Pyörän huoltaminen on tulevaisuustaito! Aktiivisiin koulumatkoihin kannustetaan kolmessa pilottikoulussa Tampereella

Tesoman, Raholan ja Leinolan koulut ovat mukana Turun yliopiston ja Tampereen kaupungin yhteistyöhankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä pyöräilyä ja kävelyä koulumatkoilla. Taustalla on tarve edistää koulumatkojen turvallisuutta sekä lihasvoimin liikkumisen tarjoamia terveys- ja ympäristöhyötyjä. Osana kokeilua pilottikoulujen oppilaat pääsevät muun muassa oppimaan uusia taitoja pyöränhuoltopajoissa.
Kaksi koululaista tutkii karttaa, kuvassa polkupyöriä.
Leinolan koulun oppilaat opettelivat oman pyörän huoltamista 7. syyskuuta järjestetyssä pyöränhuoltopajassa. Samalla keskusteltiin aktiivisten koulumatkojen hyödyistä.

Lämpimällä säällä suurin osa lapsista kulkee jo kouluun lihasvoimin. Koulumatkat ovat kuitenkin mahdollisuus lisätä arkiliikuntaa ympäri vuoden. Samalla saattoliikenne koulun ympäristössä vähenee ja parantaa koululaisten turvallisuutta.

Kolmessa tamperelaisessa koulussa aktiivisiin koulumatkoihin kannustetaan syksyn aikana muun muassa palautelaitteen sekä pyöränhuoltopajojen avulla. Pyöränhuoltopajoissa oppilaat oppivat perusasioita oman polkupyörän huoltamisesta yhdessä ammattilaisten kanssa.

Lihasvoimin liikkuminen on terveysteko itselle, mutta myös ympäristölle. Kun koulun ympäristössä liikkuu vähemmän autoja, myös hengityskorkeudella olevat, terveydelle haitalliset ilmansaasteet vähenevät. Suomalaiset autoilevat tyypillisesti paljon lyhyitäkin matkoja, mikä kerryttää vuotuista hiilijalanjälkeä merkittävästi.

– Koulu on erinomainen ympäristö oppia taitoja ja omaksua tapoja, joita tulevaisuudessa tarvitaan kestävän elämäntavan edistämiseksi. Tottuminen siihen, että pyöräily ja kävely ovat hyvä kulkutapa, voi tuoda monia hyötyjä lapselle ja hänen perheelleen. Aktiiviset koulumatkat ovat myös yhteydessä lasten minäpystyvyyteen eli käsitykseen omista kyvyistä, sanoo psykologian professori Paula Salo Turun yliopistosta.

Suomalaislasten liikkumattomuus on vakava haaste. Esimerkiksi edestakainen koulumatka pyörällä voi kattaa jo puolet lasten päivittäisestä liikuntasuosituksesta. Koulumatkojen kulkeminen itsenäisesti vahvistaa myös lasten itsenäisyyttä. Turvalliset koulureitit kannattaa vanhempien opetella yhdessä lasten kanssa.

– Pyrimme perusopetuksessa edistämään kestävyysosaamista monin tavoin. Lasten kannalta varsinaisten opetussisältöjen lisäksi merkitykselliseksi muodostuu koulun toimintakulttuuri. Koulumatkoihin ja esimerkiksi kouluruokailuun liittyy mahdollisuus pitää huolta itsestään ja ympäristöstä. Tätä kutsutaan myös ekososiaaliseksi sivistykseksi,  kertoo Tampereen kaupungin perusopetuksen projektipäällikkö Roosa Ritola.

Aktiivisiin koulumatkoihin kannustamista toteuttavat yhteistyössä Tampereen kaupungin perusopetus, Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelma ja Turun yliopiston Ilmastotuuppaus-tutkimushanke.

Osana yhteistyötä Tampereen kaupunki suorittaa koulujen ympäristössä myös liikennelaskentoja syksyn aikana.

Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelma edistää asukkaiden ja yritysten oikeudenmukaista siirtymää kohti kestävää tulevaisuutta. Tavoitteena on liikkumisen ja kulutuksen päästöjen merkittävä vähentäminen sekä kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelma toimii vuosina 2022–2025.

Lisätietoja

Roosa Ritola
Perusopetus Projektipäällikkö
Puhelin:
040 538 3687
Paula Salo
Ilmastotuuppaus-hankkeen johtaja, Turun yliopisto
Teksti: Mimmi Virtanen
Kuvat: Roosa Ritola
Jaa sosiaalisessa mediassa