Lapsi on lapsi sairaalassakin
Kun pieni lapsi päätyy sairaalaan, moni asia mietityttää vanhempaa. Päällimmäisenä on tietysti huoli pikkuisen voinnista. Aina ei tiedä, kuinka pitkään sairaalassa pitää olla tai pelottavatko lasta osastolla olo ja sairauteen liittyvät tutkimukset.
Siinä tilanteessa on huojentavaa, kun päivissä on jotakin tuttua – sellaista, joka pitää lapsen arjessa kiinni. Se on varhaiskasvatus.
– Olemme pala normaalia sairaalaympäristössä, tiivistää Taysissa työskentelevä Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen opettaja Mirva Heinonen.
Uutta mallia luomassa
Varhaiskasvatuksen järjestäminen on kuntien vastuulla, mutta pidempään sairaalahoidossa oleville lapsille sairaanhoitopiirit ovat tarjonneet aktivoivaa toimintaa jo pitkään. Koska sairaaloilla ei ole ollut lain sanelemaa velvoitetta tämänkaltaisen toiminnan järjestämiseen ja tekijät ovat tulleet eri organisaatioista, selkeä yhteinen ohjaus on puuttunut.
Nyt Tampereella kehitetään mallia sille, miten perheet voisivat saada kunnallisen varhaiskasvatuksen palvelut myös sairaalajakson aikana.
Tampereen kaupunki ja Taysin lastentautien vastuualue ovat mukana sairaaloiden varhaiskasvatuksen kehittämishankkeessa, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Vastuualueella työskentelee hankkeen ajan kolme varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka ovat Tampereen kaupungin palkkalistoilla.
Hankkeen ajaksi Taysissa tapahtuvasta toiminnasta tulee osa virallista varhaiskasvatusta, jota ohjaa varhaiskasvatuslaki. Käytännön toteutuksesta vastaa Tampereen kaupunki.
– Lain mukaan jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen elämäntilanteestaan huolimatta. Meillä on hyvä kasvatustiimi, joka palvelee kaikkia Pirkanmaan hyvinvointialueen lapsia silloin, kun he päätyvät Taysiin tutkittavaksi tai hoidettavaksi, sanoo hankekoordinaattori Marja Rantanen Tampereen kaupungilta.
Lapsen ehtii kohdata yksilönä
Taysin lastentautien osastoilla työskentelevät hankkeen ajan varhaiskasvatuksen opettajat Salla Jokinen, Mirva Heinonen ja Mari Leander.
Opettaja kohtaa yhden lapsen kerrallaan, joten lapsi saa yhden aikuisen jakamattoman huomion ja toiminta voidaan helposti räätälöidä hänen tarpeidensa mukaan.
– Huomaamme helpommin, mitä lapsi tarvitsee: tukea vuorovaikutustaitoihin, kielelliseen päättelyyn vai numeroiden hahmottamiseen, Heinonen kertoo.
Varhaiskasvatuksen opettajat tukevat lapsen kuntoutumista myös tekemällä yhteistyötä sairaalan hoitohenkilökunnan kanssa. Joku heistä voi tuttuna aikuisena lähteä lapsen mukaan vaikkapa fysioterapeutin vastaanotolle, jos käynti jännittää lasta. Se helpottaa fysioterapeutin työtä.
– Usein sanoitamme hoitajan tai lääkärin työtä lapselle ja muistutamme, että aina ei tarvitse olla reipas. Sairaalassa tiettyjä asioita täytyy tehdä, vaikka ne tuntuvat potilaasta kurjilta, Salla Jokinen kertoo.
Opet tukevat koko perhettä
Joskus lapsi sairastaa pitkään ja vanhempi tai vanhemmat viettävät paljon aikaa sairaalassa hänen luonaan. Silloin varhaiskasvatustuokiot ovat tervetullut huokaisuhetki vanhemmille: joku muu ottaa vähäksi aikaa vastuun lapsen kanssa toimimisesta.
Samalla lapsi saa hengähdyshetken vanhemmasta.
– Moni sairastava lapsi yrittää kannatella vanhempia ja säästää heitä huolelta. Lapsi ehkä esittää reippaampaa kuin on. Meille hän uskaltaa helpommin avautua vaikeista asioista, Salla Jokinen tietää.
Varhaiskasvatuksen opettajat neuvovat tarvittaessa vanhemmille, miten lapsen saa sanoittamaan ikäviä tunteita.
– Olemme koko perheen tukena, mutta sen pitää lähteä perheen aloitteesta. Usein vanhemmat haluavatkin vaihtaa ajatuksia. Yhdessä voimme miettiä, miten vaikkapa syövästä tai diabeteksesta kerrotaan kavereille ja kaverien perheille. Rohkaisemme olemaan avoimia, koska se vahvistaa lapsen hyvinvointia ja helpottaa kaverisuhteita, Mari Leander sanoo.
Opinpolku pysyy ehjänä
Työ ei lopu, kun lapsi pääsee sairaalasta kotiin. Jos lapsi on ollut sairaalassa pitkään, tiimi jakaa havaintojaan lapsen oman päiväkodin henkilökunnalle.
Uuden toimintamallin ansiosta lapsen opinpolkuun ei jää tyhjiä kohtia, vaikka hän viettäisi pidempiä aikoja sairaalassa.
– Hanke vahvistaa sairaalan ja kunnan varhaiskasvatuksen yhteistyötä sekä kunnallisten varhaiskasvatusyksiköiden välistä yhteistyötä. Tavoitteena on luoda hyvät käytännöt siihen, miten yhdistetään lapsen omassa varhaiskasvatusyksikössä ja sairaalassa toteutettavan varhaiskasvatuksen ajalta kertynyt tieto, hankekoordinaattori Marja Rantanen sanoo.
