Sujuva arki ja paremmat palvelut kaupunkilaisille rakennetaan tiedolla ja tekoälyllä

Älykaupunkikehityksen keskiöön nousevat nyt ihmiset. Data ja tekoäly ovat välineitä, joiden avulla Tampereen kaupunki kehittää palvelujaan vastaamaan paremmin ihmisten todellisia tarpeita. Aluksi Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelma pureutuu muun muassa kestävään kaupungistumiseen, koulutukseen, kansainvälistymiseen, yrityspalveluihin ja kävelijöiden turvallisuuteen keskustassa.

– Elämme keskellä digitaalista murrosta, se on tosiasia. Näin toteaa Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelman ohjelmapäällikkö Outi Valkama. Maailma on täynnä dataa, jota Tampereen kaupungin kannattaa hyödyntää ja yhdistellä entistä tehokkaammin. Tämä auttaa kaupunkia hoitamaan perustehtäväänsä paremmin eli olemaan ihmisille ja yrityksille parempi elin- ja toimintaympäristö.

– Teknologiat antavat meille valtavia mahdollisuuksia edistää arjen sujumista, väestön hyvinvointia ja alueen elinvoimaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla, Valkama sanoo.

Teknologia ihmisen tukiälynä

Ihminen käyttää teknologiaa, kantaa vastuun sen käytöstä ja määrittelee, missä yhteydessä koneita tarvitaan. Koneen vahvuus taas on sen kyky käsitellä ja analysoida laajoja datamassoja.

Älylaitteiden ja sensorien tuottaman datan avulla kaupunki voi saada tietoa, jota ei perinteisistä lähteistä synny. Kun kaupungille esimerkiksi asennetaan erilaisia sensoreita tarkkailemaan tienpintojen jäätymistä, niistä kertyy valtavasti dataa. Sen käsitteleminen nopeasti on ihmiselle mahdotonta, mutta kone suoriutuisi siitä hujauksessa. Tuloksena olisi oikea-aikaisempi hiekoitus, vähemmän liukastelua, rutattua peltiä ja harmeja.

– Moni mieltää, että teknologia on hyvin kaukana ihmisestä. Oikein käytettynä se kuitenkin auttaa toimimaan ihmislähtöisemmin, Valkama sanoo.

Valkama määrittelee ihmislähtöisyyden toiminnaksi, jolla ymmärretään paremmin ihmisten tarpeita ja niiden muutoksia sekä räätälöidään ratkaisuja tarpeiden mukaisiksi.

Ihmislähtöisyyttä ei voi toteuttaa ilman että palveluiden käyttäjät ovat kehitystyössä mukana. Niinpä ensimmäisenä liikkeelle päässeessä kehitysohjelman osa-alueessa on tehty yli viidensadan tamperelaisen ja pirkanmaalaisen yrityksen haastattelut. Lähtökohtaisesti käyttäjät ovat vahvasti mukana kokeilemassa ja kehittämässä tulevaisuuden ratkaisuja.

Kaikkea dataa käsitellään pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaatteiden mukaisesti. Ihmisten yksityisyyden suojaa ei rikota, datan keräämiseen pitää olla luvat, selkeä käyttötarkoitus ja kattava osaaminen.

Tampere ja digitaalinen murros

Älykaupungiksi pyrkii moni kaupunki maailmassa. Valkaman mukaan Tampereen erityispiirteenä on, että kaupunkiorganisaatio haluaa ottaa vahvan roolin digitaalisessa murroksessa.

– Me olemme asiantuntijoina ja kaupunkina vastuussa siitä, että luomme ratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman joustavasti erilaisissa lähtökohdissa olevia ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä, Valkama sanoo.

Hän vertaa tekoälyn ja datan hyödyntämistä Rubikin kuutioon, koska huomioon otettavia asioita on niin paljon. Dataa ei voi kerätä ja yhdistellä vain koska se on mahdollista – se tulee tehdä oikeaan tarpeeseen, laadukkaalla ja oikealla datalla, eettisesti ja lainmukaisesti.

– Datan ja tekoälyn hyödyntäminen edellyttää monenlaista erityisosaamista sekä kyvykkyyksiä, jotka ovat olennainen osa tulevaisuuden organisaation tietotaitoa, Valkama sanoo.

Äly-Tampereen juuret

Tampere on ollut aktiivinen älykaupungin kehittäjä ja kansainvälinen edelläkävijä jo pitkään. Ensimmäiset kehitysohjelmat alkoivat vuosituhannen alussa, ja sittemmin kaupunki on toiminut älyteknologioiden kokeilualustana ja yhteiskehittäjänä. Kehitysohjelmien otsikot ja painotukset ovat vaihtuneet, mutta Tampere on poiminut aina edellisestä vaiheesta opit ja hyödyt mukaan seuraavaan vaiheeseen.

Älykaupungin jatkuvasta kehittämisestä on tullut Tampereen strateginen valinta. Nyt ollaan taas uuden edessä: miten kaupunkiorganisaation osaamista kehitetään niin, että kaupunki pystyy toimimaan yhä fiksummin digitaalisen murroksen avulla.

– Koko ajan pitää olla kyky havainnoida, reagoida ja toimia sen mukaan, miten oppia kertyy. Erittäin tärkeää on, että opimme ennakoimaan asioita aiempaa paremmin. Tarvittaessa pitää myös laittaa nopea stoppi ja vaihtaa suuntaa, jos siltä näyttää, Valkama kertoo.

Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelman ensimmäiset kohteet:

• Yrityspalvelut: hyödynnetään dataa, jotta kyetään näkemään erilaisten yritysten tilanteet ja räätälöimään kullekin soveltuvia palveluja. Tavoitteena on myös kyetä ennakoimaan datan perusteella tulevaisuuden kehityskaaria.
• Kansainvälinen Tampere: data ja tekoäly sujuvan ja ihmislähtöisen maahanmuuton ja kotoutumisen tukena.
• Koulupolut: eriarvoistumisen vähentäminen datan avulla varhaiskasvatuksesta alkaen ja työelämään siirtymiseen saakka. Tietojohtamista vahvistamalla voidaan kohdentaa palveluja paremmin.
• Kävelijöiden kaupunki: hyödynnetään SURE-hankkeessa toimivaksi todettuja konsepteja parantamaan kävelijöiden turvallisuuden tunnetta keskustassa.
• Kestävän kaupungistumisen resepti: dataa ja tekoälyä hyödyntämällä rakennetaan ekologisesti kestävämpää kaupunkiympäristöä. Yhteistyössä Hiilineutraaleja tekoja -ohjelman ja Hiedanrannan kehitysohjelman kanssa.