Reiluus on näkynyt Tampereella jo 15 vuotta
Tänä vuonna juhlitaan 15-vuotiasta Reilun kaupan kaupunkia Tamperetta. Hienoa saavutusta nostetaan esille maanantaina 5.6. Tammelantorin perinteisellä ympäristötorilla ja juhlavuotta tuodaan esille myös eri viestintäkanavissa. Kaupunginvaltuuston päätöksellä kaupunki kehittää hankintojaan edelleen vastuullisemmiksi ja kannustaa asukkaita, henkilöstöä, yrityksiä ja yhteisöjä reiluihin valintoihin.
Sitoumuksen myötä kaupunki kannustaa kaikkia alueen työpaikkoja vastuullisuuteen ja lähtemään mukaan Reilun kaupan toimintaan.
– Reilun kaupan työpaikka voi olla yritys, teatteri, kaupungin virasto, koulun opettajanhuone tai mikä tahansa työpaikka, jossa nautitaan Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia ja teetä, kehityspäällikkö Sanna Mari Huikuri kertoo.
Reilu kauppa on yksi kuntien keino vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseksi.
– Alun perin Reilun kaupan toiminta keskittyi työntekijöiden hyvinvointiin, oikeudenmukaiseen palkkaukseen ja lapsityövoiman kieltoon kehittyvissä maissa. Näin se on myös edelleen, mutta nyt toiminnassa huomioidaan entistä enemmän ja yhä laajemmin ilmasto- ja ympäristönäkökulmia, Huikuri kertoo.
Epävarma maailmantilanne on vaikuttanut elintarvikekustannuksien nousuun, mikä heijastuu myös Reilun kaupan toimintaan ja vastuullisiin valintoihin.
– Vastuulliset valinnat ovat tärkeitä silloinkin, kun hinnat nousevat, hankintapalvelujen suunnittelija Enni Leppälä kertoo.
– Pienillä arkisilla teoilla voimme vaikuttaa vastuullisuuteen joko positiivisesti tai negatiivisesti, Huikuri ja Leppälä painottavat.
Vastuullisuutta tehdään yhdessä
Yhteistyö muiden kuntien ja tahojen kanssa on vähitellen kasvanut. Kaupunkiorganisaation keskeisiä yhteistyötahoja ovat Tampereen korkeakoulut ja seurakunnat, joissa toiminta on vakiintunutta, ja Reilun kaupan tuotteet ovat säännöllisessä käytössä.
Reilun kaupan kunnat on maailmanlaajuinen verkosto, jonka tarkoituksena on lisätä Reilun kaupan tuotteiden kulutusta ja näkyvyyttä.
– Olemme esimerkiksi parhaillaan tekemässä kirjastoyhteistyötä eri kaupunkien kanssa. Tämä ei ole yksittäisen kaupungin omaa toimintaa, vaan tarkoituksena on työskennellä yhdessä samojen tavoitteiden saavuttamiseksi, Huikuri kuvailee.
Huikurin mukaan tavoitteena on, että erilaisissa ravintola- ja kahvilapalvelukilpailutuksissa huomioitaisiin vastuullisten tuotteiden valikoima.
– Meille on tulossa Raatihuoneen ravintolapalveluiden kilpailutus ja pienempiä kahvilapalvelukilpailutuksia sekä virastotalon remontin myötä uusi hieno kahvila ja kaikille avoin ravintola. Toivomme, että saamme näihin kaikkiin laajemman valikoiman Reilun kaupan tuotteita.
Tulevaisuudessa pyritään parantamaan myös entistä enemmän tietoisuutta Tampereesta Reilun kaupan kaupunkina. Huikurin mukaan kaupunki on pystynyt lisäämään Reilun kaupan tuotteiden käyttöä määrätietoisesti, mutta asian tunnetuksi tekemisessä on vielä parantamista.
Tampereen kaupunki järjestää jo perinteeksi muodostuneita tempauksia, tapahtumia ja kampanjoita Reilun kaupan merkeissä, millä pyritään myös kasvattamaan sen tunnettuutta. Esimerkiksi syksyisin Reilun kaupan viikolla kaupunki on järjestänyt yhteistyössä Ekokumppanit Oy:n kanssa monipuolista ohjelmaa, kuten piirustuskilpailuja peruskoululaisille ja erilaisia työpajoja.
Kaupungin valinnoilla on väliä
Tampere valittiin Suomen ensimmäiseksi Reilun kaupan kaupungiksi kansainvälisenä Reilun kaupan päivänä 9.5.2008. Suomessa on 15 Reilun kaupan kaupunkia ja kuntaa ja maailmalla niitä on kaiken kaikkiaan yli 2000.
Reilun kaupan kaupungin arvonimen saadakseen kaupungin on täytettävä siihen vaadittavat kriteerit vuosittain. Sitoumus edellyttää muun muassa Reilu kauppa -sertifioitujen tuotteiden käyttöä, mutta myös muut vastuullisuusmerkit tukevat tavoitetta. Erilaisia ympäristö- ja vastuullisuusmerkkejä on tarjolla kuluttajille valtava määrä ja haasteena voi olla niiden sekoittaminen toisiinsa.
Saatu arvonimi edellyttää yhteistyötä kaupungin, paikallisen liike-elämän ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Hanketta edistää Tampereella paikallinen kannatustyöryhmä, joka koordinoi toimintaa alueella.
– Keskeisin ja konkreettisin toimi Reilun kaupan kaupungin toiminnassa on näiden elintarviketuotteiden käyttö. Kaupunki osallistuu myös Reilun kaupan viikkoihin ja viestii aktiivisesti kuntalaisille Reilusta kaupasta ja sen toiminnasta, Leppälä kertoo.
Suomalaiset odottavat kunnilta vastuullisuutta. Reilun kaupan vuosiraportin 2021 mukaan suomalaisista 80 prosenttia on sitä mieltä, että kuntien pitää näyttää esimerkkiä tekemällä vastuullisia hankintoja.
– 15 vuoden aikana maailma on muuttunut merkittävästi. On hienoa, että ihmiset ovat paljon tietoisempia vastuullisuuteen ja vastuulliseen kuluttamiseen liittyvistä asioista ja osaavat myös vaatia niitä, Huikuri kertoo.
Reilun kaupan kaupunki arvonimi on kannanotto eettisen ja kestävän kulutuksen puolesta ja sen mukainen toiminta edistää Tampereella osaltaan YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n paikallista toimeenpanoa. Tampere vahvisti sitoutumisensa Agenda 2030:n toimeenpanoon Tekemisen kaupunki -strategian hyväksymisen yhteydessä marraskuussa 2021.
