Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 9. päivänä joulukuuta 1999 päivättyä ja 23.11.2000 ja 13.12.2000 tarkistettua asema-
kaavakarttaa no 7588. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin Ruotulan kaupunginosan puistoaluetta.

Tampereen kaupungin Takahuhdin kaupunginosan
korttelin no 4985 osaa sekä
puisto- ja vesialuetta.

Asemakaavan muutoksella muodostuu:
Ruotulan kaupunginosan virkistysaluetta.

Takahuhdin kaupunginosan
kortteli no 4985 sekä
virkistysaluetta.

Alue sijaitsee 5,5 km kaupungin keskustasta itään Kuusimäenkadun itäpuolella. Osoite: Kuusimäenkatu 24 Ja 26, Kolarinkatu 1, 3 ja
5. Liite 1.
 

1 PERUSTIEDOT

11 Suunnittelutilanne

11.1 Seutukaava
Pirkanmaan 3. seutukaava on vahvistettu 6.6.1997. Sen mukaan alue on taajamatoimintojen aluetta.

11.2 Yleiskaava
Kaupunginvaltuusto on 27.5.1998 hyväksynyt Tampereen yleiskaavan, jonka mukaan kaava-alueen lounaiskulma on pientalovaltaista
asuntoaluetta ja muu osa maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi osoitettua lähivirkistysaluetta. Alueella säilytetään alkuperäinen luon-
nonympäristö. Sillä sallitaan vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistystä palveleva rakentaminen.

Yleiskaavassa täydennysalue no 267 sisältää Ruotulan, Huikkaan ja Takahuhdin lisäomakotitontit. Tavoitteena on sijoittaa alueelle
yhteensä 17 asuntoa.

Yleiskaavan käsittelyn yhteydessä on asukkaitten kanssa keskusteltu alueen tiivistämisestä. Yksi mahdollisuus olisi ollut hyö-
dyntää rakentamatonta yleisen rakennuksen tonttia no 4970-13 pientaloalueeksi. Tällöin todettiin kuitenkin, että uudet asuin-
tontit voidaan sijoittaa maastollisesti ja kuntatekniikan kannalta edullisemmin muualle, jolloin yleisen rakennuksen tontti
voidaan muuttaa virkistysalueeksi. Yleiskaava on laadittu näillä perusteilla. Sen käsittely on kesken.

11.3 Asemakaava
Kaava-alueella on tonteilla 4970-1...4 voimassa 5.12.1952 vahvistunut asemakaava no 290. Tontit ovat asunto- ja liikekortte-
lialuetta. Niille on osoitettu rakennusala omakotirakennusta varten. Kerrosluku on I 2/3. Rakennusoikeus lasketaan raken-
nusalasta.

Tontin no 4970-1 pinta-ala on 1428 m2 ja rakennusoikeus 265 m2 (e=0,19). Tontin 2 pinta-ala on 1634 m2 ja rakennusoikeus 265 m2
(e=0,16). Myös tontin no 3 rakennusoikeus on 265 m2. Tonttitehokkuus on e=0,20 tontin pinta-alan ollessa 1338 m2. Tontin no 4970-
4 pinta-ala on 1306 m2 ja rakennusoikeus 200 m2 (e=0,15). Rakennusoikeuksiin sisältyy 32 m2 suuruinen talousrakennus.

Yleisen rakennuksen tontin no 4970-13 ja puisto- ja vesialueen asemakaava on vahvistunut 13.5.1965 kaavalla no 2367. Tällöin
yleisen rakennuksen tonttia on laajennettu. Tontti on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta kaupungin kansa-
koulutoimen tarpeisiin. Tontin pinta-ala on 3,078 ha ja rakennusoikeus 6000 m2 (e=0,20). Kerrosluku on kolme. Tontin eteläreunas-
sa on istutettava tontin osa. Tontti rajautuu pohjoisessa alueen halki kulkevan puron varteen osoitettuun puistokaistaan ja ulot-
tuu idässä käytössä olevan kevyen liikenteen reitin itäpuolelle.

Tontin no 4970 itäpuolella on laaja urheilualue, jolle saa rakentaa kaikkia urheilutarkoituksia palvelevia rakennuksia.

11.4 Rakennusjärjestys
Tampereen kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.9.2000.

11.5 Tonttijako ja -rekisteri
Tonteille 4970-1...4 on vahvistettu tonttijako 9.3.1957. Tontti no 2 on merkitty tonttirekisteriin 26.7.1957 ja tontit no 1,
3 ja 4 18.4.1957. Tontille no 4970-13 on hyväksytty tonttijako 29.8.1977. Sitä ei ole merkitty tonttirekisteriin.

Asemakaavan muutosalueeseen sisältyy maarekisterialuetta.

11.8 Pohjakartta
Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausyksikön laatima ja se on tarkistettu v 2000.

12 Maanomistus

Kaava-alue on Tampereen kaupungin omistuksessa. Tontin no 4070-1 haltijana ovat Hilkka Syväjärvi ja Irene Kilpi, Kolarinkatu 5,
33560 Tampere. Tontin 4970-2 haltijat ovat Eila ja Esa Pirinen, Kolarinkatu 5, 33560 Tampere ja tontin no 4970-3 Liisa ja Heikki
Heinonen, Kolarinkatu 1, 33560 Tampere. Tontin no 4970-4 haltijat ovat Marja Helen, Marko Helen ja Teija Autio, Sorvitie 11 B,
33710 Tampere.

14 Rakennettu ympäristö

14.2 Maankäyttö
Tonteille 4970-1...4 on 1950- ja 1960 lukujen vaihteessa rakennettu puolitoistakerroksiset omakotitalot. Käytetty kerrosala
vaihtelee 122 m2:stä 170 m2:iin. Muu osa kaava-alueesta on luonnonvaraista entistä viljelysmaata. Kaava-alueen lounaiskulmassa
on selvärajainen sulkeutunut metsäsaareke. Alueella risteävät tärkeät itä-länsisuuntainen ja pohjois-eteläsuuntainen kevyen
liikenteen reitti.

14.3 Palvelut
Alueella on peruspalvelut hyvin saavutettavissa.

14.4 Yhdyskuntatekninen huolto
Pientalotontit on liitetty kuntateknisiin verkostoihin.

15 Luonnonympäristö

Kaava-alue on osa laajahkoa laaksomuodostumaa. Rakennetut omakotitontit ovat laakson eteläisen rinteen yläreunassa. Ne on
ympäröity pensasaidoilla ja istutettu puutarhamaisesti. Merkittävä rooli kaava-alueelta avautuvassa maisemassa on alueen itäpuolella
olevalla pyöreämuotoisella mäellä, jonka laella on pieni metsäsaareke. Korttelin no 4970 lounaiskulmassa Kuusimäenkadun var-
ressa on vehmas, lehtomainen metsikkö.

Alueesta on laadittu maaperäselvitys 11.1.2000. Sen mukaan suunnilleen korkeuskäyrän + 96 pohjoispuolelta pohjoiseen on alue,
jossa pintakerroksena on 6-8 m vahva tiiveydeltään hyvin löyhä koheesiomaakerros, jonka alla on moreenikerros. Kaikentyyppiset
rakennukset on perustettava moreenikerrokseen asti ulottuvien tukipaalujen varaan. Pientalot voidaan mahdollisesti perustaa
paikoin esikuormitetun koheesiomaakerroksen varaan.

Alueen eteläosassa  on 2-6 m vahva, tiiveydeltään löyhästä keskitiiviiseen vaihteleva koheesiomaakerros, jonka alla on mo-
reenikerros. 1-2-kerroksiset rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti. Useampikerroksiset rakennukset on perustettava joko
moreeniin asti ulottuvan massanvaihdon tai tukipaalujen varaan.
 

2 TAVOITTEET

Asemakaavan muutosehdotus on tehty kaavoitusohjelman perusteella. Yleiskaavan mukaan pieni lounaiskulma esillä olevasta
alueesta on pientalovaltaista asuntoaluetta ja muu osa maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi osoitettua lähivirkistysaluetta.

Yleiskaava perustuu olemassa olevan kaupunkirakenteen täydentämiseen. Täydennysalue no 267 sisältää Ruotulan, Huikkaan ja
Takahuhdin lisäomakotitontit. Alunperin osa tonteista oli tarkoitus sijoittaa rakentamattoman yleisen rakennuksen tontin no 4970-13
alueelle. Uudet erillispientalotontit voidaan kuitenkin sijoittaa maastollisesti ja kuntatekniikan kannalta edullisemmin muualle,
ja siitä syystä yleisen rakennuksen tontti osoitettiin yleiskaavassa virkistysalueeksi.

Yleiskaavan mukaista ratkaisua on tutkittu edelleen asemakaavatasolla, jolloin on todettu, että osa yleisen rakennuksen tontis-
ta olisi järkevää säilyttää. Se edellyttää alueen rajaamista siten, että nykyiset vilkkaassa käytössä olevat kevyen liikenteen
yhteydet pysyvät ennallaan ja rakentaminen on riittävän pienimittakaavaista ympäristön mukaisesti. Yleiskaavasta poikkeavasta
ratkaisusta, joka kuitenkin laajentaa virkistysaluetta nykytilanteeseen verrattuna, on neuvoteltu alueen asukkaiden kanssa.
 

3 ASEMAKAAVA JA SEN PERUSTELUT

34 Rakennettu ympäristö

34.1 Kokonaisrakenne
Asemakaavan muutoksella alueen maankäyttöä muutetaan vastaamaan paremmin olemassa olevia ja tavoiteltuja olosuhteita.

34.2 Maankäyttö
34.22 Korttelialueet
Tonttia 4970-13 supistetaan siten, että sekä sen pohjois- että eteläpuolella olevat kevyen liikenteen väylät säilyvät. Tällöin
alueesta muodostuu oma korttelinsa, kortteli no 4985. Tontin 4970-13 käyttötarkoitus muutetaan koulutontista  yleisten raken-
nusten korttelialueeksi, jolle voidaan sijoittaa myös vanhusten ja vammaisten palveluasuntoja (tontti 4985-5). Asemakaavamääräys
tarkoittaa, että yleisen rakennuksen käyttötarkoitusta ei rajoiteta, mutta asuntoja voidaan rakentaa vain vanhusten ja vammais-
ten tarpeisiin. Alue kuuluu Takahuhdin palvelukeskuksen vaikutuspiiriin.

Tontin pinta-ala on 10456 m2 ja rakennusoikeus e=0,30 mukaan 3137 m2. Sen lisäksi saadaan rakentaa yksikerroksisia talous-
rakennuksia 5 % (157 m2) ja porrashuoneita ja yhteistiloja 10 % (314 m2) varsinaisesta rakennusoikeudesta. Lisärakennusoikeuden
tarkoituksena on lisätä asumisviihtyisyyttä, edistää autosuoja- ja varastotilojen sekä tilavien porrashuoneiden ja niiden yhteyteen si-
joittuvien yhteisten oleskelutilojen rakentamista. Sama hissi voidaan suunnitella palvelemaan useita rakennuksia.

Rakennukset ovat yksikerroksisia rinteen yläosassa pientaloasutuksen vieressä ja alueen koillisosassa laaksoon rajoittuen.
Kerrosluku on kaksi rinteen juurella tontin länsiosassa ja keskellä. Rinneosuudella kerrosluku on 4/5 I, jolloin rinnemaaston
aiheuttamat vaikeudet voidaan ratkaista rakennusten sisäisillä yhteyksillä. Rakennusala kiertää tontin lounaisosassa olevan
metsikön, joka on osoitettu säilytettäväksi luonnontilassa. Talousrakennukset saadaan sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle,
kuitenkin siten, että etäisyys naapuritontin rajasta on vähintään 4 m. Istutettavalle ja säilytettäväksi määrätylle tontin osalle
ei voi sijoittaa rakennuksia. Tontille on varattava yksi autopaikka kerrosalan 150 m2 kohti. Autopaikat on sijoitettu alueen
sisääntulon yhteyteen. Ellei autosuojia rakenneta, on autopaikka-alueet ympäröitävä pensasistutuksilla.

Tontti liittyy jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan alueeseen. Uudisrakennukset on suunniteltava olemassa olevien
rakennusten yksinkertaisuutta noudattaen (sj-13). Rakennettaessa alueelle asuinrakennuksia, saa yhden rakennuksen pituus olla
enintään 25 m. Yleisen rakennuksen julkisivun pituutta ei ole rajoitettu.

Tontit 4985-1...4 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi. Niiden pinta-ala, rakennusoikeus ja kerrosluku säilyvät ennal-
laan, vaikka merkintätapa muutetaan. Tonteille saa rakentaa talousrakennuksen, jonka sijaintia on ohjattu istutettavan ton-
tinosan ja asemakaavamääräyksen avulla. Sijainti vastaa suunnilleen nykyistä asemakaavaa.

34.23 Virkistysalueet
Kaava-alueeseen kuuluu osa Takahuhdin ja Ruotulan välisestä laaksomuodostumasta, joka on arvokasta viljelyn muokkaamaa
kulttuurimaisemaa. Se osoitetaan lähivirkistysalueeksi, jota on hoidettava siten, että sen luonne avoimena maisematilana säilyy
(VL-5). Kuusimäenkadun varressa oleva maisemallisesti tärkeä metsikkö osoitetaan virkistysalueeksi. Metsikkö säilytetään.

34.24 Vaara-, erityis- ja muut alueet
Kuusimäenkadun varteen on varattu tontti 30 m2:n suuruista muuntamoa varten.

34.25 Vesialueet
Kaava-alueen pohjoisosassa olevaa puroa ei ole osoitettu erikseen vesialueeksi, vaan se sisältyy virkistysaluemerkintään.

34.3 Palvelut
Alueella on peruspalvelut saavutettavissa.

34.4 Yhdyskuntatekninen huolto
Alue on liitettävissä kuntateknisiin verkostoihin.

34.5 Tonttijako
Tonttijako laaditaan sitovana ja erillisenä.

35 Luonnonympäristö ja ympäristövaikutukset

35.1 Luonnonympäristö
Tontin no 4970-13 supistaminen laajentaa virkistysaluetta. Kaava-alueen keskiosassa käytössä olleet viljelypalstat keskitetään
muiden vastaavien yhteyteen alueen ulkopuolelle.

35.2 Ympäristövaikutukset/-vaikutusten tarkastelu
35.21 Vaikutukset luonnonympäristöön
Yleisen rakennuksen tontin supistaminen edistää maisemakokonaisuuden säilymistä. Muutos mahdollistaa myös Kuusimäenkadun
varrella olevan maisemallisesti arvokkaan metsikön säilyttämisen.

35.22 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Rakentamiseen osoitettu alue liittyy olemassa olevaan pientaloasutukseen eikä leviä käytettyjen kevyen liikenteen verkostojen
ylitse. Rakennukset eivät ole lähellä pientalotonttien rajaa.
Ajoneuvoliikenne suuntautuu Kuusimäenkadulle, jolla on ennestään mm. bussireitti.

35.23 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
Rakentamattomana olevan tontin käyttöön ottaminen on yhdyskuntataloudellisesti kannattavaa, koska kuntatekniset verkostot ovat
valmiina. Etua on myös siitä, että Takahuhdin palvelukeskus on käytettävissä.

35.24 Sosiaaliset vaikutukset
Vanhusväestön määrä on kasvussa ja vanhuksille soveltuvia asuntoja tarvitaan lisää. Myös vammaisten asumiseen soveltuvista ton-
teista on pulaa.

Kotonaan asuvat vanhukset saavat tarvitsemansa palvelut kaupungin tarjoamien kotipalvelun ja muiden palvelumuotojen tai yksityisten
yritysten kautta. Lisääntyvät palvelubussireitit tukevat alueellisten palveluiden käyttöä.

Palvelulinja no:6 kulkee nykyisin välillä Koilliskeskus - Takahuhti - Kissanmaa - Janka - Koilliskeskus. Myös olemassa oleva
vakituinen bussilinja lisää Takahuhdin palvelukeskuksen tavoitettavuutta.

Liikuntaesteiden poistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota tontin osittaisen rinnemaaston takia. Alueen itäosan muuttaminen
virkistysalueeksi säilyttää hyvät ulkoilumahdollisuudet.

Alueen nykyiset asukkaat eivät vastusta rakentamista, vaan kokevat palvelukeskuksen lisäävän alueen vanhusväestön hyvinvointia.

35.3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Koska työ on aloitettu ennen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa, osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu vasta
luonnosvaiheen jälkeen. Se on kuitenkin hyödyllinen yhteenveto asiasta ja se toimitetaan lausuntopyyntöjen liitteenä mm. eri
hallintokunnille.

Tonttien no 4970-1...4 haltijoille on ilmoitettu korttelin numeron muuttamisesta kirjallisesti. Yleisen rakennuksen tontin osit-
taisesta säilyttämisestä on keskusteltu paikallisten omakotiyhdistysten kanssa. Luonnos on kuulutettu Rak.A:n 154 §:n mukaises-
ti alustavasti nähtäväksi mielipiteiden saamista varten 9.12.- 30.12.1999 väliseksi ajaksi. Nähtävillä olosta on ilmoitettu
omakotiyhdistyksille ja tiedote oli myös sähköisessä tietoverkossa.

Omakotiyhdistykset jättivät suunnitelmasta yhteisen kirjelmän. Yhdistysten mielestä luonnoksessa esitetty rakennusten ja puisto-
osan ryhmittely on hyvä. Se turvaa kevyen liikenteen ja määrittelee puistoksi jäävät osat. Lisärakentaminen edellyttää ympäröivi-
en 50-luvun rakennusten muotokielen säilyttämistä uudisrakennuksissa ja matalaa 1-kerroksista, enintään rinteen jyrkimmän kohdan
alapuolelta 2-kerroksista rakentamista eli kerrosluku saisi olla I tai enintään I 1/2. Yhdistyksille ja naapuritonttien omistajil-
le ilmoitetaan kirjallisesti asemakaavan muutoksen asettamisesta julkisesti nähtäväksi.

36 Erityispiirteet ja suojelukohteet

Pääosa kaava-alueesta on arvokasta Irjalan kartanon peltomaisemaa, jonka agraarikulttuuri on muokannut ennen kaupunkimais-
ta asutusta.

Sen maisemallinen ja virkistysarvo on erittäin suuri. Alueen luonne avoimena maisematilana on säilytettävä.

39 Sovellutukset ja suositukset

Tonttia no 4985-5 varten on laadittu rakentamistapaohje, joka liitetään tontin luovutusehtoihin.

ro-7588-1, Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet:

Yleistä:
Tontti liittyy jälleenrakennuskauden rakentamistapaaedustavaan alueeseen. Uudisrakennukset on suunniteltava olemassa olevien
rakennusten yksinkertaisuutta noudattaen.

Sijoittelu:
Rakennukset on sijoitettava rakennusalalle havainnepiirroksessa osoitettuja suuntaviivoja noudattaen. Lyhyet asuinrakennukset
voidaan kytkeä toisiinsa esim. lasirakenteisella portaikkorakennelmalla, johon voidaan liittää myös hissi ja näköalaparvekkeita.
Jos autopaikka-alueelle ei rakenneta autosuojia, on autopaikat erotettava kulkureiteistä ja tontin rajasta istutuksin.

Materiaalit:
Julkisivuverhouksena tulee käyttää lautaa, tiiltä tai rapattua kivirakennetta. Katteena on käytettävä tummahkoa ympäristöön ja
rakennuksen arkkitehtuuriin sopivaa katetta. Kattomuodoksi suositellaan vastapulpetilla varustettua pulpettikattoa tai loivahkoa
harjakattoa.

Tontti:
Rakentamisessa on kunnioitettava valmista ympäristöä. Tontin korkeusasemien määrittelyssä on naapuritonttien korkeudet otetta-
va mahdollisimman tarkoin huomioon. Vaikka tontin käyttötarkoitus saattaa edellyttää maastoon leikkauksia ja pengerryksiä, ne on
tehtävä mahdollisimman luonteviksi ja viimeisteltävä hyvin. Tontin pohjoisosan korkeusasema saa olla enintään 1 m alueen vierit-
se kulkevan ulkoilureitin korkeustasoa ylempänä. Tontin peltoalueeseen rajoittuville sivuille on istutettava pensasaita.
 

4 TOTEUTTAMINEN

41 Rakentamisaikataulu
Tontin 4985-5 rakentamista varten ei tarvitse rakentaa uutta katua. Tontti on vara-alue tulevia tarpeita varten.
 

5 SUUNNITTELUVAIHEET

Asemakaavan muutos on laadittu yleiskaavan ja kaavoitusohjelman perusteella.
Asianomaisille on ilmoitettu kirjeellä mahdollisesta korttelin numeron muutoksesta 25.5.1999. Paikallisilta omakotiyhdistyksiltä
on kirjeellä 21.10.1999 tiedusteltu kannanottoa vahvistettavana olevasta yleiskaavasta poikkeavaan, mutta voimassa olevan asema-
kaavan mukaista korttelialuetta vähentävään ratkaisuun. Suhtautuminen on ollut myönteistä. Asemakaavan muutosluonnos on ollut
Rak.A:n 154 § mukaisesti nähtävänä ympäristön kuulemista varten 9.12.-30.12.1999 välisen ajan. Muutosluonnoksesta on pyydetty
kaupungin asianomaisten eri hallintokuntien lausunnot. Niiden perusteella alueelle on lisätty muuntamotontti ja määräys tontin
aitaamisesta pensasaidalla. Ehdotuksen asettamisesta julkisesti nähtäville ilmoitetaan omakotiyhdistyksille, asianomaisille ja
naapureille.

Asemakaavan muutosehdotus on tehty Tampereen kaupungin ympäristötoimen kaavoitusyksikössä. Asian hyväksyminen kuuluu
kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
 

6 TILASTOTIEDOT

Ruotula
 

Käyttötarkoitus	Pinta-ala  ha	Kerrosala  m2	Tonttitehokkuus  e	Pinta-alan muutos	Kerrosalan muutos	Asukasluku
VP				- 0,316
VL	0,316			+ 0,316
Yht.	0,316

Takahuhti
 

Käyttötarkoitus	Pinta-ala  ha	Kerrosala  m2	Tonttitehokkuus  e	Pinta-alan muutos	Kerrosalan muutos	Asukasluku
AO	0,570	995	0,18	0	0
Y-16	1,046	3608	0,35	+ 1,046	+ 3608	78
YO				- 3,078	- 6000
ET	0,008	30	0,38	+ 0,008	+ 30
VP				- 0,487
VL	2,574			+ 2,574
vesial.				- 0,063
Yht.	4,198	4633		0	- 2362	78

 

TAMPEREEN KAUPUNKI
YMPÄRISTÖTOIMI
KAAVOITUSYKSIKKÖ
No7588/9.12.1999 tarkistettu 23.11.2000 ja 13.12.2000
 
 

Mikko Järvi                Maire Väisänen