Jalanjäljet on laskettu käyttämällä Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämää organisaatioiden hiili- ja luontojalanjäljen laskentamenetelmää, jossa hyödynnetään tieteellisiä tietokantoja, organisaation talouskirjanpitoa ja muita kulutustietoja.
Tampere on ensimmäinen kaupunki Suomessa, ellei maailmanlaajuisesti, joka on laskenut oman luontojalanjälkensä. Kaupungin ja yliopiston yhteistyönä syntyi kaupunkiorganisaatiolle räätälöity laskentamenetelmä, jota myös muut kaupungit voivat hyödyntää.
– Organisaation luontojalanjäljen laskenta mahdollistaa entistä strategisemmat tavoitteet ja toimenpiteet luontokadon pysäyttämiseksi. Erityiseksi menetelmän tekee se, että sillä kykenemme huomioimaan luontojalanjäljen, jonka organisaation hankinnat ja muu kulutus aiheuttavat sekä Suomessa että sen ulkopuolella. Tampereen kaupungin ja Jyväskylän yliopiston yhteishanke osoitti, että luontojalanjälki pystytään laskemaan myös suurelle kaupunkiorganisaatiolle. Luontojalanjäljen laskentamenetelmä julkaistaan avoimesti kaikkien muidenkin edelläkävijäorganisaatioiden hyödynnettäväksi, sanoo JYU.Wisdomin johtaja, ekologian professori Janne Kotiaho.
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemin tilan heikkeneminen kietoutuvat yhteen ilmastonmuutoksen kanssa muodostaen valtavan globaalin haasteen. Haasteen ratkaiseminen edellyttää kulutustottumusten ja toimintatapojen muuttamista kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Olennaista toiminnan parantamisessa on haittojen hallinta ja vähentäminen, jotka mahdollistuvat, kun tiedetään, mistä luontojalanjälki muodostuu.
– Tampere haluaa olla edelläkävijä niin ilmaston kuin luonnon monimuotoisuuden vaalijana. Lähiluonnon suojelemisen lisäksi meidän tulee tunnistaa hankintaketjujen kautta merkittävimmät luontoon kohdistuvat haitat ja etsiä aktiivisesti keinoja pienentää niitä. Laskentavuonna 2021 kaupunki hankki tuotteita ja palveluita yli miljardilla eurolla. Kaupungilla on siten paljon mahdollisuuksia pienentää haitallisia vaikutuksia paremmilla valinnoilla. Tätä kaupunki voi tehdä esimerkiksi asettamalla luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastopäästöihin liittyviä hankintakriteereitä kilpailutuksissaan, sanoo kaupungin ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaala.
Tampereen kaupunkiorganisaation vuoden 2021 luontojalanjäljestä suurimman osan aiheuttivat elintarvikkeiden hankinnat (22 %). Toiseksi suurin luontojalanjälki muodostui lämmön kulutuksesta (13 %) ja kolmanneksi suurin rakentamisesta (12 %). Tampereen kaupungin hiilijalanjäljestä suurin osa (22 %) syntyi lämmön kulutuksesta. Lämmityksen haittoja lisäsi etenkin turpeen käyttö kaukolämmön tuotannossa. Elintarvikkeet aiheuttivat 14 % hiilijalanjäljestä ja rakentaminen 13 %
Elintarvikkeista punainen liha aiheutti suurimman luontojalanjäljen (34 %). Punainen liha pitää sisällään naudan, porsaan sekä lampaan lihasta tehtyjä tuotteita. Seuraavaksi suurimmat luontojalanjäljet aiheuttivat maitotuotteet (22 %) ja siipikarja (10 %). Punainen liha aiheutti myös suurimman osan elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä (37 %).
Vaikka elintarvikkeet aiheuttivat suurimman luontojalanjäljen, elintarvikehankintojen määrä euroissa oli vain noin 3 % kaikista hankinnoista. Etenkin lihatuotteiden aiheuttama maankäyttö nostaa elintarvikkeiden aiheuttamaa luontojalanjälkeä. Kaikki lihatuotteet aiheuttivat yhteensä yli 50 % elintarvikkeiden luontojalanjäljestä.
Suuri osa Tampereen kaupungin elintarvikehankinnoista tulee Pirkanmaan Voimian tuottamista ruokapalveluista.
– Selvitys todentaa, että olemme Voimialla keskittyneet oikeisiin asioihin elintarvikkeiden hankinnan ja ruokalistasuunnittelumme osalta. Etenemistahdissa tulee huomioida ruokailija-asiakkaidemme toiveet ja mieltymykset. Muutokset lautasella tulee tehdä positiivisella ja osallistavalla tavalla, ja erityisen tärkeää on ruokakasvatus yhteistyössä päiväkotien ja koulujen kanssa. Lisäämme kasvisruoan houkuttelevuutta ja kiinnitämme huomiota raaka-aineiden ilmasto- ja luontovaikutuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi lihan, riisin ja maitovalmisteiden osittaista korvaamista ruoanvalmistuksessa vähäpäästöisemmillä raaka-aineilla. Näitä tuotteita voidaan korvata esimerkiksi kasviproteiinilla, broilerilla, kalalla, viljapohjaisilla tuotteilla tai perunalla, sanoo Voimian kehitysjohtaja Saija Lehtonen.
Selvityksessä vertailtiin myös kiertotalousperiaatteiden mukaan toteutettua rakennusinvestointihanketta tilanteeseen, jossa saneeraus olisi toteutettu tavanomaisilla menetelmillä.
Laskelmien mukaan kierotalousperiaatteita noudattamalla Tampereen Yliopistonkadulle tehdyn katusaneerauksen luonto- ja hiilijalanjäljet ovat noin 35 % pienemmät kuin perinteisessä saneerauksessa. Vaikutukset pienenivät etenkin materiaalien tehokkaamman hyödyntämisen sekä kuljetusten vähentyneen käytön myötä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun rakennusinvestoinnille laskettiin luontojalanjälki.
Hankintaketjujen takia suurin osa kulutuksen aiheuttamasta luontojalanjäljestä syntyy Suomen ulkopuolella. Esimerkiksi maankäytön aiheuttamasta luontojalanjäljestä jopa 96 % kohdistuu muihin maihin (Kuva 3).
Suurimmat jalanjäljet kohdistuvat tyypillisesti luonnoltaan erityisen monimuotoisiin maihin, joissa aiheutettu luontohaitta vaikuttaa useisiin eläin- ja kasvilajeihin. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kompensaatiokohteita pohtiessa. Kaupungin voi olla hyvä kohdentaa esimerkiksi lentopäästöjensä hyvitys kohteisiin, joissa hiilensidonnan lisäksi ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti myös luontokatoa.
– Tampere on sitoutunut edistämään YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteita, joiden mukaan myös globaalista vastuusta on huolehdittava. Meidän on pidettävä huolta, että toiminnastamme syntyvät haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman pienet myös muissa maissa, sanoo Kankaala.
