Hae
Valikko
a a

Suurin meluhaitta aiheutuu Tampereella edelleen tie- ja katuliikenteestä

Julkaistu 7.12.2017 12.44

Juuri valmistuneen meluselvityksen mukaan merkittävin meluhaitta Tampereen alueella aiheutuu tie- ja katuliikenteestä. Uudistuneen laskentamallin mukaan yli 55 desibelin ( Lden) tieliikennemelulle altistuu noin 15 % asukkaista. Tampereelta löytyy yhä hiljaisiakin alueita niin kaupungin reunamilta kuin tiiviin kaupunkirakenteen sisältä.

Alt: Liikennettä Satakunnankadulla
 

Kovalle melulle, yli 65 desibelin, altistuu noin 2% asukkaista. Raideliikenteen yli 55 desibelin melulle altistuu Tampereen alueella 5 % asukkaista ja kovalle yli 65 desibelin melulle noin 1,4 %. Teollisuuden meluhaitta on liikenteeseen verrattuna pientä.

Eniten päiväaikaista liikennemelua on pääkatujen, -teiden ja ratojen varsilla, sekä risteysalueilla. Vesistön ääntä heijastava vaikutus näkyy paikoin jopa voimistuvana meluna kauempana tiestä. Yöaikainen melu painottuu erityisesti raideliikenneväylien läheisyyteen. Paikoin raideliikenteen melu on voimakkainta yöllä, koska huomattava osa tavarajunakuljetuksista ajetaan öisin.

Tampereen kaupungin meluselvityksessä 2017 laskettiin tie- ja raideliikenteen sekä ratapiha-alueen aiheuttama melutaso. Merkittävimpien teollisuuslaitoksien melulle altistuvat asukasmäärät laskettiin laitosten laatimien meluselvitysten pohjalta. Selvityksessä tarkasteltiin myös kaupunkirakenteen sisälle jääviä hiljaisia alueita. Selvitys laadittiin yhteistyössä Liikenneviraston kanssa.

Suomessa selvitykset laadittiin nyt ensimmäisen kerran CNOSSOS EU -laskentamallilla. Malli poikkeaa merkittävästi aiemmin käytetyistä eikä sillä laskettu-ja tuloksia voi täysin verrata aiempiin tuloksiin tai lainsäädännössä esitettyihin ohjearvoihin. Aiemmissa selvityksissä asukkaat sijoitettiin meluisimmalle julkisivulle, nyt asukkaat jaetaan eri julkisivuille.

Selvityksessä melualtistumista arvioitiin sekä ympäristömeludirektiivin mukaisilla tunnusluvuilla Lden ja Ln että kansallisilla ympäristömelun tunnusluvuilla päiväajan keskiäänitaso LAeq, 7-22) ja yöajan keskiäänitaso LAeq, 22-7). Kansallisen tunnusluvun mukaisille melutasoille on ohjearvot: päiväaika enintään 55dB sekä yöaika 50dB, (uudet alueet 45 dB). Ympäristömeludirektiivin mukainen päivä-ilta-yömelutaso Lden saadaan laskemalla päivä-, ilta- ja yöajalle vuoden keskiäänitasot ja painottamalla ilta- ja yöajan melutasoja niiden suuremman häiritsevyyden mukaan. Näille ympäristömeludirektiivin mukaisille tunnusluvuille ei ole annettu ohjearvotasoja.

Kansallisen ohjearvon ylittävät melualueet ovat laajentuneet mallinnuksen mukaan asuinalueilla mm. Kalevassa, Amurissa, Hyhkyssä, Kaarilassa, Raholassa, Härmälässä, Rautaharkossa, Ristinarkussa, Hankkiolla ja Vehmaisissa. Osa muutoksesta selittyy kuitenkin mallinnustavan eroilla.

Liikennehankkeet paransivat melutilannetta

Suuret liikennehankkeet ovat myös parantaneet melutilannetta monin paikoin. Esimerkiksi Rantaväylän tunneli on pienentänyt selkeästi Naistenlahden, Ranta-Tampellan ja Mustanlahden alueiden meluvyöhykkeitä. Ydinkeskustassa melualue on pienentynyt, osasyynä on mahdollisesti ollut Hämeenkadun itäpään rauhoitus henkilöautoliikenteeltä. Hatanpään, Ratinan ja Viinikanlahden alueilla sekä Teiskontien VT12-osuudella näkyy myös melualueiden pienentymistä, josta osa johtuu rakentamisesta, osa nopeusrajoituksista ja osa mahdollisesti myös maastomallin kehittymisestä.

Hiljaisia ja lähes hiljaisia alueita löytyy edelleen sekä kaupungin reunoilta, että myös tiiviimmän kaupunkirakenteen sisältä. Merkittävimmät keskustan hiljaiset alueet ovat liikenteeltä rauhoitettuja puistoalueita Ratinassa, Näsinkalliolla, paikoin Koskipuistossa ja erityisesti Pyynikin harjulla. Keskustassa löytyy myös lähes hiljaisia alueita esim. umpikortteleiden sisältä. Tampellan alueella on Rantatunnelin ansiosta nyt aiempaa suurempi hiljainen alue.

Meluselvityksen tulosten pohjalta laaditaan meluntorjunnan toimintasuunnitelma vuosille 2018–2022. Seuraavan kerran koko kaupunkia koskeva meluselvitys tehdään vuonna 2022.

Ennustevuoden 2040 melualuekartat laskettiin aiemmin käytössä olleilla yhteispohjoismaisilla ja raideliikennemelun laskentamalleilla.


Lisätietoja

Ympäristötarkastaja
Milla Hilli-Lukkarinen
puhelin 0400 679 232


Teksti Tarja Nikupaavo-Oksanen


Jaa: