Työssä tutkittiin vaihtoehtoja muun muassa Satamakadun ja Mariankadun risteyksen selkeyttämiseksi. Suunnitelmassa ehdotetaan risteykseen liikennevaloja, mikä olisi turvallisin ratkaisu. Myös ajoradan vaihtelevaan kaistoitukseen haettiin nykyistä turvallisempaa ratkaisua.
Satamakatu on liikenneturvallisuuden kannalta yksi Tampereen keskustan vaarallisimmista kaduista. Vuosina 2017–2021 Satamakadulla on tapahtunut 13 onnettomuutta, joista kuusi johti henkilövahinkoon. Henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksista neljä on ollut jalankulkuonnettomuuksia ja yksi pyöräonnettomuus. Kaikki jalankulun onnettomuudet ovat tapahtuneet Satamakadun ja Papinkadun liittymän valo-ohjaamattomalla suojatiellä.
Satamakadun liikenteen yleissuunnitelman suunnittelualueeseen kuuluvat Satamakatu Hämeenpuiston ja Mariankadun välillä ja Laiskolankuja Mariankadun ja Pyynikintien välillä. Satamakatu on paikallinen kokoojakatu ja Laiskolankuja on tonttikatu. Satamakadulla on autoliikenteen määrä noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Laiskolankujalla noin 2 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Satamakadun ajorata on mitoitukseltaan poikkeuksellisen leveä (17 metriä) ja valo-ohjaamattomissa risteyksissä suojatiellä kerralla ylitettävä matka on 8–8,5 metriä, kun hyväksyttävä matka on enintään 7 metriä. Satamakadulla ajoradan kaistoitus vaihtelee ja se on välillä 2 kaistaa/suunta ja välillä 1 kaista/suunta ja lisäksi on osuuksia, joilla on 1½ kaistaa/suunta. Kadun poikkileikkauksen vaihtelu aiheuttaa nykytilanteessa epäselvyyttä ja epävarmuutta kadun käyttäjissä. Tämä on johtanut siihen, että suurin osa autoilijoista pyrkii ajamaan aivan keskellä ajorataa välttääkseen epäselvät tilanteet.
Mariankadun ja Satamakadun risteyksen kaakkoiskulmassa on parhaillaan käynnissä Svenska Samskolanin asemakaavatyö, jossa koulun oppilasmäärää kasvatetaan ja koulun yhteyteen toteutetaan uusi päiväkoti. Asemakaavan yleisötilaisuudessa nousi esille vanhempien huoli koulun ympäristön liikenneturvallisuudesta, saattoliikenteen toimivuudesta ja turvallisesta koulumatkasta. Koulun ympäristön liikennejärjestelyt koetaan nykytilanteessa turvattomiksi ja epäselviksi.
Neljää vaihtoehtoa tutkittiin
Satamakadun ja Mariankadun risteyksessä tutkittiin neljää vaihtoehtoa, joille tehtiin toimivuustarkastelut. Mariankadun ja Satamakadun risteykseen esitetään toteutettavaksi liikennevalot, koska ratkaisu toimii liikenteellisesti hyvin ja mahtuu nykyiselle katualueelle sekä mahdollistaa turvallisemmat ratkaisut kävelijöille ja pyöräilijöille.
Linjaosuudella tutkittiin neljää eri vaihtoehtoa, joissa kaikissa jalkakäytäviä levitetään, nykyisten puiden kohdille esitetään leveät viherkaistat ja jokaisen korttelin kohdalle mahdollistetaan autojen kadunvarsipysäköinti ja huoltoliikenteen kuormauspaikat. Kaikissa vaihtoehdoissa on autoliikenteellä 1 kaista suuntaansa ja risteyksissä kaistojen leveydellä mahdollistetaan oikealle kääntyminen häiritsemättä suoraan menevää liikennettä. Varsinkin pyöräily ja jalankulku vaativat vielä jatkosuunnittelua. Pyöräpysäköintiä on esitetty jokaisen korttelin kohdalla, yhteensä 112 pyöräpaikkaa.
Suunnittelualueella on noin 30 yleistä ajoneuvojen pysäköintipaikkaa, joiden käyttöasteet laskettiin työn aikana useaan otteeseen eri päivinä ja kellonaikoina. Pysäköintipaikkojen käyttöasteet olivat 40–60 prosenttia. Satamakadun pohjoisreunassa on eroteltu jalankulku- ja pyöräilyväylä Hämeenpuiston ja Koulukadun välisellä osuudella, muilla osuuksilla on kadun molemmilla puolilla yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Jatkosuunnitteluun valittiin liikenneturvallisuutta parantava vaihtoehto, jossa myös kadunvarsipysäköintipaikkojen määrä säilyy nykytilanteen mukaisena.
Satamakatu on Ernst Lohrmannin vuonna 1866 laatimassa asemakaavassa osoitettu bulevardiksi. Nykytilanteessa Satamakatu on yksi Tampereen keskustan merkittävimmistä puistokaduista. Puiden kunto arvioitiin ja puut ovat pääasiassa hyväkuntoisia ja 20–50 vuotta vanhoja. Jonkin verran puissa todettiin kunnossapidon kolhuja ja lisäksi todettiin, että veden imeytyminen puille on estynyt asfaltin takia. Suunnitelmassa pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon Satamakadun puustoa ja tarvittaessa täydennetään puistokadun katurivipuut yhtenäiseksi. Nykyisiä katupuita joudutaan poistamaan pysäkki- ja suojatiejärjestelyiden vuoksi. Puita säilyy 39. Poistuvia puita on alustavasti 11 ja niitä korvaavia uusia olisi 7.
Yleissuunnitelman kustannusarvio on yhteensä 1 191 000 ilman valaistuksen uusimista. Ennen toteutusta tehdään yleissuunnitelman pohjalta tarkemmat katusuunnitelmat. Katusuunnitelmien laadinnan ja toteuttamisen aikataulut ovat vielä auki. Yleissuunnitelma kytkeytyy idässä käynnissä olevaan Hämeenpuiston kehittämissuunnitelmaan, joka voi vaikuttaa itäosan suunnitelmiin.
