Tampere tarjosi 245 nuorelle kesätöitä – neljä heistä kertoo työstään
Henkilöstöasiantuntija Ilona Satolan mukaan tänä vuonna kesätyöpaikkoja oli tarjolla yhteensä 245. Näistä 121 oli 15–17-vuotiaiden nuorten kahden viikon kesäharjoittelupaikkoja. Hakemuksia kesätyöpaikkoihin tuli 3 672 ja kesäharjoittelupaikkoihin 3 457.
Eniten kesätyöntekijöitä on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kesäohjaajina, liikuntapalveluissa liikuntapaikkamestareina, museoissa avustajina, maauimalassa uinninvalvojina, Tampereen Veden erilaisissa tehtävissä sekä kaupungilla erilaisissa hallinto- ja suunnittelutehtävissä.
Kesäharjoittelijoita on eniten varhaiskasvatuksen kesäkerhoissa, maauimalassa, Kalevan puistoalueella ja liikennepuistossa, kahviloissa sekä muutamia myös hallinnon tehtävissä.
– Poikkeuksellista tänä vuonna oli tietysti se, että sote-palvelujen siirryttyä pois kaupungilta oli kesätyö- ja kesäharjoittelupaikkoja selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina, Satola tarkentaa.
Kesätyö- tai harjoittelupaikkoja saatiin monesta sellaisestakin yksiköstä, jossa ei aiemmin ole ollut kesätyöntekijöitä, mikä oli Satolan mukaan ilahduttavaa. Positiivista oli myös toista kesää käytössä olevan kesätyösetelin suosio.
Jäätelökioskilla palvelu pelaa
17-vuotias Aapo Teikari on työskennellyt Lasten liikennepuiston nuorisopalveluiden jäätelökioskilla nyt viikon ja yhden päivän. Vaikka lapsia on jo paikalla puistossa, kioskilla on aamusta vielä hiljaista.
– Kaikki on mennyt hyvin ja rauhallisesti. Viime lauantaina tosin oli aika kova ruuhka, kun porukkaa oli enemmän kuin yleensä, Teikari sanoo.
Teikari kokee, että perehdytys työhön on ollut riittävää. Viime kesältä hänellä on parin viikon kesätyökokemusta kaupasta. Tulevaisuuden tavoitteina hänellä on opiskella diplomi-insinööriksi ja tietotekniikkaa.
Nuorisopalvelujohtaja Tiina-Liisa Vehkalahden mukaan nuorisopalveluihin haki tänä vuonna 321 nuorta, iältään 13–17 vuotta. Heistä 70 valittiin erilaisiin työtehtäviin, kuten Koivistonkylän vohvelikahvilaan asiakaspalvelutehtäviin, Kämmenniemen ja Liikennepuiston jäätelökioskeihin myyjiksi, liikennepuistoon ohjaajiksi, Iso-Vilusen Skonttiin asiakaspalvelutehtäviin, viestinnän apulaisiksi sekä Antaverkan leirikeskuksen kunnostustehtäviin.
– Nuorisopalveluiden kesätyö on monen ensimmäinen kesätyö. Itse kesätyön lisäksi nuoret oppivat koko työnhaun prosessin aina työnhakemuksen tekemisestä työhaastatteluun ja työtodistuksen saamiseen, Vehkalahti sanoo.
Valituille järjestetään koulutus, jossa käydään läpi työmaailman termistöä. Nuorille opastetaan, miten asiakaspalvelutehtävissä asiakas kohdataan ja miten puhutaan. Lisäksi keskustellaan kännykän käytöstä ja työelämän säännöistä, kuten sairastumisista ja ajoissa olemisesta.
– Iloitsemme kesätyöntekijänuoristamme tosi paljon. He ovat reippaita, aktiivisia ja suuri apu kesätoimintojemme toteuttamisessa, Vehkalahti lisää.
Mukavassa työssä aika kuluu nopeasti
17-vuotias Wilma Kulonpää opiskelee Sammon keskuslukiossa toista vuotta ja haki kaupungin päiväkodeista kesätyötä. Työ Ainikin päiväkodissa kestää kaksi viikkoa, ja se on Kulonpään ensimmäinen oikea kesätyöpaikka.
– On ollut mukavaa, ja aika on mennyt nopeasti lasten kanssa, Kulonpää kertoo.
Vaikka työ päiväkodissa on Kulonpäälle uutta, hän on tottunut olemaan lasten kanssa jo aikaisemmin. Hän kertoo hoitaneensa nuorempaa sisarustaan ja sukulaislapsia pienempänä.
Kulonpään työtehtäviin ovat kuuluneet muun muassa lasten kanssa ulkoilua ja leikkimisen ohjaamista.
– Ilmapiiri on ollut ystävällinen, ja olen saanut työkavereilta aina apua, kun olen tarvinnut ja kysynyt, hän kuvailee.
Kesätöiden jälkeen Kulonpään suunnitelmat sisältävät mökkeilyä ja tuleviin ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista.
Ensimmäinen oman alan kesätyö
Anni Lehtimäki ja Jenni Pyykkö toimivat kesällä kirjaston harjoittelijoina. Lehtimäki työskentelee Sampolan toimipisteessä ja Pyykkö Lielahdessa.
Nuoria yhdistää kiinnostus kirjallisuutta kohtaan, ja molemmat ovatkin päätyneet alanvaihtajina opiskelemaan kirjastoalalle valmistavia opintoja Tampereen yliopistoon.
– Olen alun perin koulutukseltani myynnin ja visuaalisen markkinoinnin tradenomi. Olin sillä alalla pari vuotta, kunnes aloin miettimään myös muita vaihtoehtoja. Olen ollut kirjallisuudesta kiinnostunut ja siten aloin pohtimaan kirjastoalaa ja löysin informaatiotutkimuksen, Lehtimäki kertoo.
– Olin varhaiskasvatuksessa pitkään ja sitten lähdin opiskelemaan kirjallisuustiedettä avoimeen yliopistoon Jyväskylään. Huomasin, että kirjastoon voi hakea töihin, jos tekee informaatiotutkimuksen sivuaineet, ja päätin hakea Tampereelle yliopistoon ja tähdätä alalle, Pyykkö sanoo.
Harjoittelijoiden ensimmäiset viikot ovat kuluneet intensiiviperehdytysjakson parissa pääkirjasto Metsossa, jossa he ovat olleet kuuntelemassa eri työntekijöitä kirjastossa työskentelystä ja organisaatiosta. Käytännön työhön perehtyminen tapahtuu molempien omissa toimipisteissä. Kirjaston harjoittelijoiden päiviin kuuluu monipuolisesti yleisiä kirjaston tehtäviä, kuten asiakaspalvelua, hyllyttämistä ja varausten hakua.
– On ollut kiva huomata, että meihin ja meidän harjoitteluohjelmaamme on panostettu. Tuki työkavereilta on ollut tosi ihanaa, ja meitä on jaksettu perehdyttää ja neuvoa ihan kädestä pitäen, he kuvailevat.
Vaikka Lehtimäki ja Pyykkö ovat olleet harjoittelussa vasta muutaman viikon, ovat he päässeet hyödyntämään jo oppimaansa kattavasti. Heidän mielestään parasta tähän mennessä ovat olleet mukavat asiakkaat ja kirjallisuuden parissa työskentely.
