Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueella poltetaan metsää

Ennallistamispoltolla syntyy eriasteisesti palanutta ja hiiltynyttä puuta sitä tarvitsevalle lajistolle – kolopesijöille, hyönteisille ja kääväkkäille.  Alueelle jää havupuita, mutta luontaisen uudistumisen kautta alueelle syntyy myös lehtipuuta.
 
Reilun kolmen hehtaarin kokoisella polttoalueella kasvaa noin 65-vuotiasta tasaikäistä männikköä. Alueelle jää eritasoisesti palaneita ja palamattomia kohtia, suopainanteita, kallioita ja niille ominainen eliöstö.  

Männikköä poltetaan pystyyn

Männikkö sijaitsee Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueella Keltolahdentien varrella. Se on valittu ennallistamispolttoalueeksi maaston ja sijainnin sopivuuden sekä monimuotoisuudelle saavutettavan hyödyn vuoksi. Maaston tasaisuus helpottaa polton rajaamista ja palon hallintaa. Tie toimii osaltaan palokatkona  ja mahdollistaa palo- ja sammutuskaluston saamisen kohteelle. Alueen ympärille tehdään 1.–2.6. palokuja sekä pressupohjaisia vesipaikkoja; polttopäivänä kastellaan palokujat ja ympäröivää metsää. 

Poltto aloitetaan palokujilta tuulen alapuolelta ja tulirintamaa johdetaan palokujia pitkin joko hevosenkengän muotoisena polttona tai kaistalepolttona vastatuuleen. Loppuvaiheessa tulirintama yhdistetään alueen keskelle sijoitetun säästöpuuryhmän kohdalla. Mahdolliset ympäröivään metsään syntyneet palon alut sammutetaan välittömästi käsisammutusvälineillä. Reuna-alueiden vartijat aloittavat reuna-alueiden sammutusta polton ohitettua heidät, mutta alueen keskiosan annetaan palaa mahdollisimman pitkään hyvän polttotuloksen varmistamiseksi. 

Kintulammilla tehtävä ennallistamispoltto on yksi Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman 112:sta toimenpiteestä. Ennallistamispolttoa on valmisteltu helmikuussa 2023 tehdyllä hakkuulla, jossa on kaadettu kolmannes poltettavan alueen puustosta maapuuksi.

Polttoalue on tarkastettu lintujen pesinnän varalta

Poltto on suoritettava kesällä lintujen pesintäaikaan, sillä tällöin maastossa on otollisimmat kosteusolot ja säätila on yleensä myös polttamiselle sopiva. Koska kohde on varsin yksipuolista kangasmännikköä, ei alueella ole suurta
potentiaalia pesintäalueeksi. Pirkanmaan ELY-keskuksen hyväksymässä polttoa koskevassa suunnitelmassa on edellytetty, että alue tarkistetaan lintujen pesinnän varalta ennen ennallistamispolttoa. Polttoalue on tarkistettu tiistaina 30.5.2023. Alueella ei havaittu lintujen pesintää.

Tavoitteena hiiltynyttä ja palanutta puuta avoimessa ja lämpimässä ympäristössä

Ennallistamispolton tavoitteena on lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta ja tuottaa lämpimiä ja avoimia alueita metsäympäristöön. Poltettavan alueen puusto on tasaikäistä sekä lajistoltaan ja rakenteeltaan yksipuolista. Polton jälkeen puusto uudistuu luontaisesti, ja alueelle jää myös vanhempien sukupolvien puuyksilöitä. Lehtipuusto runsastuu sekä puulajisto monipuolistuu.
 
Ennallistamisella tavoitellaan eri asteisesti palanutta ja hiiltynyttä puuta: osa puista kuolee palossa, osa vaurioituu ja kuolee myöhemmin ja osa puista säilyy hengissä. Palossa syntyy hiiltynyttä pysty-, laho- ja maapuuta esimerkiksi kolopesijöille, kääväkkäille ja hyönteisille, mikä parantaa paloriippuvaisten ja uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia. Vähitellen kuoleva puusto muodostaa alueelle lahopuujatkumon hyödyttäen lahopuuta vaativaa lajistoa. Hiiltyneestä puusta riippuvainen hyönteislajisto löytää hajun perusteella paikalle jo vuorokausien kuluessa poltosta.

KuntaHelmi-rahoituksella ja talkoovoimin

Poltettavan alueen omistaa Tampereen kaupunki, ja ennallistamispoltto on osa kaupungin kiinteistötoimen ja ympäristönsuojeluyksikön yhteistä hanketta luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Polttoon on saatu Uudenmaan ELY-keskukselta rahoitusta KuntaHelmi-ohjelmasta. Kaupungin tilauksesta TeMePa Infra Oy on suunnitellut polton ja vastaa sen toteutuksesta. Lisäksi polttoa valmisteleviin, polton aikaisiin töihin sekä polttoalueen jälkisammutukseen ja jälkivartiointitehtäviin osallistuu laaja joukko talkoolaisia. Talkoolaisista valtaosa on Ennallistamisryhmän eli Suomen luonnonsuojeluliiton Tampereen yhdistys ry:n ja Villi Vyöhyke ry:n talkoolaisia.

Sääolot voivat siirtää maanantaiksi 5.6. suunnitellun polton

Ennallistamispoltto on suunniteltu tehtäväksi maanantaina 5.6.2023. Poltto on riippuvainen sääolosuhteista, joten pitkällisen sade- tai hellekauden jälkeen polttoa joudutaan siirtämään sopivampaan ajankohtaan. Samoin polttoa siirretään, mikäli polttopäivänä on kova myrsky. Päätös polton toteuttamisesta tehdään polttoa edeltävän viikon perjantaina, 2.6.

Kortejärvelle kulkua rajoitetaan polton aikana

Kortejärvelle johtava Keltolahdentie pidetään suljettuna polton ajan. Kortejärvelle pääsevät tällöin ainoastaan erityisen luvan saaneet. Mikäli polttoa haluaa tulla seuraamaan, alueelle on suositeltavaa tulla Kintulammin majan ohitse kulkevaa retkeilyreittiä. Tien avaamisesta polton jälkeen ilmoitetaan kaupungin some-kanavilla. Polttoalueen sammutusta ja jälkivartiointia jatketaan polton jälkeen. Paloalueella voi kulkea noin viikon kuluttua poltosta. Jos siellä havaitsee esimerkiksi savuavan muurahaispesän, siitä on ilmoitettava välittömästi TeMePa Infra Oy:lle. Kortejärven maja on polton toteuttajien ja talkoolaisten käytössä polton ja jälkivartioinnin ajan.

Kuntaomisteisten metsien ennallistamispoltot ovat harvinaisia. Metsähallitus tekee ennallistamispolttoja valtion omistamilla mailla. Kintulammin polttoalue näkyy Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueen Kortejärven puoleisessa päässä retkeileville, mikä lisää polton ja siten ennallistamisen tunnettavuutta ja yleisön mahdollisuutta tutustua kohteeseen polton jälkeen. Kohteen lähistöllä on ollut 1950-luvun alussa paloalue, jonka tarkka sijainti ei ole tiedossa. Ennallistamispoltolla aloitetaan myös paikallinen palojatkumo mahdollisia myöhempiä polttoja ajatellen.

Polton vaikutuksia luonnolle seurataan

Polton vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen alueella seurataan. Alueelle on perustettu ennen polttoa puusto- ja taimikoealat. Puustossa ja taimien kehittymisessä tapahtuvia muutoksia seurataan polton jälkeen. Paloalueelle tehdään hyönteisselvitys, jolla seurataan alueella mahdollisesti esiintyvää tai sinne levittäytyvää uhanalaista hyönteislajistoa, kuten kovakuoriaisia, luteita, kaksisiipisiä, pisitäisiä ja perhosia. Selvitys on tilattu Tampereen hyönteistutkijain seuralta.

Polton mahdollisia vesistövaikutuksia seurataan paloalueen viereisen Kortejärvestä Keltolammiin laskevan puron vedestä heti palon jälkeen ja myöhemmin syksyllä. Vesinäytteiden tuloksia verrataan ennen polttoa otettujen vesinäytteiden tuloksiin. 
 

Uutista on päivitetty 1.6. lintujen pesinnän tarkastuksen osalta: pesintöjä ei ole havaittu.