neuvolatyön asiantuntijoiden näkemykset kentän tarpeista olivat vakuuttavia, ja niin alkoi projektisuunnittelu.

– Jälkiviisaana voisi todeta, että olisi ollut hyvä vielä pitää tuumaustauko ja miettiä työmäärää. Ohjelmaan tuli kaikkiaan 12 erilaista vanhemmuuteen liittyvää teemaa, ja jokaiseen piti tehdä syksyn aikana oma sisältönsä, Kaipainen sanoo.

Yhteiskehittäminen oli sekä Headstedin että kaupungin toiveissa. Mukana oli kaupungin tietohallinnon ja neuvolapuolen monipuolinen edustus sekä lisäksi lasten vanhempia testaajina ja asiantuntija Suomen Mielenterveysseurasta. Kaupungin ja yrityksen yhteistyö sujui Kaipaisen mukaan tasavertaisesti, omaa työtään tekevien ja sen kehittämisestä kiinnostuneiden ihmisten kesken.

– Silloinen 6Aika-hankkeen projektipäällikkö Nina Mustikkamäki oli kaupungin yritysyhteistyön innostunut puolestapuhuja, jollaista varmasti tarvitaan, jos yrityksen kanssa toimiminen ei ole kaupunkiorganisaatiossa tuttua, Kaipainen arvioi.

Verkko-ohjelma herättänyt lupaavaa kiinnostusta

Verkko-ohjelma eteni vuonna 2017 pilottitutkimukseen, jossa oli mukana kolme tamperelaista neuvolaa. Headsted koulutti neuvoloiden hoitajat, jotka puolestaan esittelivät ohjelmaa omille asiakkailleen ja rohkaisivat sen käyttämiseen.

– Pilotissa oli mukana graduntekijä Jyväskylän yliopistosta. Hän haastatteli hoitajia heidän kokemuksistaan ja ohjelman sopivuudesta neuvolatyöhön, Kaipainen kertoo.

Tulokset olivat siinä määrin lupaavia, että verkko-ohjelman käyttöä päätettiin laajentaa syksystä 2017 alkaen kaikkiin Tampereen ja Oriveden neuvoloihin. Tampereen kaupungin ja Headstedin kesken sovittiin, että verkko-ohjelma pysyy käytössä myös tulevaisuudessa. Kaupungin kanssa tehtävä sopimus ohjelmasta on todennäköisesti Headstedille melko pienimuotoista liiketoimintaa, mutta sitä tärkeämmäksi yritykselle on noussut mahdollisuus käyttää tehtyä kuntayhteistyötä esimerkkinä ja referenssinä.

– Ratkaisun oikeudet säilyvät sopimuksen mukaan meillä, ja verkko-ohjelma on jo herättänyt lupaavaa kiinnostusta muualla Suomessa, Kaipainen kertoo.

Miten yrityksen kanssa pitäisi toimia?

Tampereen kaupunki on asettanut tavoitteekseen tehdä yritysten kanssa enemmän ja syvempää yhteistyötä, esimerkiksi hyödyntämällä innovatiivisia hankintoja ja yhteiskehittämistä eri menetelmin. Hyvinvointia digitaalisilla ratkaisuilla -ideakilpailu oli aikanaan yksi kokeiluista, joilla testattiin ja kehitettiin 6Aika-hengessä erilaisia tapoja päästä yritysten kanssa vuoropuheluun.

Nykyään kaupungin strategiacontrollerina toimivan Nina Mustikkamäen mukaan yhteiskehittämisessä on kyse isosta kulttuurisesta muutoksesta kaupunkiorganisaation toimintatavoissa.

– Kaupungin edustajat ovat tottuneet asioimaan yritysten kanssa perinteisten hankintojen kautta. Kun käyttöön otetaan uusia tapoja, se herättää helposti epävarmuutta, toimimmeko me nyt varmasti oikein ja kaikkien pykälien mukaan, Mustikkamäki kertoo.

Avuksi ohjeita, malleja ja sopimuspohjia

Mustikkamäen mukaan epävarmuus vähenee, kun osaaminen lisääntyy. Avuksi tarvitaan malleja, toimintatapoja ja sopimuspohjia. Kun yritysyhteistyön kokemukset kirjataan ylös ja muokataan selkeiksi ohjeiksi, kaikkien ei tarvitse selvitellä jokaista uutta asiaa itsekseen.

Uudenlaisiin hankintatapoihin mukautettujen sopimusten avulla kaikki osapuolet pysyvät selvillä muun muassa siitä, miten hankkeen tuotosten omistus järjestyy, miten raha liikkuu ja kuinka paljon kehittämiseen laitetaan työtunteja. Tai mitä tehdään, kun tilanne muuttuu suunnitellusta.

– Kun lähdetään kehittämään yhdessä, ei vielä tiedetä tarkasti, mitä saadaan aikaan. Siinäkin mielessä tämä eroaa perinteisestä valmiin tuotteen tai palvelun hankinnasta, Mustikkamäki sanoo.

Esimerkiksi kun Headstedin ideaa lähdettiin viemään eteenpäin, hankkeen ohjausryhmä keskusteli toiminnan periaatteista. Miksi kaupunki on mukana kehittämässä yrityksen omistamaa tuotetta? Miten yritys, kaupunki ja kaupunkilaiset toiminnasta hyötyvät? Yhteinen näkökulma löytyi: kaupunki ei pysty yksin tekemään kaikkea, mutta voi heittää hankinnoilla yrityksille hyödyllisiä haasteita, jotka saattavat poikia innovaatioita ja tuoreita liiketoimintaideoita. Headsted-hankkeesta kaupunki sai sekä kokemusta ideakilpailun järjestämisestä ja yritysyhteistyön käytännöistä että asukkailleen uuden ja tarpeellisen palvelun.


Teksti Päivi Stenroos

Kuvat David Lees