Energiaviisaan kaupungin seuraava askel on vision konkretisointi

Tampereen yliopiston ja VTT:n tutkijat analysoivat toimijoiden näkemyksiä Hiedanrannan alueen kehittämisestä sekä neljää suomalaista energiayhteisöhanketta.

Englanninkieliset tutkimusartikkelit ovat luettavissa VTT:n sivulla Setting the Stage for a Future Positive Energy District: Expectations on Energy System Operators in Case Hiedanranta.

Seuraavaksi esitellään tärkeimpiä johtopäätöksia, joita tutkijat artikkeleissaan esiin nostivat.

Miten voimme edistää puhdasta siirtymää kaupungeissa?

Tampereen kaupunki tavoittelee entistä parempaa elämää tamperelaisille. Yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi on hyödyntää tamperelaisten yritysten vahvaa digitaalista osaamista. Esimerkiksi Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelma edistää ekologisesti kestävämpää kaupunkiympäristöä hyödyntämällä dataa ja tekoälyä. Hiilineutraaleja tekoja -ohjelma ja Hiedanrannan kehitysohjelma tuottavat tahoillaan edistysaskeleita kaupunkilaisten hyvinvoinnin kasvattamiseksi.

Samaan aikaan vähäpäästöisen energiantuotannon lisäämisen, energiatehokkuuden ja fiksumman energiankäytön tarve on kasvanut. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai aikaan energiakriisin, joka on entisestään nopeuttanut Euroopan Union tavoitteleman vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamista. Tampere ja muut suuret kaupungit ovat keskeisiä toimijoita tässä muutoksessa. Tampereen keskeinen vahvuus ja kaupunkistrategian painopistealue digitalisaatio voi monipuolistaa puhtaan siirtymän keinovalikoimaa Tampereella.

Miksi visio edistää konkreettisia toteutuksia?

Tutkimusartikkelit osoittavat, että näiden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi alan toimijoiden tulisi muodostaa yhteinen visio energiasektorin datapalveluiden hyödyistä. Näin toimijat voivat tehokkaammin tehdä yhteistyötä ja älykkäät ja energiatehokkaat ratkaisut voivat yleistyä.  Samalla voitaisiin helpommin viestiä, kuinka digitaaliset palvelut parantavat loppuasiakkaan eli kaupungin asukkaan arkea. Energiaviisaita digitaalisia palveluita on jo tutkittu ja kokeiltu lukuisissa Tampereen kaupungin ja sen kumppaneiden hankkeissa. Laajamittainen palveluiden hyötyjen realisointi vaatii kuitenkin lisätoimia.

Kaupunkikehittäjien, yritysten ja asukkaiden näkemykset datapalveluiden eduista eri toimijoille on tärkeää tuoda esiin. Tällöin toimijoiden motiivit yhteiseen kehittämiseen ja datapalveluiden käyttöönottoon ovat selvät toimijoille itselleen sekä muille, mikä vahvistaa sitoutumista yhteiskehittämiseen. Selkeä näkemys tulevaisuudessa saavutettavista hyödyistä auttaa myös ohjaamaan päätöksentekoa ja kehitystoimien priorisointia kaupungin kehityshankkeissa.

Tutkimus vahvistaa näkemyksen siitä, että uudiskohteissa kiinteistökehittäjät ovat tärkein toimijaryhmä, jonka odotukset, toiveet ja päätökset energiaratkaisun osalta ohjaavat energiayhtiöiden ja muiden energiapalvelutuottajien sekä rakennusliikkeiden toteutuksia. Visiota rakentaessa on ensisijaista varmistaa, että nämä keskeiset toimijat luovat vuoropuhelun myötä yhteisen näkemyksen tulevaisuuden mahdollisista kehityspoluista.

Keskeisten toimijoiden tavoitteet ovat osin ristiriitaisia

On tärkeää huomioida mahdolliset konfliktit keskeisimpien toimijoiden tavoitteiden välillä. Esimerkiksi kunnan ja julkisomisteisen energiayhtiön tavoitteiden osittainen kohtaamattomuus johtuu siitä, että kunta ja voittoa tavoitteleva osakeyhtiö ovat lähtökohtaisesti erilaisia toimijoita, joita ohjaa eri lainsäädäntö. Kuntien toimintaa ohjaa kuntalaki, jonka velvoittaa kunnille esimerkiksi koulutuksen ja kaupunkisuunnittelun tehtäviä. Sosiaalinen kestävyys on olennainen kaupunkikehittämisen tavoite. Kuntaomisteisen energiayhtiön tarkoitus taas on osakeyhtiölain mukaan tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen eli kunnalle. Kaupungissa toimivan energiayhtiön keskeinen voittoa tuottava osa on kaukolämpöliiketoiminta.

Tampereella on näistä eroavaisuuksista huolimatta erinomainen mahdollisuus syventää kaupungin ja sen tytäryhtiöiden toimintaa entisestään. Esimerkiksi Tampereen Energia Oy pyrkii hiilineutraalisuuteen ja on keskeinen tekijä koko Tampereen kaupungin hiilineutraaliustavoitteen toteuttamisessa. Samalla yhtiön keskeinen tavoite on tuottaa luotettavaa energiapalvelua asiakkailleen, mikä korostuu kylminä talvikuukausina ja kriisitilanteissa.

Digitaalisilla palveluilla voi tuottaa arvoa asukkaille

Digitaaliset palvelut taas voivat helpottaa asukkaiden elämää, esimerkiksi varmistamalla rakennusten aiempaa tasaisemman sisälämpötilan ja tuoden rahallisia säästöjä asukkaille. Digitaalisia palveluita on jo tarjolla niin erillisten palveluyhtiöiden tarjoamina kuin osana energiayhtiöiden tarjoamaa, mutta erityisesti taloyhtiöt ovat palveluiden hyödyistä huolimatta usein hidasliikkeisiä ottamaan palveluita käyttöön.

Energiayhtiöiden näkökulmasta digitaalisia hajautettuja loppuasiakaspalveluita ei välttämättä tarvita energiapalvelun tehokkaaseen tuottamiseen. Yhtiöt voivat kuitenkin parantaa asiakkaidensa palvelutasoa älykkäämmällä kiinteistöjen ohjaamisella. Kiinteistöt voivat myös toimia merkittävänä joustavana resurssina ja siten tukea energiajärjestelmää, kun Suomeen rakennetaan yhä suurempi määrä sääriippuvaista energiantuotantoa.

Lämpöpumppujen, ilmanvaihtokoneiden tai sähköautojen valjastaminen energiajärjestelmän hyödyksi vaatii kuitenkin muutosta perinteisiin toimintatapoihin, eikä onnistu ilman asukkaiden ja energiayhtiöiden yhteistyötä ja digitaalisten ratkaisuiden käyttöönottoa. Parhaimmillaan tämä ei vaadi asukkailta paneutumista tai aktiivisuutta, mutta asukas saa silti osan hyödyistä.  Tampereen Energia Oy on ilmaissut tuoreessa strategiassaan luottavansa yhteistyöhön ja luovansa uusia kumppanuusmalleja, sekä optimoivansa niin tuotantoa kuin asiakkaidensa kulutusta. Mahdollisuuksien ikkuna vaikuttaisi siis olevan auki myös datan hyödyntämiseen liittyvälle yhteistoiminnalle myös kaukolämpöverkkojen suunnassa.

24/7 päästötöntä energiaa kaupunkeihin?

Kansainvälistä esimerkeistä Googlella on vuodesta 2020 saakka ollut tavoitteena tuottaa kaikki tarvitsemansa energia hiilivapaasti vuoteen 2030 mennessä. Yhtiön tavoite on tuottaa päästötöntä energiaa vuoden jokaisena tuntina - myös kylminä ja pimeinä talviaikoina - alati kasvavaa datasaliverkostoaan varten. Myös Suomessa on aina varustauduttu pitämään valot päällä myös pakkasviikkoina. Mutta milloin Tampereen kaupungin asukkaat voivat omin silmin todeta, että heidän kuluttamansa energia on päästötöntä tai jopa hiilidioksidipäästöjä vähentävää vuoden jokaisena hetkenä?

Osin eriävistä lähtökohdista ja tavoitteista huolimatta asukkaiden, kaupunkiorganisaation, rakennuttajien, sijoittajien, rakennusliikkeiden, energiayhtiöiden ja muiden palveluntuottajien yhteinen visio voisi löytyä digitaalisten ratkaisuiden edistämisestä. Tämä vahvistaisi entisestään Tampereen älykaupunkikehitystä ja antaisi yrityksille mahdollisuuden saada jalansijaa myös kansainvälisillä markkinoilla. Samalla asukkaat saisivat uudenlaista arvoa – kasvanutta hyvinvointia ja parempaa elämää.

Tampereen kaupungin Resilient Smart City Solutions Ecosystems RECO2.0 -hanke

RECO2.0 työskentelee yllä mainittujen asioiden parissa. Kestävä kaupunkikehittäminen vaatii laajaa ja poikkitieteellistä yhteistyötä. Siksi kaupunki testaa ja kehittää kehitysalustaa, jossa systeemisiä ja monimutkaisia haasteita voidaan nostaa esiin ja hakea ratkaisuehdotuksia. Kehitysalustalla kaupunki ja yritykset yhdessä tutkimuslaitoksien kanssa pääsevät yhdessä kehittämään tulevaisuutta ja uutta elinvoimaa kaupunkiseudulle.

RECO2.0 saa osarahoitusta EAKR-rahoituksesta TEMin ekosysteemiohjelmasta, jota hallinnoi Pirkanmaan liitto.