Yleisille alueille tarvitaan noin 7 700 pyöräpysäköintipaikkaa. Uusia liityntäpyöräpysäköintikohteita on tunnistettu yhteensä 56, joille tulee toteuttaa yhteensä 750 pyöräpysäköintipaikkaa ja katos kuhunkin kohteeseen.
Kaupunki ylläpitää tietokantaa nykyisistä pyöräpysäköintipaikoista. Tietokanta sisältää paljon erilaista tietoa, kuten telineiden määrä, kapasiteetti, telinemalli, runkolukittavuus, katoksellisuus, omistajuus jne. Yleisillä alueilla ja julkisissa kiinteistöissä on nykyisin noin 3 350 runkolukittavaa ja 1 100 ei-runkolukittavaa pyöräpysäköintipaikkaa. Liityntäpyöräpysäköintipaikkoja on yli 1 100 kappaletta ja niistä suurin osa oli runkolukittavia.
Pyöräpysäköinnin yleissuunnitelman päätavoitteena on mahdollistaa suunnitelmallinen pyöräpysäköinnin kehittäminen kantakaupungissa ja osoittaa, missä nykyistä pyöräpysäköintiä pitää parantaa ja mihin tulee lisätä kokonaan uutta pyöräpysäköintiä. Tarkemmat pyöräpysäköintisuunnitelmat tehtiin 25 tilastoalueelle.
Liityntäpyöräpysäköinti tarkasteltiin työssä omana kokonaisuutenaan. Liityntäpysäköinnissä keskityttiin vain linja-autoliikenteen runkolinjastoon, sillä raitiotien, lähijunan ja asemakeskuksen pyöräpysäköinti suunnitellaan hankkeiden yhteydessä.
Pyöräpysäköinnin yleissuunnitelma laadittiin koko Tampereen kaupungin alueelle, jolle selvitettiin paikkatietoanalyysein pyöräpysäköinnin tarvetta eri tilastoalueilla. Pyöräpysäköinnin kehittämisen vastuu jakautuu sen mukaan, kenen hallinnassa alue on.
Keskustan ulkopuolisilla alueilla yksityisten palveluiden pyöräpysäköinti tapahtuu lähes poikkeuksetta tonteilla, minkä vuoksi yksityiset palvelut jätettiin laskennan ulkopuolelle. Pyöräpysäköinnin kysynnän laskenta rajattiin keskustan ulkopuolisilla alueilla vain kaupungin palveluihin ja virkistys- sekä liikunta-alueisiin.
Keskusta-alueella pyöräpysäköinti taas tapahtuu usein yleisillä alueilla. Keskusta-alueen pyöräpysäköintitarpeen märittelyssä huomioitiinkin myös yksityisten palveluiden yleisille alueille muodostama kysyntä.
Suunnittelun aikana tehtiin 27.2-12.3.2023 avoin verkkokysely, jossa kaupunkilaiset saivat kertoa näkemyksiään pyöräpysäköinnin nykytilasta, antaa palautetta nykyisistä pyöräpysäköintipaikoista ja esittää kartalla toiveita uusista tai kehitettävistä pyöräpysäköintipaikoista. Kyselyyn saatiin 340 vastausta.
Kaupunginhallituksen hyväksymään Pyöräliikenteen kehittämisohjelmaan 2030 kuuluu yhtenä toimenpiteenä yleisillä alueilla pyörien ja kevyiden sähköisten liikkumisvälineiden pysäköinnin lisääminen ja parantaminen. Pyöräpysäköinnin yleissuunnitelma käynnistää toteutuksen. Myös pyöräpysäköinnin opastusta, näkyvyyttä, palveluja ja valvontaa tulee lisätä.
Pyörien pysäköintipaikkojen kustannusarvio on noin kolme miljoonaa euroa ja toteutus on alustavasti ohjelmoitu vuosille 2023–2030. Suurimmat kehittämistarpeet löytyvät keskustan suuralueelta ja siellä kehittämistoimenpiteet on ohjelmoitu vuosille 2023–2025.
Liityntäpysäköintiin tarkoitettujen pyöräpysäköintipaikkojen kustannusarvio on 326 000 euroa (400 euroa/paikka) ja 56 pyöräkatosten kustannusarvio on noin 1 260 000 euroa. Kohteiden toteutus on aikataulutettu vuosille 2024–2030.
Yleissuunnitelmassa on määritelty periaatteet, milloin pyöräpysäköinnin toteutus on kaupungin vastuulla ja mikä yksikkö vastaa toteutuksesta. Työssä annetaan myös muita yleisiä ohjeita muun muassa pyöräpysäköinnin sijoittamisesta, sähköpyörien latauksesta, pyöräpysäköinnin näkyvyydestä ja pysäköinnin valvonnasta. Myöhemmin tehtävät pyöräpysäköinnin toteutussuunnitelmat hyväksytään viranhaltijapäätöksillä.
Suunnitelmassa on esitetty Tampereella käytettävät telinemallit, mitoitus ja toteuttamistavat. Pyöräpysäköinti tulee toteuttaa katualueilla lähtökohtaisesti erotusalueelle, ajoradalle tai pysäköintiruutuun. Tilan salliessa voidaan pyöräpysäköintiä toteuttaa myös jalankulkualueelle. Lopullisessa sijoittamisessa tulee aina huomioida kaikkien kulkumuotojen liikenneturvallisuus ja toimivuus.
Pyöräpysäköinti pyritään toteuttamaan lähelle kohdetta, ja sille pyritään löytämään ”valmis” vapaa tila esim. aukio, erotusalue, puurivi tai puisto. Jos tarjolla ei ole muuta vapaata tilaa, niin sitten tutkitaan mahdollisuudet sijoittaa pyöräpysäköintiä ajoradalle. Ajoradalla suositaan pysäköintirivien ensimmäistä tai viimeistä paikkaa näkyvyyden takia. Katualueille sijoittuvat pyöräpysäköintipaikat veisivät alustavan arvion mukaan 17 autopaikkaa. Jatkosuunnittelussa pyritään vielä löytämään ratkaisuja, joilla voidaan minimoida autopaikkojen vähentämistarve.
Liityntäpyöräpysäköinti tulee toteuttaa mahdollisimman lähelle nousupysäkkiä. Keskusta-alueella liityntäpysäköintiä voidaan toteuttaa esimerkiksi erotusalueelle tai muulle sopivalle alueelle, jossa se ei aiheuta merkittävää haittaa muille kulkumuodoille. Väljemmässä kaupunkirakenteessa pysäköinti voidaan toteuttaa joukkoliikennepysäkin yhteyteen esimerkiksi viherkaistalle. Liityntäpyöräpysäköinnin tulee lähtökohtaisesti olla katettua.
Sähkö- ja erikoispyörät tulee jatkossa huomioida pyöräpysäköinnin suunnittelussa ja toteutuksessa nykyistä paremmin niiden yleistyessä. Sähköpyörien latausmahdollisuus voidaan tarjota sisätiloissa olevassa pyöräpysäköinnissä.
