Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Kaupunkiviljely yhdistää jälleen Hiedanrannassa

Julkaistu 10.10.2018 10.23

Tampereen Hiedanrannassa, Näsijärven rannan lähellä entisen tehtaan katveessa, oranssi kaivuri ahmii maata hikisestä helteestä väreilevänä päivänä. Kesällä aloitettu kaivuutyö on lämmin ilon pilkahdus Pirkanmaan Marttojen Heidi Ovaskalle ja viime tammikuussa käynnistetylle yhteisölliselle Active Refugees in the Community -viljelyhankkeelle, jonka kierrätysmateriaaleista valmistamia uusia kasvihuoneita nostetaan paraikaa pystyyn Hiedanrannassa rakenteilla olevaan Syötävään puistoon. Tampereen kaupunki rakentaa kaikille avointa puistoa ja viljelyaluetta samalle paikalle, jossa Lielahden kartanon 1800-luvun lopun hyötytarha aikanaan sijaitsi.

kuva: Heidi Ovaska viljelijöitä opastamassa
Heidi opastaa ARC-hankkeen viljelijöitä Soltania ja Samia erilaisten sipulien viljelyssä Hiedanrannan Kelluvalla puutarhalla. Hiedanrannassa järjestettävät hankkeen neuvontatilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

Ihmettelyä ja tutustumista viljelyn lomassa

Active Refugees in the Community eli kotouttamiseen keskittyvä ARC-hanke tuo Tampereen kaupungin ja Hiedanrannan kehitysohjelman tuen myötä Hiedanrantaan paitsi uudet kasvihuoneet myös monikulttuurisen viljely-yhteisön, jossa erilaisista kulttuuritaustoista tulevat kaupunkilaiset pääsevät yhdessä oppimaan, kuinka sormet ja siemenet upotetaan multaan. Kotouttavaa toimintaa uudenlaisella - arkisella ja käytännönläheisellä - tavalla lähestyvässä hankkeessa puutarhaneuvojana toimiva Heidi Ovaska uskoo, että juuri viljely on hyvää kotouttavaa toimintaa, sillä se yhdistää ihmisiä riippumatta siitä, mistä he tulevat.

- Kotouttamiseen keskittyviä toimintakeskuksia ja päiväkerhotoimintaa on paljon, mutta meillä on hieman erilainen lähestymistapa, jossa viljely on pääosassa. Haluamme järjestää Marttojen filosofian mukaisesti käytännön toimintaa ja mikä olisi sen parempaa kuin viljely, jonka lomassa on helppo yhdessä ihmetellä.

ARC-hankkeesta tekee erityisen myös se, että Ovaskan mukaan mukana olevat pakolaistaustaiset maahanmuuttajat ovat viljelyn kautta aidosti tutustuneet toisiinsa ja muihin paikallisiin.

- Viljelijät viettävät oikeasti aikaa yhdessä ja muihin paikallisiin ihmisiin he ovat tutustuneet niin hankkeen neuvontatilaisuuksissa kuin myös kaupungilta vuokraamillaan palstoilla. Esimerkiksi Ruskossa on kolmen hankkeessa mukana olevan perheen palstat vierekkäin. Viljelyn lisäksi siellä grillaillaan ja vietetään aikaa yhdessä muiden kanssa.

Aito tutustuminen ja kestävät suhteet ovat Ovaskan mukaan suuri lisäarvo verrattaessa sellaiseen kotouttavaan toimintaan, joka keskittyy yksittäisiin kertoihin ja tapaamisiin. Esimerkiksi yksittäiset ruoanlaittotilaisuudet ovat hänen mukaansa hyviä, mutta niiden parissa on harvemmin mahdollista kerääntyä yhteen pitkäjänteisesti. Sellaisia yleisiä ja kaikille avoimia keittiöitä, joissa ihmiset voisivat oma-aloitteisesti tavata toisiaan, kun ei oikeastaan ole olemassa.

kuva: Soltan papujen kanssa
ARC-hankkeen viljelijä Soltan kerää vihreitä papuja Hiedanrannan Kelluvalla puutarhalla ja neuvoo, että pavuista tulee herkullisia esimerkiksi uunissa paahtamalla.

Muotoilu yhteisöä rakentamassa

Idea kasvihuoneiden ja uudenlaisen viljely-yhteisön rakentamisesta Hiedanrantaan syntyi alun perin Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus ry:ssä ARC-hankkeen muotoilujohtajana toimivan Taina Laaksosen mielessä. Hiedanrannan Kelluvan puutarhan kaupunkiviljelijänä Laaksoselle oli kertynyt kokemusta rannassa sijaitsevan viljelyalueen tuulisuudesta, mutta lisäksi myös Green Care -toiminnasta ja kotouttavasta maahanmuuttotyöstä. Idea oli valmis kypsymään kokonaiseksi hankkeeksi ja moninaiseksi yhteistyöksi kaupungin kanssa, kun Hiedanrannan kehitysohjelma toivoi Hiedanrantaan rakennettavan jotakin sellaista, jolla olisi aitoa käyttöarvoa kaupunkilaisille.

- Näiden kasvihuoneiden ytimessä on ajatus siitä, että muotoilu on yhteiskunnassa mukana luomassa sosiaalisia vaikutuksia. Tätä vaikuttavuutta myös mittaan, kertoo Laaksonen.

Muotoilulla onkin hankkeessa monenlaisia tavoitteita. Toisaalta arkinen viljely-ympäristö saa Laaksosen mukaan Hiedanrannassa korun merkityksen, kun ovaalin malliseen asetelmaan tulevat kasvihuoneet muodostavat valaistun tilataideteoksen - Hiedanrannan Valokorun. Kauniin ilmeen lisäksi tulevan viljelyalueen kasvihuoneet ovat kuitenkin myös käytännöllisiä; ne mahdollistavat alueella tekemisen ja toimimisen sekä aktiivisen ja sosiaalisen yhteisön synnyn. Muotoilulla on siis pyritty luomaan jotakin kaunista, mutta sitäkin tärkeämpänä Laaksonen pitää ympäristökorun yhteiskunnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotka kasvihuoneiden korumainen muoto mahdollistaa.

- Alueen tilasuunnittelu on tehty niin, että se tuo ihmisiä yhteen.

Yhdessä on tehty myös kasvihuoneiden suunnittelu- ja rakennustyö. Hankkeen viljelijöiltä on Laaksosen mukaan saatu esimerkiksi ideoita kasvihuoneiden koristeluun. Moninaiset kulttuuritaustat ja muistot aikaisemmista kotimaista näkyvät kasvihuoneiden seinissä kasvien ja luonnon muodossa. Laaksosen mielestä kokonaan yhdessä valmistettu Valokoru viestii myös laajemmin Hiedanrannan tulevan kaupunginosan tavoitteita ekologisuudesta ja yhteisöllisyydestä.

Tukea arkeen ja tietoa viranomaisille

Viime tammikuusta lähtien Active Refugees in the Community -projektissa on ollut mukana noin 30 aktiivista viljelijää. Hankkeen toiminta on suunnattu erityisesti sellaisille turvapaikan saaneille ihmisille, jotka Marttojen Ovaskan mukaan saattavat tarvita tukea uuden elämän ja arjen aloittamisessa.

- Tällaisessa työssä laatu on tärkeintä. Siis se, että ihmiset saisivat näistä tapaamisista oikeasti jotakin elämäänsä.

Mukaan saa kuitenkin tulla kuka tahansa eikä kenenkään taustoja kysellä. Ihmisten yhteen tuomisen ja arkisissa taidoissa neuvomisen lisäksi Marttojen koordinoimalla hankkeella on myös laajempi tavoite − tiedon kerryttäminen toisenlaisista kotouttamisen malleista ja uudenlaisista toimintatavoista niin paikallisille viranomaisille kuin myös erilaisille yhdistystoimijoille. Ovaskan mukaan uniikin hankkeen vaikutukset ovat nähtävissä jo ensimmäisen viljelykauden jälkeen, kun viljelijät ovat suunnitelleet seuraavaa vuotta ja monivuotisten kasvien hankkimista. Ovaska haaveileekin siitä, että viljelytoiminta juurtuisi hankkeen myötä Hiedanrantaan ja jatkuisi siellä myös tulevaisuudessa.

kuva: valmis kasvihuone Hiedanrannassa
Valmiit kasvihuoneet muodostavat Hiedanrantaan valaistun ympäristöteoksen, jonka muoto mahdollistaa aktiivisen viljely-yhteisön synnyn kasvihuoneiden keskelle.

Myös Laaksonen muistuttaa, että ihmisten lähiympäristöjen yhteisöllisellä toiminnalla on todettu olevan vaikutuksia kaiken ikäisten hyvinvointiin ja esimerkiksi turvallisuudentunteeseen. Vaikka yhteisöllisen ja omaehtoisen toiminnan vaikutuksia onkin joskus hankala mitata oikeanlaisten mittareiden puutteen takia, uskotaan hankkeessa siihen, että arkisella yhdessä tekemisellä voidaan tehokkaasti mahdollistaa esimerkiksi kulttuurisen tiedon leviäminen ja kielitaidon oppiminen. Ovaskan toiveena on, että tämän myötä myös maahanmuuttajat saisivat äänensä kuuluviin ja pääsisivät kertomaan itse omaa tarinaansa ja sitä, kuinka he ovat Hiedanrantaan päätyneet.

Tampereen kaupungin rakentamat perustukset ja ARC-hankkeen kokoama ensimmäinen kasvihuone odottavat Hiedanrannassa jo paikallaan. Syötävää puistoa ja viljelyaluetta palvelevan vesipisteen ja muiden viimeistelevien rakennustöiden myötä yhteisöllisen viljelytyön siemen on jälleen valmis itämään Hiedanrannassa.

Mikä ARC?

  • Active Refugees in the Community on yhteisöllinen kaupunkiviljelyhanke, joka lähestyy kotouttavaa toimintaa uudenlaisesta näkökulmasta.
  • Hanke rakentaa paraikaa yhdessä Tampereen kaupungin kanssa Hiedanrantaan rakenteilla olevan Syötävän puiston yhteyteen kaupunkiviljelyaluetta ja kasvihuoneita − Hiedanrannan Valokorua.
  • Pirkanmaan Marttojen lisäksi hankkeessa on mukana Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus ry sekä Ruotsissa toimiva Institute of Swedish Safety & Security -yhdistys.
  • Tampereen kaupunki ja Hiedanrannan kehitysohjelma tukevat ARC-hankkeen toimintaa. Tampereen kaupunki on ohjannut Valokorun sijoittumista ja suunnittelua osana Syötävää puistoa sekä avustaa viljelyalueen pohjatöiden, vesipisteen ja ympäristön pintojen rakentamisessa ja kustannuksissa.


Teksti Meri Vainiomäki

Kuvat Meri Vainiomäki