ASUINPIENTALOALUE, TONTINJAKAMINEN, ALUERAJAUSTEN JA RAKENNUSOIKEUKSIEN TARKISTAMINEN, PAPPILA, HEVOSHAANKATU, KARTTA NO 7637

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 1. päivänä syyskuuta 2003 päivättyä ja 27. päivänä lokakuuta tarkistettua asemakaavakarttaa no 7637 Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

TIIVISTELMÄ

Asemakaava-alue on yleiskaavan mukainen täydennysrakentamiskohde. Kaava on tullut vireille 31.8.2000, jolloin 29.8.2000 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 31.8.-21.9.2000 väliseksi ajaksi.

Asemakaava
Kaava-alueen suuruus on 2,9 ha. Asemakaava käsittää uuden pientalokorttelin, olemassa olevan vanhusten asuntojen korttelin, jaettavan omakotitontin sekä katualuetta. Uuden asuinpientalojen tontin rakennusoikeus on 2040k-m² (e=0,28). Vanhusten asuntojen tontilla rakennusoikeus lisääntyy olemassa olevien rakennusten korotuksen myötä 3143k-m² , jolloin uusi rakennusoikeus on 8450k-m² (e=0,43). Erillispientalojen tonteilla rakennusoikeus on tonttitehokkuuden e=0,3 mukaan 240k-m² ja 243k-m².

Yhteensä rakennusoikeus alueella lisääntyy 5444k-m². Uusia asuntoja asemakaava-alueelle muodostuu pientaloihin n. 8 kpl ja vanhusten asuntojen kortteliin n. 42kpl.

1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot
Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan
korttelin no 5573 tontteja no 7 ja 10, sekä virkistysaluetta.

Asemakaavan muutoksella muodostuu:
Pappilan kaupunginosan korttelin no 5573
tontit no 20,21,22 ja 23, sekä katualuetta.

Kaavan laatija: Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö, arkkitehti Elina Karppinen.

Dno YVI: 4080/02, 20.05.2002
Vireilletulo 29.08.2000

Kaava-alue sisältää maanmittauslaitoksen ylläpitämiä rekisteriyksiköitä.

1.2 Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijaitsee n. 6,5 km kaupungin keskustasta itään Pappilan kaupunginosassa. Suunnittelualue sijaitsee Hevoshaankadun länsipuolella, rajoittuen idässä Hevoshaankadun omakotitontteihin ja lännessä Pappilanpuistoon.

Kaavan nimi ja tarkoitus
Asemakaava no 7637, Asuinpientaloalue, tontinjakaminen, aluerajausten ja rakennusoikeuksien tarkistaminen, Hevoshaankatu.

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Selvitys alueen luonnonoloista, Kaavoitusyksikkö 07/2002

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Suunniteltu asuinpientaloalue on tällä hetkellä kallioista metsikköä. Kotilinnasäätiön tontti on rakennettu voimassa olevan kaavan mukaisesti kaksikerroksisin asuinrakennuksin. Hevoshaankadun varrella sijaitsee pääasiassa omakotitaloja.

Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevalla Pappilan puiston alueella kulkee koillinen-lounas-suunnassa voimalinja. Pappilan puiston länsipuolella sijaitsee Takahuhdin vanhainkoti ja Kotilinnasäätiön asuntoja.

3.1.2 Luonnonympäristö

Rakentamaton metsäalue on 07/2002 suoritetussa tarkastuksessa osoittautunut mustikkatyypin tuoreeksi kangasmetsäksi, joka paikoin vaihettuu kallioiden päällä kuivaksi kankaaksi ja paikoin alueen pohjois- ja etelänurkissa lehtomaiseksi kankaaksi.
Alueelta ei löytynyt mitään erityisen merkittäviä lajeja.

Maaperä Kotilinnasäätiön tontilla no 5573-10 on moreenia ja tontin pohjoisosassa savea. Suunnitellulla pientaloalueella ja tontilla no 5573-7 maaperä on pääasiassa kalliota.

3.1.3 Rakennettu ympäristö
Kaava-alue liittyy pappilan pientaloalueeseen, jota on täydennetty viime aikoina rivi- ja pienkerrostaloin. Hevoshaankadun varren rakennukset ovat enimmäkseen jälleenrakentamiskauden 1½-kerroksisia omakotitaloja, osin myöhemmin rakennettuja yksikerroksia omakotitaloja.

Yhdyskuntarakenne
Kunnallistekniikka kulkee Hevoshaankadulla, joten jaettavan omakotitontin kautta uusi alue on suhteellisen edullista liittää kunnallistekniikan piiriin.

Palvelut
Suunnittelualueesta n. 800 m itään sijaitsee Koilliskeskus, jonka kaupallisten palvelujen tarjonta on kattava. Koulu sijaitsee n. 1,3 km:n etäisyydellä etelässä ja lähimmät päiväkodit ovat n. 1,2 km:n etäisyydellä sijaitsevat Pappilan päiväkoti (Takahuhdinkatu 77) ja Linnainmaan päiväkoti (Hannulankatu 8).

Virkistys
Suunnittelualueen pohjoispuolella, Teiskontien pohjoispuolella sijaitsee laajat Kauppi-Niihaman virkistysalueet, joihin suunnittelukohteena oleva alue liittyy Pappilanpuiston ja Teiskontien kevyen liikenteen alikulkujen välityksellä. Myös etelään päin ovat hyvät viheralueyhteydet kevyen liikenteen väylineen.

Liikenne
Suunnittelualueen itäpuolisella kokoojakadulla, Luhtaankadulla, kulkee Tampereen kaupungin liikennelaitoksen linja no 18. Lähialueella liikennöivät lisäksi linjat no 28 (Teiskontie, n.200m pohjoiseen) sekä 7 ja 27 (päätepysäkki Takahuhdin vanhainkodilla, n. 300m länteen). Kevyen liikenteen verkosto on alueella kattava.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
Suunnittelualueen länsipuolella, tontin no 5573-10 ja 4978-7 välissä on kivikautinen asuinpaikka, Pappinen.

Erityistoiminnat
Suunnittelualueen länsipuolisella puistoalueella kulkee voimalinja.

3.1.4 Maanomistus
Tontin no 5573-7 omistaa Aarto Kivimäki, muun asemakaavan no 7637 alueen omistaa Tampereen kaupunki.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Pirkanmaan 3. seutukaava on vahvistettu 6.6.1997. Sen mukaan alue on taajamatoimintojen aluetta. Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu 12.12.2000. Sen mukaan kaava-alueen länsi-osa on kerrostalovaltaista asuntoaluetta. Alue varataan kerrostaloille, joihin on sijoitettava vähintään 70% alueen kerrosalasta. Alueelle voidaan rakentaa myös asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Tontti no 5573-7 on osa pientalovaltaista asuinaluetta.

Suunnittelualueella on voimassa asemakaavat no 4354 (vahvistettu 17.01.1974) ja no 3027 (vahvistettu 28.05.1970) . Niiden mukaan tontti no 5573-10 on asuntokerrostalojen korttelialuetta, johon saa rakentaa kaksikerroksisia rakennuksia. Rakennusoikeutta tontille on osoitettu e=0,25 mukaan 5307m². Tontti no 5573-7 on omakotira-kennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 180m² asuinrakennukselle, jonka lisäksi saa rakentaa maanpäällistä taloustilaa enintään 35m². Tontin no 5573-10 pohjoispuolinen alue on luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta.

Tonteille no 5573-7 on hyväksytty tonttijako 22.04.1948 ja tontille no 5573-10 12.10.1970, ja ne on merkitty tonttirekisteriin. Tontin no 5573-10 pohjoispuolinen alue on maarekisterialuetta.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Suunnittelualueen puistoalue on osa Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa osoitettua kerrostalovaltaista asuntoaluetta, ja alue on merkitty asemakaavoitusohjelma 2002-2005 vuoden 2003 työohjelmaan.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset
Osallisia ovat mm. naapurikiinteistöt, Pappilan alueen omakotiyhdistys ry, Kotilinnasäätiö, kaupungin hallintokunnista mm. ympäristötoimi, tekninen toimi, kiinteistötoimi, sosiaali- ja terveystoimi, sähkölaitos, vesilaitos, pelastuslaitos.

4.3.2 Vireilletulo
Kaava on tullut vireille 31.8.2000, jolloin 29.8.2000 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 31.8.-21.9.2000 väliseksi ajaksi.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville mielipiteiden saamista varten 31.89.-21.9.2000 väliseksi ajaksi.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 2 mielipidettä. Mielipiteissä toivottiin Pappilanpuiston virkistysalueella kulkuyhteyksien säilyvän. Suojakasvillisuus olemassa olevien asuinrakennusten ja suunnittelualueen välissä nähtiin myös tärkeäksi.

Tonttien no 5573-6, -7, -8 ja -9 omistajilta tiedusteltiin halukkuutta ostaa kaupungilta tonttinsa luoteispuolelta kaistale maata, joka liitettäisiin tonttiin. Lisäkaistale mahdollistaisi tontin jakamisen kahdeksi omakotitontiksi kaavan yhteydessä tai myöhemmin. Ainoastaan yhden tontin (5573-7) omistaja ilmoitti kiinnostuksensa lisäkaistaleen ostoon ja tontin jakoon, joten tontti otettiin mukaan kaava-alueeseen.

Luonnosvaiheessa uuden asuinalueen kunnallistekniikan rakentamisen mahdollisuuksia pohdittiin kuntatekniikka- ja liikennesuunnitteluyksikön kanssa. Vaihtoehtoina oli joko liittää tontti no 5573-22 Hevoshaankadun alla kulkevaan vesi- ja viemäriverkkoon uuden kadun kautta tai Kotilinnasäätiön hallinnassa olevan tontin itäreunaa Hevoshaankadun eteläisempään liittymään. Maasto-olosuhteiden ja hiljattain kunnostetun uuden kadun alkuosan avaamisen vuoksi kustannukset olivat suunnilleen samat kuin viemäröinti kauemman Kotilinnasäätiön tontin reunaa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa juuri kunnostettu katu olisi avattava ja kunnostettava uudelleen , viemärin peitesyvyys jäisi alle 1 metriin, jolloin tarvitaan erillistä viemärin eristystä ja rakentamisen on hankalampaa. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa viemäri saadaan toteutettua kunnollisin peitesyvyyksin ja riittävällä vietolla. Lisäksi linjaus helpottaa tonttien no 5573-11 ja -12 mahdollista myöhempää jakoa ja liittymistä viemäriverkostoon.

Luonnos asetettiin nähtäville 11.09.-02.10.2003 väliseksi ajaksi ja se lähetettiin tiedoksi osallisille. Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydettiin myös lausunnot kaupungin asianomaisilta eri hallintokunnilta.

Kaupunkimittausyksikkö huomautti pohjakartan hyväksymisen puuttumisesta. Pohjakartan on 10.09.2003 tarkastanut kiinteistöinsinööri Tapio Lahtonen, mutta koska lausuntomateriaali oli kopioitu jo ennen tarkistusta.

Rakennusvalvontayksikkö huomautti tonttien no 5573-21 j a5573-20 kerrosluvun puuttumisesta. Tonttien asuinrakennusten kerrosluvut Iu2/3 lisättiin ko. tonteille.

Katuyksikkö huomautti, että kadun päässä pitäisi talviaurauskaluston päästä kääntymään.

Kiinteistötoimen 22.10.2003 päivätty lausunto asemakaavasta nro 7637:" Kiinteistötoimen käsityksen mukaan kulku tonteille Pappila-5573-22 ja 23 tulisi voida järjestää ilman huomattavaa kadun lisärakentamista. Muilta osin kiinteistötoimella ei ole huomauttamista muutosehdotuksen johdosta."

Kuntatekniikka- ja liikennesuunnitteluyksikkö huomautti:" Onko kadun jatkaminen välttämätöntä. Kadun rakentamisen kustannukset olisivat n. 25.000 euroa."

Uutta katua lyhennetään siten, että olemassa olevan jatkeeksi tulee rakennettavaksi ainoastaan kääntymispaikka, jossa lumen talviaurauskalusto mahtuu kääntymään.

Sähköverkkotoiminnan yleissuunnittelu huomautti: "Korttelialueella sijaitsee oheisen kartan mukaisesti 20kV maakaapeli. Voisiko tonttien 22 ja 23 välisen katualueen rajan sijoittaa niin, että ko. kaapeli olisi kokonaan katualueella. Mahdolliset johtosiirrot tulee korvata sähkölaitokselle."

Koska katualue lyheni luonnoksessa esitetystä, sovittiin sähkölaitoksen kanssa, että maanalainen kaapeli merkitään kaavaan siten, että kaapelia varten varataan 4 metrin levyinen alue.

Tampereen kotilinnasäätiö, tj. Pauli Ruoholahti 17.9.2003: "Tampereen Kotilinnasäätiö em. kaavan osallisena kannattaa ensisijaisesti vaihtoehtoa nro 4, jossa alueen koillispuolelle on esitetty uusia kerrostaloja. Uusi kaava antaa asuinkrsm² lisää noin 2300m². Kaava liittyy oleellisesti Tampereen Kotilinnasäätiön Takahuhti 2 omistamiin peruskorjattuihin 2-kerroksisiin hissittömiin taloihin (Hevoshaankatu 2).
Tampereen Kotilinnasäätiö esittää, että taloja olisi kolme L-muotoista taloa, joissa rakennusoikeutta yhteensä olisi noin 2400krsm², nivelosassa olisi porrashuone ja hissi.

Tässä yhteydessä tulisi harkita kaavan lounaisnurkkaan lisäkaavaa, mikä on esitetty myös kantakaupungin yleiskaavan täydennysrakentamisessa. (liite nro 1)

Muissa vaihtoehdoissa tulisi antaa mahdollisuus korottaa Kotilinnasäätiön nykyisiä taloja 1-2 kerrosta (kaavamerkintä III/IV) samalla kun lisätään rakennusoikeutta (vaihtoehto 2 ja 3).
Näissä vaihtoehdoissa lisärakennusoikeus tulisi olla kahteen kerrokseen (luhtitaloja).
Uusien vaihtoehtojen sisäinen liikenne sujuu luontevasti säätiön tontin kautta ja Takahuhdin Palvelukeskus on lähellä antaen mahdollisuuden ruoka yms. palveluihin.
Tampereen Kotilinnasäätiön yhdyshenkilö on tj. Pauli Ruoholahti.
Toivomme kaavapalaveria ko. asiasta."

Kotilinnasäätiön kanssa järjestettiin palaveri 14.10.2003, jossa sovittiin, että kaavaluonnokseen lisätään rakennusoikeutta Kotilinnasäätiön hallitsemalle tontille asuinrakennusten korottamisen mahdollistava määrä ja kerroslukua korotetaan asuinrakennusten rakennusaloilla kahdesta kolmeen. Muilta osin Kotilinnasäätiön esittämiä laajennuksia tarkastellaan erillisellä kaavamuutoksella myöhemmin.

Lisäksi kaavaluonnosta tarkistettiin tontin no 5573-22 osalta siten, että tontin etelänurkkaan lisättiin talousrakennuksen rakennusala ja rakennusoikeutta lisättiin 40m² talousrakennuksen rakentamisen verran.

4.4 Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaavoittaa alue asuinkäyttöön yleiskaavan ja asemakaavoitusohjelman periaatteiden mukaisesti.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Alkuvaiheessa tutkittiin erilaisia mahdollisuuksia laajentaa tonttia no 5573-10 ja tehostaa tontin käyttöä. Näin vältyttäisiin uuden kunnallistekniikan rakentamiselta, ja tehostettaisiin olemassa olevien palveluiden käyttöä.

Vaihtoehto 1 oli lisätä tontin no 5573-10 rakennusoikeutta siten, että olemassa olevia asuinrakennuksia vi korottaa kerroksella. Tontin rakennusoikeus lisääntyisi 2150m² ja kokonaisrakennusoikeudeksi tulisi 6920m² (tontin tehokkuusluku e=0,33).

Vaihtoehto 2:ssa tontti no 5573-10 laajenee luoteeseen päin siten, että tontin laajennusosalle sijoittuu yksikerroksiset rivitalot rajaamaan oleskelupihoja. Osaa olemassa olevista asuinrakennuksia on korotettu yhdellä kerroksella. Tontin rakennusoikeus lisääntyisi 2150m² ja tontin pinta-ala kasvaisi 5640m² (tontin tehokkuusluku e=0,25).

Vaihtoehto 3:ssa tontti no 5573-10 laajenee sekä luoteeseen että pohjoiseen yksikerroksisten asuintalojen rakennuspaikoilla. Olemassa olevat rakennukset säilyisivät ennallaan. Rakennusoikeus lisääntyisi 2000m² ja tontin pinta-ala kasvaisi 12203m² (tontin tehokkuusluku e=0,20).

Vaihtoehto 4:ssä tontti no 5573-10 laajenee pohjoiseen olemassa olevien asuinrakennusten tyyppisillä kolmikerroksisilla rakennuksilla. Olemassa olevat rakennukset säilyisivät ennallaan. Rakennusoikeus lisääntyisi 2300m² ja tontin pinta-ala kasvaisi 5799m² (tontin tehokkuusluku e=0,26).

Kotilinnasäätiön tontin no 5573-10 erilaisia laajentamismahdollisuuksia ja tontin rakennusoikeuden lisäystä esiteltiin Kotilinnasäätiölle, mutta heidän kieltäydyttyä rakennusoikeuden lisäyksestä, jatkettiin uusien vaihtoehtojen tutkimista.

Seuraavat tutkitut vaihtoehdot oli suunnitella alue tiiviiksi yhtiömuotoiseksi pientaloalueeksi tai suunnitella alueelle omakotitontteja.

Pientaloalue-vaihtoehdon toteutuminen toisi suunnittelualueelle n. 1300 m² lisää kerrosalaa, ja mahdollistaisi kallioisen suunnittelualueen melko tiiviin ja yhdenmukaisen rakentumisen. Uutta katua täytyisi rakentaa pientalotontille asti n. 60 metriä, ja viemäriverkosto vetää Hevoshaankadulta tontille. Suunnitelma toisi tontille n. 7 uutta pientaloa.

Omakotitonttivaihtoehdossa uusia rakennuspaikkoja muodostuisi 5-6 kpl, mutta kunnallistekniikan rakentumisen kustannukset olisivat kaksinkertaiset uuden kadun mitan ollessa n. 140 m. Koska kaupungin rakennettavaksi tulisi viemäröinti jokaiselle tontille, muodostuisivat myös viemäröinti kustannukset kaksinkertaiseksi toiseen vaihtoehtoon verrattuna.

Kaupunkikuvallisesti ja kokonaistaloudellisesti tarkastellen tiiviin pientaloalueen vaihtoehto katsottiin parhaimmaksi, joten sitä kehitettiin edelleen.

4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu
Koska asemakaavamuutoksen myötä vanhusten asuntojen korttelialueella rakennusoikeus lisääntyisi 3143k-m², tarkastellaan asemakaavan sosiaalisia vaikutuksia lähialueeseen. Toteutuessaan rakennusoikeuden lisäys toisi vanhusten asuntojen kortteliin n. 42kpl. Koska asunnot ovat enimmäkseen yksiöitä, tulee tontille n. 50 uutta asukasta. Asuinrakennusten korottaminen kaksikerroksisista kolmikerroksisiksi mahdollistaa hissien rakentamisen ja näin ollen myös liikuntarajoitteisten asumisen. Hissien toteutumisen myötä vanhusten on mahdollista asua pitempään asunnossaan, ja asukkaiden vaihtuvuus on vähäisempää.

Tontti liittyy kiinteästi laajaan Pappilanpuiston lähivirkistysalueeseen ja Pappilanpuiston länsipuolella sijaitsevaan palvelutaloon, jossa on mahdollisuus mm. ruokailuun. Koska tontille sijoittuu vanhusten asumista, asukasmäärän kasvu ei merkittävästi lisää autoliikennettä alueella. Julkisen liikenteen yhteydet ovat tontille hyvät, sillä Tampereen kaupungin liikennelaitoksen linja n linja no 18 kulkee Luhtaan kadulla. Lähialueella liikennöivät lisäksi linjat no 28 (Teiskontie, n.200m pohjoiseen) sekä 7 ja 27 (päätepysäkki Takahuhdin vanhainkodilla, n. 300m länteen). Kevyen liikenteen verkosto on alueella kattava.

Kaavaluonnos toisi uuden pientalotontin toteutuessa n.30 asukasta lisää alueelle, jolloin kaupunkikuva alueella tiivistyisi ja alue yhdyskuntataloudellisuus paranisi. Kunnallistekniikka kulkee Hevoshaankatua pitkin, joten suunnittelualueen liittäminen kunnallistekniikan piiriin ei tuota kohtuuttoman suuria kustannuksia.

Väestön ikärakenne todennäköisesti muuttuisi heterogeenisemmaksi, sillä kaava-alueen erillisiin pientaloihin muodostuu isohkoja asuntoja lapsiperheille. Päiväkoti ja koulu sijaitsevat n. 1,3 km:n etäisyydellä ja kaupalliset palvelut n. 800m:n etäisyydellä.
Suunnitelman toteutumisen myötä Hevoshaankadun liikenne lisääntyisi jonkin verran, mutta kadun kapasiteetti kestää sen.
4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet

Jatkotyön pohjaksi valittiin toinen luonnos, jossa suunnittelualueen pohjoisosa on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi.

Hevoshaankadun länsipuolisista omakotitonteista ainoastaan tontin no 5573-7 omistaja oli halukas ostamaan lisäkaistaleen maata tonttiinsa liitettäväksi ja sen jälkeen jakamaan tontin, joten tämä huomioitiin luonnoksessa.

Tontin no 5573-23 rakennusoikeus lisääntyy 3143 k-m² ja asuinrakennusten kerroslukua korotettiin kahdesta kolmeen. Korotuksen myötä on rakennuksiin mahdollista toteuttaa hissit, ja rakennusten toimivuus vanhusten asuntoina paranee huomattavasti. osalta tilanne säilyy nykyisellään. Tontin pohjoisosassa tehdään uudelleen järjestelyjä, sillä tontin nurkasta lohkaistaan alue yhteyttä varten uudelle AP-tontille.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne
Asemakaavalla Pappilan asuinalue tiivistyy olemassa olevien palvelujen ja kunnallistekniikan läheisyydessä.

5.1.1 Mitoitus
Kaava-alueella väestö tulee lisääntymään AP-tontin 8 asunnon myötä ja AS-tontin n. 42 uuden asunnon myötä n.80 henkilöllä. Kaava-alueella on osoitettu asumiseen 28471 m² ja katualueeksi 576 m². Kerrosalaa on osoitettu yhteensä 10974k-m², jolloin koko kaava-alueen aluetehokkuudeksi muodostuu e=0,38.

5.1.2 Palvelut
Kaava-alueesta n.800m itään sijaitsee Koilliskeskus, jonka kaupallisten palvelujen tarjonta on kattava. Koulu ja päiväkoti sijaitsevat n. 1,3 km:n etäisyydellä. Palvelujen voi katsoa riittävän n. 80 asukkaan lisäykseen alueella.

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Uuden asuinalueen lounaispuolella, rinteen alla kulkeva avo-oja ohjataan kulkemaan rakennettavan kadun lounaispuolella, jolloin hulevesien ohjaus Pappilanpuistoon säilyy ennallaan. Luonnonmukaisen ympäristön säilymiseen suunnittelualueella on pyritty määräyksillä maa-3 ja maa-5, joiden mukaan rakennukset o porrastettava maanpinnan mukaisesti ja piha-alueena käytettävän maanpinnan korkeusasemia ei saa oleellisesti muuttaa. Tontin liittymisen ympäristöönsä tulee olla luonteva.

Pientalotontin rakennusalan ja olemassa olevien omakotitalotonttien väliin on osoitettu alue, jolla olemassa olevaa puustoa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä ja sitä on täydennettävä uusilla istutuksilla ympäristöön soveltuvalla tavalla.

5.3 Aluevaraukset
5.3.1 Korttelialueet
Tontti no 5573-22 osoitetaan asuinpientalojen korttelialueeksi kytkettyjä tai erillisiä yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja varten. (AP-19). Pääasiallisesti luonnollisen maanpinnan yläpuolella olevaa kellarikerrosta ei saa rakentaa. Tontille sallitusta rakennusoikeudesta 15% saadaan käyttää vain maanpäällisiä autosuoja- ja taloustiloja varten. Tontilta on varattava yksi autopaikka asuntoa kohti. Rakennusoikeutta on tontille osoitettu 2040k-m². Tontin koko on 7122m² ja tontin tehokkuusluvuksi tulee e=0,28. Tontin rakennusten kerrosluku on II y60%, jonka mukaan rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään 60% alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa.

Tontin no 5773-22 rakennusalan itä- ja kaakkoispuolella on istutettava alueen osa. Alueella on säilytettävä olemassa olevaa puustoa mahdollisuuksien mukaan ja sitä on täydennettävä uusilla istutuksilla ympäristöön soveltuvalla tavalla.

Rakennukset tontilla no 5573-22 tulee rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen ja julkisivujen tulee olla värisävyiltään vaaleita (ju-23). Kattomuotona on käytettävä satula- tai pulpettikattoa (sa-pul). Tontin no 5573-22 sisäosiin ei saa rakentaa piha-alueita erottavia rakenteellisia aitoja (ai-4).

Tontti no 5773-23 säilyy asuinrakennusten korttelialueena vanhusten asuntoja varten. Rakennusoikeutta tontille on osoitettu 8450k-m², jolloin tontin tehokkuusluku on e=0,43 (tontin pinta-ala 19737m²). Kerrosluvut on osoitettu rakennusaloittain siten, että asuinrakennusten rakennusaloilla kerrosluku on kolme ja olemassaolevan yhteistilan kerroslukuna on yksi. Tontilla sijaitsevan omakotitalon rakennusalalla kerrosluvuksi on merkitty olevan tilanteen mukaisesti Iu2/3 ja omakotitaloon liittyvän talousrakennuksen rakennusalalla yksi. Tontin kaakkoisrajalle on ositettu rasite uudelle tontille no 5573-22 rakennettavaa viemäriä varten. Tontin pohjoisrajalla on merkitty maanalainen sähkökaapeli rasitteena.

Tontti no 5573-20 on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Rakennusoikeutta tontille on osoitettu tonttitehokkuuden e=0,3 mukaan 243k-m² (tontin pinta-ala 812m²). Tontti no 5573-21 on osoitettu yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueeksi (AO-33). Tontille on osoitettu rakennusoikeutta tonttitehokkuuden e=0,3 mukaan240k-m² (tontin pinta-ala 800m²). Molemmilla erillispientalojen tontilla kattomuotona on käytettävä satula- tai pulpettikattoa (sa-pul). Piha-alueena käytettävän tontin osan luonnollisen maanpinnan korkeusasemia ei saa oleellisesti muuttaa. Tontin liittymisen ympäristöönsä tulee olla luonteva. (maa-5).

5.3.2 Muut alueet
Asemakaavassa muodostuu uutta katua n. 30 metriä ja nimetään olemassa oleva kadun alkuosa. Laidunkaduksi nimetyn kadun päähän rakennetaan mm. lumenaurauskaluston kääntymisen mahdollistava levennys.

5.4 Kaavan vaikutukset
Asemakaavan mukainen rakentaminen täydentää Pappilan pientaloaluetta. Suunnittelualueelta poistuu 5864m² asemakaavan mukaista puistoaluetta asuinkäyttöön ja olemassa olevien asuintonttien käyttö tehostuu. Kantakaupungin yleiskaavassa suunnittelualue on kokonaisuudessaan osoitettu asuinkäyttöön joten virkistysalueiden riittävyys Pappilan alueella on otettu huomioon jo yleiskaavavaiheessa. Alueen kaavoittaminen on yhdyskuntataloudellisesti järkevää, sillä asemakaavan toteutuminen tiivistää suunnittelualueen kaupunkirakennetta ja tehostaa maankäyttöä. Yhdyskuntapalvelut ja kunnallistekniikka ovat alueella olemassa. Lisäksi kaupunki omistaa kaavoitettavan alueen.

5.5 Ympäristön häiriötekijät
Kaava-alueen länsipuolisella puistoalueella kulkee voimalinja.

5.7 Nimistö
Kaava-alueelle tuleva uusi kadunnimi on Tampereen kaupungin Kadunnimitoimikunnan päätöksen mukaan Laidunkatu, sillä toimikunta katsoi, että Hevoshaankadun sivuhaarana hevoshaka-aiheinen nimi olisi sopiva.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

Asemakaavaan on tehty havainnepiirros, josta ilmenee eräs mahdollisuus uudisrakennusten sijoittumiseksi tontille, sekä tontin no 5573-22 osalta rakentamistapaohjeet 7637-1:

Rakennusten kerrosluku onIIy60%, jonka mukaan rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään 60% alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tontille sallitusta rakennusoikeudesta 15% saadaan käyttää vain maanpäällisiä autosuoja- ja taloustiloja varten. Autosuoja- / talousrakennus voi olla joko asuinrakennuksen yhteydessä tai erillisenä rakennuksena rakennusalalla. Talousrakennuksen tulee tyyliltään sopia asuinrakennuksen yhteyteen. Tontilta on varattava yksi autopaikka asuntoa kohti.

Kattomuoto: Asuinrakennusten kattomuotona käytetään kaksilappeista pulpettikattoa. Kattokaltevuus voi vaihdella välillä 18-34 astetta. Mahdollisen erillisen autosuoja- / talousrakennuksen kattomuoto on loiva lapekatto.

Materiaalit ja värit: Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään vaaleaa rappausta siten, että pintavaikutelma on sileähkö. Rakennusten tulee olla materiaaleiltaan yhtenäisiä siten, että pääasiallisen materiaalin lisäksi toista materiaalia käytetään vain vähäisessä määrin. Kaikki tontin asuinrakennukset rakennetaan samasta materiaalista. Katemateriaalina on käytettävä tummahkoa rakennuksen arkkitehtuuriin sopivaa katetta.

Tontti: Rakentamisessa on kunnioitettava valmista ympäristöä. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa. Maaston luonnollisia korkeustasoja noudatetaan siten, ettei maastoon jouduta tekemään turhia pengerryksiä tai luiskia.
Tonteille on merkitty alueen osat, joilla olemassa oleva puusto on merkitty säilytettäväksi mahdollisuuksien mukaan. Puustoa on täydennettävä uusilla istutuksilla ympäristöön soveltuvalla tavalla.

Alueella on säilytettävä olemassa olevaa puustoa mahdollisuuksien mukaan ja sitä on täydennettävä uusilla istutuksilla ympäristöön soveltuvalla tavalla.