Hyppää sivuvalikkoon

Vuokrasuhteet ja -sopimukset

Vuokrasopimus

Ennen vuokrasopimuksen allekirjoitusta, lue sopimus huolellisesti ja tarkista vuokrasopimuksen ehdot. Vuokrasopimus on vuokralaisen ja vuokranantajan välinen sopimus, johon vaikuttavat osapuolten keskinäisen sopimuksen lisäksi lainsäädäntö.

Vuokralainen ja vuokranantaja voivat sopia vapaasti vuokrasuhteeseen vaikuttavista tietyistä seikoista, kuten asunnon kunnossapidosta sekä vuokran suuruudesta. Laki asuinhuoneiston vuokraamisesta asettaa kuitenkin molemmille osapuolille oikeuksia ja velvollisuuksia, joista ei voida sopia laista poiketen. Näitä ovat esimerkiksi vuokralaisen irtisanomisaikaa, irtisanomismenettelyä sekä vuokran korottamista koskevat säädökset.

Vuokrasopimuksessa pitää olla:

  • Tiedot vuokrattavasta asunnosta sekä mahdollisista muista käytössä olevista tiloista, kuten varastosta tai autopaikasta
  • Vuokranantajan ja vuokralaisen yhteystiedot
  • Vuokran määrä, maksutiedot, korotusperuste sekä korottamisen ajankohta
  • Tieto vuokravakuuden suuruudesta ja maksutavasta
  • Erittely vuokran lisäksi tulevista kustannuksista, kuten vesi, sähkö tai lämmitys
  • Vuokrasuhteen pituus ja irtisanomisaika. Jos vuokrasuhteen pituutta ei ole määritelty, katsotaan sopimuksen olevan toistaiseksi voimassa.

1.10.2026 tai sen jälkeen tehdyssä vuokrasopimuksessa voidaan sopia, että sopimus on ensin määräajan ja jatkuu sen jälkeen toistaiseksi. Tällainen vuokrasuhde voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan määräajan loppuun.

Jos vuokrasopimus on tehty 1.10.2026 tai sen jälkeen, vuokranantajan on ilmoitettava vuokrankorotuksesta, uudesta vuokrasta ja korotuksen voimaantuloajankohdasta kirjallisesti. Korotettu vuokra voi tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemistä lähinnä seuraavan vuokranmaksukauden alusta. 

Korotusta ei saa periä takautuvasti. Vuokralaisella on oikeus saada pyynnöstä maksutta ja viipymättä tiedot korotuksen perusteesta ja uuden vuokran laskutavasta. Korotusoikeuden ja korotusperusteen on perustuttava sopimukseen.

Ennen 1.10.2026 tehtyjen vuokrasopimusten vuokrankorotuksiin sovelletaan aiempia säännöksiä, elleivät osapuolet lain voimaantulon jälkeen sovi uuden sääntelyn soveltamisesta.

Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa, joihin sovelletaan vuokranmääritysrajoituksia, vuokrankorotuksesta ilmoittamiseen sovelletaan erillisiä säännöksiä. 

Tärkeää huomioida ennen vuokrasopimuksen tekemistä:

  • Takuuvuokra (tai vuokravakuus) on rahasumma, jonka vuokralainen maksaa vuokranantajalle ennen asuntoon muuttamista. Allekirjoita vuokrasopimus vasta kun tiedät, miten vuokravakuus järjestyy ja sinulla on esimerkiksi Kelan hyväksytty päätös vuokravakuuden myöntämisestä.
  • Kelan kohtuuhintaisen asumisen rajat: Kelasta voi hakea toimeentulotukea vuokravakuuteen. Kela edellyttää asumismenojen olevan kohtuulliset. Asumismenoihin, jotka ylittävät Kelan määrittelemät rajat, on todella vaikeaa saada vuokravakuutta.
  • Henkilötakaus asunnon vuokrasopimuksessa tarkoittaa, että joku toinen henkilö, yleensä vuokralaisen perheenjäsen tai läheinen, sitoutuu takaamaan vuokralaisen vuokrasopimuksen mukaiset velvoitteet. Tämä tarkoittaa, että jos vuokralainen ei pysty maksamaan vuokraa tai aiheuttaa vahinkoa asunnolle, takaaja on henkilökohtaisessa vastuussa näiden kustannusten maksamisesta.

Vuokralaisen ja vuokranantajan velvollisuudet

Laki asuinhuoneen vuokraamisesta määrittelee sekä vuokralaiselle että vuokranantajalle erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia.

Vuokralaisen oikeudet ja velvolllisuudet

  • Vuokranmaksu vuokrasopimuksen mukaisesti
  • Asunnon hyvästä hoidosta huolehtiminen. Jos vuokralainen, hänen perheenjäsenensä tai vieraansa aiheuttaa toiminnallaan tai huolimattomuudellaan vahinkoa asunnolle, on vuokralainen korvausvelvollinen.
  • Ilmoitusvelvollisuus vahingoista tai asunnossa ilmenevistä puutteista, joiden korjaamisesta vuokranantaja on vastuussa. Ilmoitus on tehtävä välittömästi puutteen havaittuaan, jotta vuokranantajalla on mahdollisuus korjata vika ennen vahingon kasvamista.
  • Taloyhtiön sääntöjen noudattaminen
  • Päästää vuokranantaja asuntoon tekemään asunnon kunnossapidon kannalta tarvittavia huoltotoimenpiteitä tai näyttämään asuntoa asunnon ollessa myynnissä tai uudelleen vuokrattavissa. Käynnin ajankohdasta sovitaan vuokralaisen kanssa, ellei asian kiireellisyys tai laatu sitä estä. Jos sopivaa aikaa ei saada sovittua vuokralaisesta johtuvasta syystä ja vuokralaiselle on varattu riittävästi aikaa vastata, käynti voidaan toteuttaa kohtuullisen ajan kuluttua vastausajan päättymisestä, kun käynnistä on ilmoitettu etukäteen. Jos käynti tehdään muuna kuin sovittuna ajankohtana, asuntoon on jätettävä laissa tarkoitettu ilmoitus käynnistä.
  • Pyytää vuokranantajan suostumus mahdollisiin remontti- tai muutostöihin.
  • Avio- ja avopuolisot vastaavat yhteisvastuullisesti vuokrasopimuksen velvoitteista, jos he asuvat yhdessä vuokraamassaan tai toisen puolison vuokraamassa huoneistossa. Jos huoneiston vuokrannut puoliso muuttaa asunnosta pois, asuntoon jäävä henkilö vastaa vuokrasopimuksen velvoitteista niin kauan kuin hän asunnossa asuu.
  • Jos käytät asuntoa muiden henkilöiden kanssa, ilmoita vuokranantajalle kirjallisesti asukkaiden lukumäärä ja peruste heidän oikeudelleen asua asunnossa. Täysi-ikäisistä asukkaista ilmoitetaan lisäksi nimi, syntymäaika ja yhteystiedot. Jos vuokrasopimus on tehty ennen 1.10.2026, ilmoita nykyiset muut asukkaat viipymättä sen jälkeen, kun vuokranantaja on kertonut ilmoitusvelvollisuudesta. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä uudelleen, jos tiedot on jo annettu vuokrasopimusta tehtäessä. Ilmoita kirjallisesti myös uuden asukkaan muuttamisesta asuntoon ja ilmoitetun asukkaan poismuutosta viipymättä.
  • Poltettavaksi tai kuumennettavaksi tarkoitetun tupakkatuotteen käyttäminen on kielletty asunnon sisätiloissa, asuntoon kuuluvalla parvekkeella sekä muissa asuntoon liittyvissä yksityisissä sisä- ja ulkotiloissa, ellei vuokranantaja ole antanut siihen lupaa. Kielto koskee myös sähkösavukkeiden käyttämistä ja poltettavaksi tarkoitettujen kasviperäisten tuotteiden polttamista. Vuokranantaja voi antaa luvan vain, jos muu lainsäädäntö, viranomaisen määräys tai yhtiöjärjestys ei sitä kiellä tai estä.

Voit alivuokrata asuinhuoneistostasi enintään puolet, jos ei siitä koidu merkittävää haittaa vuokranantajalle. Alivuokraus tarkoittaa, että asut myös itse huoneistossa, josta vuokraat esimerkiksi yhden huoneen toisen henkilön käyttöön.  Alivuokrausta ei voi vuokrasopimuksessa kieltää, eikä se ole syy korottaa vuokraa. Olet kuitenkin ilmoitusvelvollinen vuokranantajallesi alivuokrauksesta ja toimit alivuokralaisellesi vuokranantajana. Olet päävuokralaisena vastuussa asunnon vuokrasta ja kunnosta omalle vuokranantajallesi, jos alivuokralainen ei maksa omaa osuuttaan tai laiminlyö asunnon hoitoa.

Jos vuokraat eteenpäin koko asunnon tai enemmän kuin puolet huoneistosta, on kyseessä jälleenvuokraus. Vuokralainen voi laissa säädetyin edellytyksin luovuttaa koko asunnon väliaikaisesti toisen henkilön asumiskäyttöön enintään kahdeksi vuodeksi. Luovuttaminen on mahdollista erityisen syyn perusteella, jos vuokranantajalla ei ole perusteltua syytä vastustaa sitä.

Asunnon väliaikaisesta luovuttamisesta toisen käyttöön on ilmoitettava vuokranantajalle kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen luovutuksen alkamista. Ilmoituksessa kerrotaan luovutuksen sovittu tai todennäköinen kesto sekä se, kenelle asunto luovutetaan. Jos vuokranantaja vastustaa luovutusta, hänen on saatettava vastustamisensa peruste tuomioistuimen tutkittavaksi 14 päivän kuluessa ilmoituksen saamisesta. Tätä luovutusoikeutta ei sovelleta työsuhdeasuntoon.

Kimppakämpässä asuvien kannattaa tehdä jokaiselle asukkaalle erillinen vuokrasopimus, jolloin ette ole vastuussa toistenne vuokrasopimukseen liittyvistä velvoitteista, kuten vuokranmaksusta. Erillisten vuokrasopimusten myötä Kelan asumistuki arvioidaan henkilökohtaisesti. Kelan tukijärjestelmässä avio- ja avopuolisot, vanhemmat ja lapset sekä isovanhemmat ja lapsenlapset katsotaan aina samaan ruokakuntaan kuuluviksi riippumatta vuokrasopimuksista.

Vuokranantajan velvollisuudet

  • Asunnon kunnossapitovelvoite: vuokranantajan pitää huolehtia, että vuokrattava asunto on kohtuullisessa asumiskunnossa huomioon ottaen asunnon ikä ja ympäristö.
  • Ilmoittaa vuokralaiselle kirjallisesti hyvissä ajoin etukäteen, mikäli asunnossa tulee käydä esim. huoltotoimenpiteiden yhteydessä. Käynnin ajankohdasta on ensisijaisesti sovittava vuokralaisen kanssa, ellei asian kiireellisyys tai laatu sitä estä. Jos sopivaa aikaa ei saada sovittua vuokralaisesta johtuvasta syystä, käynti voidaan lain 22 §:ssä säädetyin edellytyksin toteuttaa etukäteen ilmoitettuna ajankohtana.
  • Ilmoittaa suurista remontti- tai muutostöistä, joista aiheutuu vuokralaiselle asumiseen liittyvää haittaa, kuusi kuukautta ennen remontin alkua. Asunto-osakeyhtiön tekemistä remonteista ja niihin liittyvistä oleellisista muutoksista vuokranantajan tulee ilmoittaa vuokralaiselle välittömästi saatuaan niistä tiedon.
  • Noudattaa lainsäädännön mukaista vuokrasuhteen irtisanomis- ja purkamismenettelyä.

Vuokrasuhteen irtisanominen

Laki asuinhuoneen vuokraamisesta määrittelee vuokrasopimuksen irtisanomisajat. Vuokranantajan irtisanomisaikaa ei voida sopimuksella lyhentää eikä vuokralaisen irtisanomisaikaa pidentää.

Vuokralaisen irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanomisaika on yksi kokonainen kalenterikuukausi. 1.10.2026 tai sen jälkeen tehdyssä vuokrasopimuksessa ehto, jonka mukaan irtisanomisaika voi alkaa ensimmäisen kerran vasta tietyn ajan kuluttua vuokrasuhteen alkamisesta, on mitätön. Sopimus voidaan kuitenkin tehdä ensin määräaikaiseksi ja sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevaksi; silloin vuokrasuhde voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan määräajan loppuun. Ennen 1.10.2026 tehdyssä vuokrasopimuksessa sovelletaan tältä osin aiempia säännöksiä, jollei lain voimaantulon jälkeen toisin sovita.

Vuokranantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanomisaika määräytyy sopimuksen tekemisajankohdan mukaan. Ennen 1.10.2026 tehdyssä vuokrasopimuksessa irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jos vuokrasuhde on välittömästi ennen irtisanomista kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden, ja muussa tapauksessa kolme kuukautta. 1.10.2026 tai sen jälkeen tehdyssä vuokrasopimuksessa irtisanomisaika on neljä kuukautta, jos vuokrasuhde on välittömästi ennen irtisanomista kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta, ja muussa tapauksessa kolme kuukautta. Vanhan sopimuksen osapuolet voivat lain voimaantulon jälkeen sopia uuden säännön soveltamisesta. Vuokranantajan irtisanomisilmoituksessa pitää ilmetä irtisanomisen peruste sekä vuokrasuhteen päättymisajankohta. Irtisanomisilmoitus, purkamisilmoitus ja vuokrasopimuksen purkamista edeltävä varoitus on tehtävä kirjallisesti ja annettava vastaanottajalle tiedoksi todisteellisesti.

Määräaikaista vuokrasopimusta ei voi irtisanoa kumpikaan osapuoli ilman laissa säädettyä tai sovittua perustetta, vaan vuokrasopimus päättyy vuokrasopimukseen kirjattuna päättymispäivänä.

Vuokrasopimuksen päättyessä muuttopäivä määräytyy sopimuksen tekemisajankohdan mukaan, jollei muuttopäivästä ole sovittu toisin. 1.10.2026 tai sen jälkeen tehdyssä vuokrasopimuksessa muuttopäivä on vuokrasopimuksen päättymispäivä. Ennen 1.10.2026 tehtyyn vuokrasopimukseen sovelletaan aiempaa 68 §:ää, jollei lain voimaantulon jälkeen toisin sovita.

Vuokrasuhteen purkaminen

Vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus ilman irtisanomisaikaa seuraavista syistä

  • Vuokralainen ei saa asuntoa hallintaansa sovittuna ajankohtana ja tästä aiheutuu vuokralaiselle olennaista haittaa.
  • Asunto ei ole sovitussa kunnossa vuokrasuhteen alkaessa.
  • Asunto on asumiskelvoton. Huoneiston käyttäminen aiheuttaa terveydelle ilmeistä vaaraa. Asumisen haitan on oltava ilmeinen tai se on näytettävä toteen, esimerkiksi terveystarkastajan lausunnolla.
  • Asunto tai osa siitä on joutunut pois vuokralaisen hallinnasta.

Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus ilman irtisanomisaikaa seuraavista syistä

  • Vuokralainen laiminlyö vuokranmaksun. Kahden kuukauden vuokran tai sitä vastaavan summan ollessa maksamatta, on vuokranantajalla oikeus purkaa vuokrasopimus ilman varoitusta.
  • Vuokralainen jättää suorittamatta vuokravakuuden sovittuun päivänmäärään mennessä.
  • Vuokraoikeus siirretään taikka huoneisto tai sen osa muutoin luovutetaan toisen käytettäväksi vastoin lain asuinhuoneiston vuokrauksesta säännöksiä.
  • Asuntoa käytetään muuhun tarkoitukseen tai muulla tavalla kuin vuokrasopimusta tehtäessä on edellytetty.
  • Vuokralainen tai asunnossa vierailevat henkilöt aiheuttavat häiriöitä. Vuokranantajalla on näyttövelvollisuus häiriöstä. 
  • Vuokralainen laiminlyö asunnon hoidon.
  • Vuokralaisen vahingoittaessa tai rikkoessa asunnossa, mitä terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi on säädetty tai määrätty.
  • Purkamiseen on muu erittäin painava syy.

Jos vuokrasopimuksen purkamisen perusteena esitetyllä syyllä on vain vähäinen merkitys tai haitta, vuokranantajalla ei ole oikeutta purkaa vuokrasopimusta.

Vuokranantajan on ennen purkamista annettava vuokralaiselle kirjallinen varoitus, jos perusteena on asunnon käyttäminen vastoin sovittua tarkoitusta, häiritsevä elämä, asunnon huono hoito, terveyttä tai järjestystä koskevien sääntöjen rikkominen tai muu erittäin painava syy. Varoitusta ei tarvita vuokranmaksun laiminlyönnin eikä vuokraoikeuden luvattoman siirtämisen tai huoneiston luvattoman luovuttamisen perusteella. Varoitusta ei myöskään tarvita, jos menettely on toistunut ja vuokralaiselle on jo aiemmin annettu siitä varoitus tai jos vuokralainen on lain 61 §:n 1 momentin 4–7 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa menetellyt erittäin moitittavalla tavalla. Jos vuokralainen varoituksen johdosta viivytyksettä täyttää velvollisuutensa tai oikaisu muutoin tapahtuu, vuokranantajalla ei ole oikeutta purkaa vuokrasopimusta. Varoitus on annettava tiedoksi todisteellisesti.

Purkamisilmoitus on tehtävä kirjallisesti, ja siinä pitää ilmetä purkamisperuste sekä vuokrasuhteen päättymisen ajankohta, jos vuokrasuhde halutaan päättyväksi myöhemmin kuin heti ilmoituksen tiedoksisaannista. Ilmoitus on toimitettava todisteellisesti lain 13 a–13 d §:ssä säädetyllä tavalla.

Vuokranantaja voi myös hakea suoraan häätöä käräjäoikeudesta ja purkamisilmoituksen sijaan vuokralaiselle voi tulla ilmoitus häädön vireille tulosta käräjäoikeuteen. Vuokranantaja voi hakea häätöä myös silloin, jos vuokralainen ei poistu asunnosta purkamisilmoituksessa ilmoitettuna ajankohtana. 

Velvollisuus poistua asunnosta on siis vasta käräjäoikeuden päätöksen jälkeen ulosoton määräämänä ajankohtana. 

Jos olet vuokralaisena saanut purkamisilmoituksen, voit olla vielä yhteydessä vuokranantajaan asian selvittämiseksi. Jos kyse on esimerkiksi vuokranmaksusta, tarkista vuokranantajalta voidaanko vuokrasopimusta jatkaa, jos vuokravelat maksetaan tai laaditaan maksusuunnitelma vuokrarästin maksamiseksi. 

Ole tarvittaessa yhteydessä asumisneuvontaan tai sosiaalipalveluiden neuvontaan. 

Jos epäilet, että vuokrasuhteen purkaminen ei toteudu lain mukaisesti, voit olla yhteydessä myös Kuluttajaliiton neuvontaan. 

Häätö

Vuokranantaja voi hakea käräjäoikeudesta häätöä maksamattomien vuokrien, asunnon huonon hoidon ja/tai asumishäiriöiden perusteella. Jos häätö perustuu vuokranmaksun laiminlyöntiin, vuokrasuhteen voi purkaa ilman vuokralaiselle annettavaa varoitusta. Vuokranantaja voi myös ensin ilmoittaa vuokrasopimuksen purkamisesta ja hakea tämän jälkeen häätöä. Vuokrasopimuksen purkaminen ei ole sama asia kuin häätö. Häätötuomion saadessasi sinun pitää muuttaa asunnosta viimeistään ulosottoviranomaisen määräämänä häätöpäivänä.

Asunnon saaminen häätötuomion jälkeen on erityisen haastavaa. Häätötuomiosta seuraa myös maksuhäiriömerkintä. 

Kun vuokranantaja vie häätöasian käräjäoikeuteen, sinulle tulee käräjäoikeudesta ilmoitus häädön vireille tulosta. Sinulla on kaksi viikkoa aikaa tulla asiassa kuulluksi ennen kuin käräjäoikeus tekee asiasta päätöksen.

Toimi näin, jos sinulle on tullut ilmoitus häädöstä:

  • Ole yhteydessä vuokranantajaasi. Vuokranantaja voi vielä perua häädön, jos esimerkiksi maksat häädön syynä olevat vuokravelat. Vältyt maksuhäiriömerkinnältä, jos häätö vedetään pois käräjäoikeudesta ennen häätötuomiota.
  • Kun käräjäoikeus tekee päätöksen häädöstä, vuokranantaja toimittaa päätöksen ulosottovirastoon. Ulosottovirastosta saat tällöin kirjeen, jossa ilmoitetaan poismuuttopäivä. Tämä päivänmäärä on velvoittava ja sinun on poistuttava asunnosta tähän päivänmäärään mennessä.
  • Ulosottoviranomaisen kanssa voitte selvittää velan maksamista, mahdollisuutta asumisen jatkamiseen tai poismuuton aikataulua. Ulosottoviranomaiselta saat tietoa asian etenemisestä ja tarvittaessa voit neuvotella lisäaikaa poismuutolle.
  • Jos velan maksaminen ei ole mahdollista tai maksusta huolimatta et voisi jatkaa asumista kyseisessä asunnossa, aloita aktiivinen uuden asunnon hakeminen.
  • Jos saat asumisen järjestettyä ennen häätöpäivää, muista ilmoittaa asiasta ulosottoon sekä vuokranantajalle, jotta häätö voidaan vielä vetää pois ulosotosta.

Ohjeita asunnottomalle

Jos et saa asumista järjestymään ennen häätöpäivää, voit hakeutua tilapäiseen majoitukseen Tampereen asumispäivystykseen Hervantaan.

Jos menetät vanhan asuntosi ennen kuin uusi asunto on löytynyt, voit hakea Kelasta perustoimeentulotuen hakemuksella tukea huonekalujesi ja muun omaisuutesi tilapäiseen varastointiin.

Ilmoita asunnottomuudestasi digi- ja väestötietovirastoon. Näin Kela ja muut viranomaiset saavat tarvittaessa tiedon asunnottomuudesta suoraan väestötietojärjestelmästä. Voit ilmoittaa järjestelmään tilapäisen osoitteesi tai ilmoittautua käyttämään postin Poste Restante -palvelua.

Missä tahansa vaiheessa voit myös ottaa yhteyttä asumisneuvontaan saadaksesi ohjeita ja neuvoja tilanteeseesi.

Päivitetty 20.11.2026