Vuoden Rehtoriksi 2023 valittu Tuija Ylöniemi toivoo opiskelijoille aikaa etsiä itseään ja vahvuuksiaan

Suomen Rehtorit ry valitsi Vuoden Rehtoriksi 2023 Sammon keskuslukion rehtori Tuija Ylöniemen, joka tunnetaan kuuntelevana, kannustavana ja kokeilevana kehittäjärehtorina, joka myös jakaa mielellään osaamistaan. Omat alaiset kuvailevat rehtoriaan muun muassa sanoilla tehokas, nopea, tomera, ystävällinen, reilu ja majakka, joka johtaa taloa.

Ylöniemi kertoo, että valituksi tuleminen tuntuu todella kivalta.

- Ajattelen että tämä ei ole kunnianosoitus minulle vaan koko koululle ja Tampereen kaupungin lukiokoulutukselle. Tämä on kunnianosoitus koulun johtotiimille, opettajille ja opiskelijoille, Ylöniemi sanoo. 

Tampereen kaupungin suurimmassa lukiossa Samkessa on neljä eri linjaa, jotka ovat yleislinja, urheilulinja, viestintälinja sekä uusimpana 2021 aloittanut skeittilinja.

Ylöniemen ura opettajana alkoi vuonna 1988, kun hän valmistui liikunnanopettajaksi Jyväskylän yliopistosta. Tämän jälkeen hän on toiminut muun muassa Kaarilan lukiossa lehtorina, apulais- ja vararehtorina sekä rehtorina. Ennen Samkeen, eli Sammon keskuslukioon siirtymistään vuonna 2014, Ylöniemi toimi apulaisrehtorina Tammerkosken lukiossa.  

Ensi vuonna Ylöniemi juhlii kymmenettä vuottaan Sammon keskuslukion rehtorina. Kysyttäessä, miten hän aikoo juhlistaa tätä pitkää ja menestynyttä taivaltaan hän vastaa: 

- Ehkä lähden melomaan!

Opiskelijoille aikaa kasvaa

Ylöniemi kokee yhteiskunnan muuttuneen uransa aikana paljon. Esimerkiksi opetuksen digitalisoituminen on tuonut omat muutoksensa. Nämä muutokset ovat kuitenkin Ylöniemen mukaan hallittavissa. Asia, jota on vaikea hallita, ovat opiskelijoille eri puolilta yhteiskuntaa tulevat suuret paineet. 

- Paineet voivat tulla perheestä, sosiaalisista piireistä, joissa opiskelija on, koulusta tai tulevaisuudesta. Erilaiset paineet ovat kyllä korostuneet ja olen siitä pahoillani, Ylöniemi toteaa.

Omaa lukioaikaansa Ylöniemi kuvailee oman tiensä etsimisenä ja suhteellisen leppoisena aikana. Hän haluaa ylläpitää tätä mahdollisuutta nuorille edelleen ja tarjota opiskelijoille aikaa kasvaa. 

- Sen takia olen ylpeä siitä, että meillä on todella monta linjaa, jotta nuoret voivat etsiä omaa tietään, sanoo Ylöniemi. 

Monet eri linjat tuovat mukanaan erilaisia ihmisiä

- Samkesta on ehkä ollut joskus sellainen kuva, että kaikki olisivat samanlaisia. No – eivät ole! Pelkästään jokaisen linjankin sisällä on erilaisia persoonia. Jokainen tuo tänne oman hyvän väriläikkänsä, kertoo Ylöniemi. Ylöniemelle kaikki koulun erilaiset opiskelijat ovat yhtä arvokkaita. 

Eri linjat työskentelevät yhdessä monien eri tahojen kanssa. Pisimpään Samkessa on toiminut valtakunnallisen erityistehtävän saanut urheilulinja, joka tekee paljon yhteistyötä muiden urheilulukioiden, lajiliittojen ja Olympiakomitean kanssa.

Vuodet rehtorina ovat opettaneet Ylöniemelle ainakin sen, että minään päivänä ei tiedä, mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Vuosiin ovat osuneet esimerkiksi koronavuodet. Koulussa etukäteissuunnittelua tehdään paljon pitkällä aikavälillä, mutta yllätyksiltä ei voi välttyä, sillä niitä tulee Ylöniemen mukaan – ja paljon. Yllätykset ovat myös positiivisia, kuten esimerkiksi erilaisia opiskelijakunnan projekteja, tai vaikka viestintälinjan yhteistyö Tampereen Työväen Teatterin kanssa ja muiden organisaatioiden kanssa.

Ison koulun mukana tuleva suuri henkilökunta luo omat haasteensa mutta samalla monia mahdollisuuksia, Ylöniemi kertoo.

- Yritän monesta asiasta miettiä, että tämä ei ole ongelma. Sen sijaan koetan keskittyä siihen, miten tämä saadaan tehtyä mahdollisimman hyvin. En myöskään näe tätä tuotantolaitoksena, vaikka kyseessä onkin iso koulu. Tämä on inhimillisten todellisuuksien yhteisö, hän sanoo. 

Omat tavoitteet, yhteinen päämäärä

Ajankohtaisia ja tärkeitä asioita kouluissa Ylöniemi kokee olevan opettamisen ja oppimisen järjestäminen niin, että jokaisen yksilölliset tarpeet on mahdollista ottaa huomioon paremmin. Yksilölliset opintopolut eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki epämiellyttävä työnteko voidaan jättää pois tai käydään koulussa silloin kun huvittaa, vaan oppitunneilla ponnistellaan tiukasti yhteistä päämäärää eli ylioppilastutkintoa kohden kukin omilla tavoitteillaan.

Paljon keskustellaan siitä, onko lukiossa 3,5 tai 4 vuoteen opintojen pidentäminen hyödyllistä. Ylöniemen mukaan mahdollinen lisävuosi voi olla monelle hyvin tärkeä vuosi miettiä, mihin on menossa tai mihin haluaa panostaa.

- Haluaisin myös, että jatkuva kiireen tuntu ei yltäisi lukio-opintoihin. Suuri lukio mahdollistaa yksilölliset opintopolut, mikä on etu, ei haitta, kertoo Ylöniemi. 

Kehityskohdiksi Ylöniemi kokee oppiainerajat ylittävän integroidun opetuksen sekä vuorovaikutuskykyjen kehittämisen. 

- Kun ryhmät ovat vaihtuvia, voi joissakin ryhmissä olla haastavia vuorovaikutustilanteita. Turvallisen tilan luominen on yksi tehtävistämme, hän toteaa.  

Parasta työssä ovat nuoret

- Olen ylpeä siitä, että kun tänne tulee joka päivä noin 1000 ihmistä, täällä on silti todella hyvä tunnelma. Kun ovesta tulee sisään, tunnelma ei ole ahdistava tai meluisa, kaikki vain soljuvat tunneille. Meillä on joka päivä suurtapahtuma”, iloitsee Ylöniemi. 

Kaikki kantavat yhdessä oman osansa vastuusta. Erityisen ylpeä Ylöniemi on myös siitä, miten vähän kiusaamistapauksia Samkessa nykyisin on, sekä SamkeCO2 -ilmastoprojektista. 

SamkeCO2 on kymmenen vuoden projekti, ja aloitettu ilman mitään erillisiä hankkeita. Nämä asiat ovat Ylöniemelle tärkeitä.

- Tämä on Samken oma projekti, ja haluan sillä opiskelijoille parempaa tulevaisuutta, minkä vuoksi projekti on alun perin aloitettu. 

- Parasta työssä on tietenkin nuoret, Ylöniemi naurahtaa.

Hän kertoo, miten mahtavaa on itse jo vanhempana seurata nuoruutta sivusta. Kaikki se energia, ongelmat ja kipuilu, jota nuoruuteen elämänvaiheena kuuluu. Ylöniemi kertoo, miten palkitsevaa on nähdä se matka, jonka opiskelijat lukion ensimmäisestä vuodesta valmistumiseen käyvät. Vaikka hän ei monia opiskelijoita henkilökohtaisesti tunnekaan, on lakkien jakaminen joka kerta yhtä hellyttävää ja merkityksellistä.

Tuija Ylöniemeä haastattelivat ja artikkelin kirjoittivat Sammon keskuslukion viestintälinjan opiskelijat Roosa-Maria Pulkkinen ja Iida Kuuslahti.