Liikennesuunnittelu vaikuttaa tuhansien ihmisten elämään – ja kaupungin ilmastotavoitteisiin
Innostavin ja paras puoli liikennejärjestelmän suunnittelussa on, että siinä pääsee vaikuttamaan suoraan kaupunkiympäristön tulevaisuuteen. Kaupunkisuunnittelu taas on mitä suurimmassa määrin erilaisten asiantuntijoiden ryhmätyötä, eivätkä yksittäisten tekijöiden nimet jää historiaan.
– Tärkeintä on, että tietää itse olleensa hankkeissa mukana ja jättäneensä niihin pysyvän jäljen. On myös jännittävää seurata, miten alueet rakentuvat, toteaa liikenneinsinööri Pekka Stenman.
Stenman on ollut esimerkiksi tulevan Hiedanrannan alueen liikennesuunnittelussa mukana kuusi vuotta eli koko sen ajan, jonka hän on ollut kaupungin palveluksessa. Alueen rakentaminen alkaa ensi vuonna ja jatkuu seuraavat pari vuosikymmentä.
– Ratikalla, kävellen tai pyöräillen on tarkoitus hoitaa suuri osuus matkoista Hiedanrannassa. Alueen kaduissa se näkyy niin, että sinne tehdään paljon pihakatutyyppisiä väyliä. Niille pääsee autolla, mutta niillä noudatetaan kävelyn ja pyöräilyn nopeuksia, Stenman sanoo.
Etsinnässä parhaat kompromissit
Syvä kiinnostus kaupunkikehittämiseen ja halu parantaa asukkaiden elinympäristöä ovat Pekka Stenmanin mukaan työssä pärjäämisen edellytyksiä. Lisäksi tarvitaan paineensietokykyä. Tehtävä on vastuullinen, sillä siinä käsitellään usein isoja asioita, jotka vaikuttavat tuhansien ihmisten elämään. Jokaisella heistä taas on oma mielipiteensä liikkumisesta, ja liikennesuunnittelua voikin kuvata parhaiden kompromissien etsimiseksi.
– Kun liikennejärjestelmässä tehdään pieniä tai suuria muutoksia, löytyy harvoin ratkaisua, joka olisi kaikille liikkujille yhtä hyvä. Aika moni asia on kuitenkin sellainen, että sitä voi korjata vielä uudelleen, Stenman toteaa.
Stenmanin ja kollegoiden työnkuvaan kuuluu kutakuinkin kaikki mikä liittyy tamperelaiseen liikkumiseen. Joukkoliikenteen suunnittelu on kuitenkin keskitetty omaan yksikköönsä. Stenman vastaa muun muassa pysäköinnistä: sen suurista linjoista ja kehittämisestä, mutta myös yksittäisistä kysymyksistä, välillä aivan parkkiruudun tarkkuudella.
Liikennesuunnittelun tueksi toivotaan kansalaisten kannanottoja mahdollisimman monipuolisesti. Erityisen tervetulleita olisivat kootut palautteet esimerkiksi omakotiyhdistyksiltä, kaikenlaisten liikkumismuotojen ja kuljetusyritysten etujärjestöiltä tai vaikkapa taloyhtiöiltä.
Keskustan pysäköintiä ohjataan pysäköintilaitoksiin
Mielipiteitä herättää esimerkiksi pysäköinnin maksullisuus. Kun Nokia Arenan kulmilla pidennettiin kadunvarsipysäköinnin maksullista aikaa, sillä haluttiin ohjata autolla saapuvia ihmisiä käyttämään pysäköintilaitoksia. Yksittäistä autoilijaa saattaakin harmittaa, ettei voi enää saapua areenan tapahtumiin ja jättää autoa ilmaiseksi lähikadulle.
– Jos ihmiset etsivät ilmaista pysäköintiä tapahtumien ajaksi, se ruuhkauttaa liikennettä areenan kulmilla, lisää vaaratilanteita ja aiheuttaa päästöjä. Kun autoilijat ohjataan suoraan pysäköintilaitoksiin, turha ajaminen vähenee, Stenman sanoo.
Pysäköintiä on monenlaista: peruspysäköijät, liikuntaesteiset, kauppojen huolto- ja jakeluliikenne. Myös polkupyörät ja sähköpotkulaudat pitää saada parkkiin jonnekin. Katutilaa on varsinkin keskustassa rajallisesti, ja silti kaikenlaisille liikkujille pitää järjestää oma järkevä paikkansa.
Liikenteen uudet tulokkaat
Sähköpotkulaudat ovat toinen puheenaihe kaupunkiliikenteessä sekä meillä että maailmalla. Niiden suhteen kaupungin pitää toimia yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa, sillä kaupungilla ei ole virallista määräysvaltaa skuuttien suhteen.
– Kaupunki miettii tahollaan tilanteeseen ratkaisuja ja yrittää sitten saada niitä läpi skuuttipalvelua järjestäville yrityksille. Pala kerrallaan pyritään parantamaan, ja tietenkin myös yritykset ovat kehittäneet omaa toimintaansa.
Tulevaisuudessa, ehkä jo piankin, katutilaan saattaa ilmestyä jälleen uusia tulokkaita: jakelurobotteja. Ne hoitavat tuotteiden kotiinkuljetuksia ja pystyvät periaatteessa hyvin itsenäiseen liikkumiseen. Aika näyttää, miten ne sulautuvat liikenteen kokonaisuuteen.
Tarjolla autoilun vaihtoehtoja
Kestävä liikkuminen perustuu siihen, että liikennesuunnittelu luo auton käytölle vaihtoehtoja koko kaupungin alueelle, ei vain keskustaan. Monelle oma auto on silti kätevin valinta työn ja vapaa-ajan sujumiseen. Esimerkkiä ei tarvitse etsiä kaukaa: liikenneinsinööri Stenman saapui haastattelupäivän aamuna omalla autolla työpaikalle.
– Minulla on lasten kaverisynttäreiden takia aika kiire kotiin työpäivän jälkeen, siksi valitsin auton. Kotiympäristössä yritän tehdä lyhyet matkat pyörällä tai kävellen, mutta omankin liikkumisen kestävyydessä olisi vielä parannettavaa.
Mitä useampi ihminen pystyy valitsemaan jonkin muun kulkutavan kuin oman auton, sitä maltillisempia ovat liikenteen päästöt ja ruuhkat. Jos autosta ei voi luopua, sen voi kenties kuitenkin joskus jättää talliin ja miettiä vaihtoehtoisia kulkutapoja.
– Autoilu herättää tunteita ja ymmärrän hyvin, miksi syntyy se kuva, että sitä yritetään hankaloittaa. Toisaalta kaupunki on asettanut hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2030, joten kyllä liikennesuunnittelun pitää asettaa autoilun vaihtoehtojen tarjoaminen etusijalle, Stenman toteaa.
