Liittokokous tuo Sampolaan kansalaisopistojen vaikuttajat – huoli esitetyistä leikkauksista kasvaa

Kansalaisopistojen liitto KoL ry:n kaksipäiväinen liittokokous järjestetään 8.–9. kesäkuuta Tampereen seudun työväenopistossa Sampolan toimipisteessä. Liittokokouksessa valitaan hallituksen puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, kahdeksan jäsentä ja varajäsenet. Kokous linjaa liiton tulevien vuosien suuntaviivat, joita varjostaa valtiovarainministeriön esittämät leikkaukset.
Sampolan pääportaikko. Yläaulassa on Genius-patsas.
KoLin liittokokous järjestetään kolmen vuoden välein, ja se edustaa liiton ylintä päätösvaltaa. Vuonna 2023 kokous järjestetään Tampereella Sampolassa.

Kansalaisopistojen liitto valmistautuu kesän kokoukseen hallitusneuvottelujen käydessä kuumimmillaan, sillä valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoitukseen on sisällytetty ehdotus sivistystyön määrärahojen alentamisesta noin 50–90 miljoonalla eurolla. Leikkauksia perustellaan sillä, että yleissivistäviä ja harrastustavoitteisia opintoja suorittavat keskimääräistä useammin korkeasti koulutetut sekä toimihenkilöasemassa työskentelevät henkilöt, jotka kykenevät maksamaan kurssimaksunsa itse.

Tilastokeskuksen keräämän vapaan sivistystyön opiskelijaprofiilin (2019) mukaan kansalaisopistojen opiskelijoista suurin osa (55 %) ei kuitenkaan ole lainkaan työelämässä. Suurimmalla osalla opiskelijoista (61 %) ei ole myöskään korkeakoulututkintoa. Vaikka opiskelijaprofiiliin ei ole kerätty tarkempaa tietoa osallistujien taustasta, esimerkiksi työllisten osalta tietoa työntekijäasemasta, tiedoista voi jokseenkin suoraan päätellä, ettei ministeriön arvio pidä paikkansa. Lisäksi on muistettava, ettei korkeakoulututkinto takaa automaattisesti korkeaa tulotasoa.

Valtionvarainministeriön kartoitus lähtee siitä oletuksesta, että mahdolliset leikkaukset voitaisiin kattaa opiskelijamaksujen korotuksilla. Jos ehdotetut leikkaukset toteutuvat, kurssimaksuja pitäisi korottaa 83–150 prosenttia. Laskelma ei kuitenkaan huomioi sitä, että kurssimaksujen voimakkaiden korotusten jälkeen opiskelijamäärät laskisivat huomattavasti, ja samalla kurssimaksujen korotustarve kasvaisi vastaavasti entisestään.

Kansalaisopistojen valtionosuusrahoitukseen kohdistuvilla leikkauksilla on toteutuessaan hyvin kohtalokkaat seuraukset eri puolilla maata. Opistojen koulutustarjonta supistuisi voimakkaasti, kansalaisopistot olisivat taloudellisesti yhä harvemman saavutettavissa ja osa kansalaisopistoista joutuisi jopa lopettamaan toimintansa.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita haastattelemaan liittokokoukseen osallistuvia ja kokouksen yhteydessä järjestettävän seminaarin puhujia. Median yhteydenotot pyydetään osoitteeseen [email protected] tai puhelimitse 040 573 1620. 

Kansalaisopistojen liitto KoL ry on vuonna 1919 perustettu edunvalvontajärjestö, joka kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen sekä vapaan sivistystyön asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. Suomessa toimii tällä hetkellä yhteensä 175 kansalaisopistoa, jotka tarjoavat koulutusta jokaisessa kunnassa keskimäärin 500 000 opiskelijalle vuosittain.

KoLin liittokokous järjestetään kolmen vuoden välein, ja se edustaa liiton ylintä päätösvaltaa. Uuden hallituksen lisäksi liittokokouksessa vahvistetaan tulevan kolmivuotiskauden toimintasuunnitelma.

Lisätiedot

Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
Puh. 040 741 0641,
[email protected]

Liittokokouksen ohjelma sekä liittokokouksessa puheenjohtajiston tai hallituksen jäsenten vaaleissa ehdolle asettuvien esittelyt löytyvät Kansalaisopistojen liiton sivuilta.

Teksti: Kansalaisopistojen liitto KoL, Anna-Katariina Maksimoff
Kuvat: Anna-Katariina Maksimoff
Jaa sosiaalisessa mediassa