Ensimmäinen Amuriin täydennysrakentamista tuova asemakaava eteni

Asemakaavamuutosta tehdään osoitteissa Kortelahdenkatu 14–16 sijaitsevien asunto-osakeyhtiöiden ja rakennusyhtiön aloitteesta. Amurin alueen täydennysrakentamista osana Tampereen keskustaa suunniteltiin alustavasti laajemmassa yleissuunnitelmassa.

Asemakaavamuutos mahdollistaa tonteilla huomattavasti nykyistä tehokkaamman rakentamisen. Uudistuksessa on pyritty huomioimaan paikallisesti arvokkaan asuinalueen arvoja, mikä korostui edelleen asemakaavaehdotuksesta tulleessa palautteessa. Asemakaava oli nähtävillä elo-syyskuussa 2022. Palautteen perusteella asemakaavaehdotusta muutettiin vähentämällä kortteliin osoitettua rakennusoikeutta 500 kerrosneliömetriä.

Asemakaavamuutos koskee koko korttelia ja pientä osaa katualuetta. Kortelahdenkadun ja Satakunnankadun kulmaan on osoitettu korkeintaan yhdeksänkerroksisen rakennuksen rakennusala. Pääkäyttötarkoitus on asuminen, mutta alueelle saa rakentaa myös liike- ja toimisto-, työ- ja palvelutiloja. Rakennusoikeudesta 200 kerrosneliömetriä tulee käyttää liike-, toimisto- tai työtiloiksi ja 1,5 prosenttia  asumisen kerrosalasta asukkaiden yhteistiloiksi. Lisäksi tontille saa rakentaa rakennusalojen ulkopuolelle sijoittuvan talousrakennuksen. Pysäköinti on mahdollistettu tontilla pihakannen alla.

Tontin luoteiskulmaan on varattu maanvaraista tilaa isojen puiden istutusta varten. Kaavassa on ympäristön laatuun kohdistuvat määräykset viherkertoimesta, melusuojauksesta, hulevesien käsittelystä ja ilmanotosta. Laadukasta oleskelupihaa tulee olla 10 prosenttia asumisen kerrosalasta, ja sitä voidaan sijoittaa sekä maan tasoon että kattopihoille.

Tehokkaampi rakentaminen tuo alueelle lisää asukkaita hyvien kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien lähelle. Muutosalueelle tulee arviolta noin 200 asukasta.Lähin kauppa ja päiväkoti ovat naapurikortteleissa ja alle 500 metrin päässä on kaksi peruskoulua. Lähimmille bussipysäkeille on matkaa 200 metriä ja raitiovaunupysäkille 300 metriä.

Amurin ensimmäisen muutosasemakaavan vaikutuksia alueen kehitykseen on pyritty arvioimaan laajemmin. Alueen vehreys ja avaruus vähenevät mutta niitä ja muita alueen arvokkaita piirteitä, kuten 1800-luvulta periytyvää korttelirakennetta ja 1960-luvun uudistuksessa muotoutunutta rakennusten pohjois–etelä-suuntaista sommitelmaa on kuitenkin mahdollista jossain määrin säilyttää.