Rap-työpajassa nuoret ilmaisevat itseään taiteen ja kulttuurin keinoin
Rap-työpajan kolmen lukuvuoden mittainen pilotointi toteutettiin vuosina 2020–2023. Silloiset Ahvenisjärven koulun seitsemännen luokan aloittaneet oppilaat kävivät työpajassa yhdeksännen luokan loppuun asti. Toimintaan osallistuneiden oppilaiden ryhmä rakennettiin etsivän työn periaatteilla. Pilotointivaiheessa osallistujat olivat S2-oppilaita eli he opiskelivat suomea vieraana kielenä.
– Osa nuorista on tullut lyhyen ajan sisään ulkomailta. Luonnollisesti heillä on ilmennyt kulttuuriin ja kieleen sekä luetun ymmärtämiseen ja kirjoitettuun kieleen liittyviä haasteita, joissa rap-työpaja on tukenut nuoria, Torvinen kertoo.
Torvinen on kouluvalmentaja ja sosiaalialan erityisasiantuntija. Hän tekee yhteisöllistä ja ennaltaehkäisevää työtä, jolla hän pyrkii vaikuttamaan samalla koko kouluyhteisöön.
– Kun nuorille on jotain kiinnostavaa annettavaa, he sitoutuvat toimintaan paremmin. Tässä projektissa räpin varjolla pystyimme tekemään heidän hyväkseen paljon muutakin, mikä ylläpiti heidän motivaatiotaan koulunkäyntiin, Torvinen kuvailee.
Kaikki alkoi Ahvenisjärven koulun kellarista
Kun Torvinen vuonna 2020 aloitti työt Ahvenisjärven koululla, hän huomasi siellä kouluyhteisöstä sivuun jääneen poikaporukan. Hän alkoi pohtia, miten heihin saisi kontaktia ja mikä heitä voisi kiinnostaa. Lopulta joukosta valikoitui kuuden oppilaan ryhmä, joiden kanssa Torvinen alkoi tehdä räppiä. Harrastusmuotoinen työpaja perustui aluksi freestyleen eli improvisaatioräppiin, ja laajeni muihinkin hiphop-musiikin elementteihin.
Toisena vuonna kasvatustieteiden maisteri ja rap-opettaja Pyry Jaala, joka tunnetaan myös rap-artistina Are, tuli projektiin mukaan.
– Hän kehitteli meille toisen epävirallisen tittelin, joka on hip hop –pedagogi, Torvinen paljastaa.
Myöhemmin toimintaan liittyi Pirkanmaan elokuvakeskus. Sama oppilasporukka teki musiikkivideon, jonka ensi-ilta oli Tampereen elokuvajuhlilla vuonna 2022. Yhdeksännellä luokalla oppilaat pääsivät myös keikkailemaan, ja silloin Torvinen ja Jaala laajensivat yhteistyöverkostoaan. Toiminta konseptoitiin, ja he saivat apurahaa toiminnan laajentamiseen tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen puolelle.
– Kaikki on kokonaisvaltaisempaa kuin pelkkää räpin tekemistä. Tämä on ohjaamista, tukemista ja kasvattamista, kuitenkin harrastustoimintaan pohjautuvaa. Kuljemme yhteistä polkua oppilaiden kanssa.
Oppilaat innostuivat rap-työpajasta niin, että viikoittaiset kokoontumiset koulussa laajentuivat oppilaiden kesken myös välitunneille ja vapaa-ajalle. Porukka on saanut keikkakutsuja jo syksylle. Torvinen on tukenut heitä tähän asti, mutta nyt he ovat omillaan.
Torvisen mukaan perusopetuksen näkökulmasta hienoa oli se, että kaikki työpajaan osallistuneet suorittivat peruskoulun loppuun. Oppilaat oppivat myös sosiaalisia taitoja, keikoilla käyttäytymistä ja elämänhallintataitoja. Musiikkivideon tekeminen oli kokonaisvaltaisesti monivaiheinen projekti ja vaati heiltä pitkäjänteisyyttä. Sen parissa oppilaat tajusivat, että he pystyvät halutessaan mihin vain.
– Totta kai murrosiän vaiheiden ymmärtäminen on joskus ollut haasteellista. Ensimmäinen keikka epävarmassa nuoressa voi aiheuttaa kaikenlaisia tunnereaktioita, kun miettii, uskaltaako lähteä pois mukavuusalueelta.
Myös oppilaiden luottamuksen voittaminen oli palkitseva saavutus.
– Kuljin oppilaiden kanssa kolme vuotta yläkoulun matkaa. Nuoret haastoivat minua, ja luottamus vaati paljon työtä. Kouluvalmentajana koen sen myös positiivisesti niin, että jatkossa paikkani yhteisössä on helpompi saavuttaa, kun seuraava sukupolvi tietää minut. Sillä tavalla oppilaat kasvattavat toinen toisiaan.
”Meillä on yhteinen päämäärä, nuorten hyvinvointi”
Henkilöstö kehittäjänä -palkinnon voittaneelle Torviselle palkinto merkitsee kiitollisuutta ja onnistumista omassa työssään.
– Olemme luoneet Tampereen kokoiseen kaupunkiin täysin uuden konseptin. Se on vaatinut pitkiä iltoja ja valvottuja öitä, mutta se ilo ja onni meidän työmme noteerauksesta hälventää kaiken epävarmuuden oman toiminnan ympärillä. Nyt olemme oikealla tiellä ja on hienoa, että joku muukin näkee sen, Torvinen kuvailee.
Palaute rap-työpajasta on ollut Torvisen mukaan positiivista, vaikka haastaviakin hetkiä vuosien varrelle on sattunut. Nuorille työpaja on ollut turvallinen paikka, jonne voi tulla omana itsenään.
– Rap-työpaja on vaikuttanut nuorten identiteetin, minäkuvan ja itsevarmuuden kehittymiseen. Keikan jälkeen ei tarvitse enää esitelmiä pelätä, kun on esiintynyt satapäiselle yleisölle, hän lisää.
Nyt toiminnan pilotointivaiheen pohjalta on perustettu kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijakollektiivi, Tampereen Rap-Akatemia. Akatemian tarkoituksena on vahvistaa nuorten toimijuutta ja osallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymisen ilmiöitä yhdistämällä sosiaalialan erityisasiantuntijuus ja kulttuurialan osaaminen.
Tampereen Rap-Akatemiaan Torvinen on kerännyt alansa huippuja, joilla on pedagogista taustaa, kulttuurihyvinvoinnin ymmärrystä, sosiaalialan erityisasiantuntemusta sekä uskottavuutta myös nuorten silmissä. Torvisen lisäksi asiantuntijaryhmässä toimivat Pyry Jaala (Are), Tero Virtanen (DJ Massimo), Matti Kemi (Megamasa) ja Veikko Kuusimäki (6mäki). Nyt kun toimijoita on enemmän, rap-työpajaa on mahdollista laajentaa esimerkiksi pop up –tyyppiseksi toiminnaksi.
– Pilotointivaiheen avulla olemme pystyneet todentamaan ja tutkimaan työpajatoiminnan vaikutuksia nuoriin ja nyt meillä on valmis konsepti, Torvinen kertoo.
Konseptia pystytään viemään nuorisotaloille, kouluihin ja opistoihin sekä tarjoamaan toimintaa mahdollisimman monelle nuorelle. Suurimmat yhteistyökumppanit tällä hetkellä ovat Tampereen kaupunki, Vamos ja Tredu. Konseptissa on valmiudet vastata nuorten tarpeisiin ja ennaltaehkäistä nuoruusiän mukana tulevia haasteita.
– Meillä on yhteinen päämäärä, nuorten hyvinvointi. Sitä varten haluamme tehdä kovasti töitä, Torvinen summaa.
