Tampere Junior -kehitysohjelma loi uudenlaisia tapoja toimia
Nelivuotinen Tampere Junior -kehitysohjelma on ylittänyt rohkeasti rajoja ja korostanut yhdessä tekemistä. Nämä pääteemat olivat keskiössä myös kehitysohjelman loppuseminaarissa, joka järjestettiin 20.11.2023.
- Lapsiperhetieto on kaikkien saatavilla ja kaikkien käytettävissä. Lasten ja nuorten osallisuus on otettu käyttöön. Kaupungin ensimmäinen vaikuttavuushankinta on toteutettu. On pyritty rakentamaan verkostotyöstä ekosysteemitoimintaa, sillä me tarvitsemme toisiamme, summasi suunnittelujohtaja Leena Viitasaari seminaarin avauspuheenvuorossaan.
Vaikuttavuushankinnassa on kyse tulosperusteisesta rahoitussopimuksesta, missä julkinen sektori maksaa tulospalkkiota vain saavutetuista tuloksista.
- Sijaishuollosta aikuistuvien koulutus- ja työelämäpolkua tukevassa Nuoret SIB (Social Impact Bond) -hankkeessa tavoitteena on, että mukaan lähteneistä nuorista 80 prosenttia saa vähintään toisen asteen tutkinnon ja 80 prosenttia on 25-vuotiaana ansiotyössä tai opiskelee, avaa erikoissuunnittelija Esko-Pekka Järvinen.
Ekosysteemiä eli verkostojen verkostoa on rakennettu nuorten itsenäistymisen elämäntapahtuman ympärille. Itsenäisesti asuvien nuorten mielen hyvinvoinnin edistämisen hankkeessa vuosina 2021–2022 rakennettu ekosysteemi kokosi yhteen yksin asuville alaikäisille nuorille tukea ja palveluja tuottavia toimijoita. Yhteisellä toiminnalla edistettiin nuorten sujuvaa arkea ja mielen hyvinvointia sekä toimijoiden välistä yhteistyötä.
Tieto paljastaa tarpeita ja muutoksia
Tampere Juniorissa tuotetun lapsiperhetiedon avulla on luotu uudenlaisia kokonaiskuvia tamperelaisista lapsiperheistä ja heidän tilanteestaan. Vuonna 2021 yhdistettiin valtakunnallisia rekisteritietoja ja alettiin ymmärtää entistä paremmin lapsiperheiden moninaisuutta. Tänä vuonna kerättyä uusinta lapsiperhedataa vertaillaan aiempina vuosina kerättyihin lapsiperhetietoihin ja näin saadaan tietoa tapahtuneista muutoksista. Kerättyjä tietoja on käsitelty ainoastaan väestötasolla. Tiedoista ei tunnisteta yksittäisiä perheitä.
Lapsiperhetiedon äärelle on osattu myös pysähtyä. Sitä on jaettu aktiivisesti eri alojen ammattilaisille, ja heitä on koottu säännöllisesti yhteisiin keskustelutilaisuuksiin. Tällä tavoin on onnistuttu luomaan tiedon pohjalta tilannekuvaa vallitsevista ilmiöistä.
- Data kertoo, miten maailma on ympärillä muuttunut. Sitä kautta syntyy ajatus, mitä palveluita tarvitaan ja mihin niitä kannattaa kohdentaa. Analytiikan avulla on mahdollista nähdä myös toiminnan tuloksia. Tulevaisuudessa ei toimita enää reaktiivisesti vaan ennakoiden, totesi asiakkuusjohtaja Petri Takala Capgemini Oy:stä seminaarin puheenvuorossaan.
Yhteistyötä ja uusia toimintamalleja
Myös tutkimusprofessori ja kehitysjohtaja Tiina Ristikari Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiöstä korosti seminaaripuheenvuorossaan monialaista yhteistyötä, joka edellyttää uudenlaista ajattelua ja toimintatapoja.
Lapsiperheiden elämässä tapahtuvat muutokset ovat tavallisia asioita. Kun perheiden tilanteet kasautuvat, lapsen kehitys vaarantuu ja siitä voi seurata hyvinvointiongelmia. Asiat kuitenkin näkyvät jo paljon aiemmin kuin lapsi reagoi.
- Miten tilanteessa voitaisiin toimia niin, että yhdessä tuettaisiin lapsen selviytymistä? Ristikari kysyi puheenvuorossaan.
Vaikka perheen haastavaa tilannetta ei välttämättä pystytä poistamaan, voidaan perheen, lasten ja nuorten selviämistä tukea keskustelemalla siitä, mitä lisäresursseja heidän arkeensa voitaisiin tuoda ja miten heidän arjestaan voitaisiin tehdä sujuvaa.
Tampereen kaupunki on ollut kehittämässä myös Näkymä-työkalua yhdessä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön kanssa. Näkymä-sovellus tukee perhekeskusten toimintaa tuottaen ajantasaista tilannekuvaa alueen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista. Sovellus on ollut keväästä 2023 alkaen käytössä etelän ja koillisen perhekeskusten toimijoilla. Lokakuun alusta sen käyttö laajeni kaikkien perhekeskusten käyttöön.
”Hieno matka, joka ei ole päättynyt”
Tampere Junior -kehitysohjelman toimenpiteillä on ehkäisty lasten, nuorten ja lapsiperheiden eriarvoistumista. Lasten ja nuorten hyvinvointia on lähestytty ennakkoluulottomasti tiedon pohjalta ja yhteistyötä tehden. Tietoa on hyödynnetty muuan muassa resurssien kohdentamisessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa.
-Tampere Junior on kehittänyt uudenlaista vaikuttavuutta esimerkiksi Nuoret SIB -hankkeessa, joka jatkuu vuoden 2030 loppuun. Nuorisopassi ja puistoruokailu jäävät pysyviksi toimintamalleiksi ja juurtuvat osaksi kaupungin palvelutoimintaa. Lapsiperhetiedon tarina jatkuu kytkeytyen Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelmaan. Isona juttuna on kaupunginvaltuuston päätöksellä käynnistymässä Hyvinvoinnin kehitysohjelma, jossa jatketaan aloitettua kehittämistä ja tunnistetaan uusia avauksia, summasi sivistyspalvelujen johtaja Lauri Savisaari seminaarin päätöspuheenvuorossaan.
Savisaaren loppusanoihin ”Tämä on ollut hieno matka, joka ei ole päättynyt” on hyvä pysähtyä hetkeksi. Vaikka Tampere Junior -kehitysohjelma vuoden 2023 lopussa päättyy, lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen jatkuu.
Video ja kuvitukset: Videotiiviste Oy
