Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun
Hae
Valikko
a a

Milavidassa luentoja Suomen kuninkaasta

Julkaistu 13.2.2018 11.53

Suomen kuningas -näyttelyyn liittyvät luennot alkavat Museo Milavidassa torstaina 15.2.2018. Luennoille on vapaa pääsy. Ensimmäisenä kuullaan professori Vesa Varesta, joka kertoo, ketkä olivat kuningashankkeen keskeiset puuhamiehet vuonna 1918.

 

Luennot Museo Milavidassa, Näsilinnassa torstaisin kello 18

15.2.2018 klo 18
Professori Vesa Vares: Suomen monarkiahanke vuonna 1918 – valtiomuototaistelu uudelleen tarkasteltuna

Kun Suomesta suunniteltiin monarkiaa, miten suomalaiset puolueet sijoittuivat valtiomuototaisteluun, ketkä olivat monarkisteja ja mitkä olivat heidän perustelunsa? Olivatko hankkeen lähtökohdat niin epärealistisia kuin jälkikäteen on annettu ymmärtää? Entä millaisia olivat tasavaltalaisten vastaperustelut? Millaisia valtaoikeuksia kuninkaalle suunniteltiin, ja miten niistä neuvoteltiin? Miten kuningas valittiin, ja miksi hanke ei kuitenkaan lopulta toteutunut? Miten suhtautuivat esimerkiksi Svinhufvud, Paasikivi, Mannerheim, Ståhlberg, Santeri Alkio?


22.2.2018 klo 18
Professori Vesa Vares: Jos Suomi olisi kuningaskunta?

Luennolla tarkastellaan, kuinka lähellä vuoden 1918 monarkiahankkeen toteutuminen oli, ja millainen siitä olisi tullut. Miten suunniteltu kuningaskunnan muoto vertautuu tuon ajan muuhun Eurooppaan? Oliko muita mahdollisuuksia olemassa kuin saksalainen prinssi? Mikäli hanke olisi toteutunut, millainen kuningaskunta Suomesta olisi tullut? Jäikö perusajatus "kuninkaallisuudesta" kuitenkin lopulta presidentillisiin rakenteisiin?


1.3.2018 klo 18
Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki: Keisarillisesta palatsista kuninkaan linnaksi – hankintoja hovin tarpeisiin

Kun Suomeen suunniteltiin kuningashuonetta, kuninkaanlinnaksi valittiin ns. Keisarillinen palatsi, nykyinen Presidentinlinna. Stockmannin tavaratalo sai tehtäväkseen linnan sisustamisen. Uusia arvokalusteita hankittiin Suomesta, mutta monet antiikkiesineet tulivat Euroopasta. Kuningashankkeen kaaduttua ei valtio lunastanut Stockmannilta tilaamiansa esineitä. Tavaratalo perusti 1920 antiikki- ja taideteollisuusosaston niiden myymiseksi, mutta myynti ei ollut tuottoisaa ja osasto lopetettiin jo 1921. Museo Milavidan Suomen kuningas -näyttelyä kokoamassa ollut kamarineuvos Kari-Paavo Kokki kertoo, millaisia esineitä hoviin hankittiin ja mistä, ja missä ne ovat nykyään.


8.3.2018 klo 18
FT Mirva Saukkola: Tyylikkäitä tapoja, houkkamaisia hullutuksia – Näin
hovimuodit siirtyivät osaksi eurooppalaisten elämää

Ms. Style -nimelläkin tunnettu FT Mirva Saukkola kertoo luennollaan eurooppalaisesta hovietiketistä ja tavoista, ennen kaikkea hovien vaate-, kampaus- ja kosmetiikkamuodista, mutta myös tapakulttuuriin liittyvistä teemoista, kuten aterioinnista, tanssikulttuurista ja flirttailusta. Hovien tapoja jäljiteltiin mielellään ja monesta eliitin erikoisuudesta on tullut osa tavanomaista elämää.


15.3.2018 klo 18
FM Päivi Tuomi-Nikula: Romanovit – Suomen suuriruhtinaat

Suomi siirtyi vuonna 1809 Ruotsin alamaisuudesta osaksi Venäjän imperiumia, sen autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi. Ani harvoin valloittaja on saanut entisiltä vihollisiltaan niin hyvän vastaanoton kuin Aleksanteri I, jota seurasi vielä neljä Romanov-sukuista hallitsijaa. Ensimmäistä Aleksanteria pidettiin “meidän enkelinämme maan päällä"; vähän toistasataa vuotta myöhemmin hänen veljensä pojanpojanpoikaa, viimeistä Nikolaita, luonnehdittiin toisaalta “veriseksi Nikuksi", toisaalta “niin pehmeäksi rievuksi, ettei sitä pysty edes pesemään". Miten Suomessa koettiin keisariaika? Millaisia oikein olivat arvoitukselliset Romanovit?


Teksti Suvi Syynimaa


Jaa: