Työväenopiston uusi luentosarja nostaa kotoperäiset vähemmistökielet ja -kulttuurit keskiöön

Viisi lippua liehumassa lipputangoissa. Suomen lippu ja saamelaisten lippu.
Työväenopiston kevään 2023 luentosarja käsittelee Suomen vähemmistökieliä ja -kulttuureja. Sampolassa liputettiin 6.2.2023 saamelaisten kansallispäivän kunniaksi.

Sampolan auditoriossa torstaina 9.2.2023 alkava Tampereen seudun työväenopiston luentosarja Tutut, mutta tuntemattomat – Suomen kotoperäiset vähemmistökielet ja -kulttuurit käsittelee karjalaisuuden, saamelaisuuden, viittomakielisyyden ja romanikulttuurin teemoja. Minkälaisia historiaan, ennakkoluuloihin ja ihmisoikeuksiin liittyviä seikkoja niihin liittyy? Paikan päällä ja live-streamina YouTubessa nähtävät luennot ovat jatkoa työväenopiston syksyn 2022 Me ja muut -sarjalle.

Tutut, mutta tuntemattomat -luentosarjan avaus 9.2.2023 Kalevalasta keskikaljaan – Karjalan kieli ja kulttuuri Suomessa johdattaa kuulijat Suomen ja suomalaisuuden sekä karjalaisten ja karjalaisuuden välisen suhteen tarkasteluun historiallisesti 1800-luvun alkupuolelta nykypäivään. Luennoitsija Tuomo Kondie avaa karjalaisuuden symbolista merkitystä suomalaisuuden rakennusprosessissa ja karjalaisten assimiloinnissa. Millaiset konkreettiset vaikutukset tällä on ollut karjalaisille ihmisille sekä kielen elinvoimaisuuteen ja yhteiskunnalliseen asemaan?

Toisessa osassa 16.2.2023 Niina Siivikko kertoo, mitä vaikutuksia on sillä, ettei saamelaisten historian käännekohtia tai kieliä tunneta hyvin. Puutteelliset tiedot vaikuttavat pahimmillaan saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumiseen Suomessa. Miksi median esittämä kuva saamelaisista on stereotyyppinen ja pinnallinen? Miksi saamelaiset eivät näy oppimateriaaleissa tai opetussuunnitelmissa? Miltä saamelaisten tulevaisuus näyttää?

Luentosarjan kolmas osa 9.3.2023 taustoittaa viittomakielisyyden historiaa ja asemaa Suomessa. Leena Savolainen tarkastelee esityksessään sitä, miten viittomakielemme  suomalainen ja suomenruotsalainen  ovat selvinneet historiassa hankalista asenteista ja siirtyneet sukupolvelta seuraavalle. Mitä ovat viittomakielten ominaispiirteet? Millaista viittomakielisten kieliarki on nyky-Suomessa? Mitä kuuluu viittomakieltä omaksuville lapsille ja nuorille, jotka ovat kieliyhteisön tulevaisuus? Savolainen käsittelee luennollaan myös sitä, millaisia vaikutuksia viittomakielisen yhteisön monikielistymisellä on; Suomessa asuu satoja kuuroja, joiden äidinkieli on muu kuin suomalainen tai suomenruotsalainen viittomakieli.

Tutut, mutta tuntemattomat -luentosarjan päättää 16.3.2023 Henry Hedmanin Romanit tuntematon vähemmistömme, jossa hän kuvaa Suomen romanien historiaa sekä kulttuuria, johon kuuluu oma kieli, pukeutumiskoodisto ja käytöstavat. Hedman käsittelee myös tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet Suomen romaneihin kohdistuneisiin ennakkoluuluihin ja nykytilanteeseen. Vainoista ja syrjinnästä huolimatta romanit ovat kuuluneet omaleimaisena ja sitkeästi kulttuurinsa säilyttäneenä osana suomalaisuuteen aina 1500-luvulta lähtien.

Luentosarja on kaikille avoin ja maksuton, eikä luennoille tarvitse ilmoittautua etukäteen. Sampolan auditorio sijaitsee rakennuksen toisessa kerroksessa osoitteessa Sammonkatu 2, 33540 Tampere. Käynti auditorioon on esteetön, ja salissa on myös pyörätuolipaikkoja.

Luentosarjan ohjelma:

  • Kalevalasta keskikaljaan – Karjalan kieli ja kulttuuri Suomessa
    To 9.2.2023 klo 17–18.30
    Tuomo Kondie, FM, tohtorikoulutettava
     
  • Saamelaiset Suomessa: historia ja nykypäivä
    To 16.2.2023 klo 17–18.30
    Niina Siivikko, FM, väitöskirjatutkija, kulttuurihistoria
     
  • Suomen viittomakielet ja viittomakieliset
    To 9.3.2022 klo 17–18.30
    Leena Savolainen, tutkija, Kuurojen liitto
     
  • Romanit – tuntematon vähemmistömme
    To 16.3.2023 klo 17–18.30
    Henry Hedman, väitöskirjatutkija, opetusneuvos, M.R.E, Helsingin yliopisto
Teksti: Anna-Katariina Maksimoff
Kuvat: Anna-Katariina Maksimoff
Jaa sosiaalisessa mediassa