Kaavoitus toimii moottorina kaupunkirakenteen suunnittelulle ja hallitulle muutokselle, varmistaen samalla, että kaupungin eri osa-alueet ovat tasapainossa ja tarjoavat asukkailleen laadukkaita elinympäristöjä. Kaupungin kasvua tuetaan ja sen tuomiin haasteisiin vastataan, sillä houkuttelevuus tuo mahdollisuuksia kehittää Tampereesta entistä elinvoimaisempi ja kestävämpi kaupunki, kaavoituskatsauksen johdannossa kuvaillaan.
Katsauksesta löytyy kohteiden lisäksi tietoa kaavoituksen vaiheista ja etenemisestä. Erilaisista kaavatasoista kerrotaan ja kuvataan yleispiirteisesti kaavoittamisen prosessiin kuuluvia vaiheita sekä kerrotaan, miten voi osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi toimittamalla mielipiteen tietyssä vaiheessa kaavaprosessia.
Yksittäiseen kaavaan liittyvät suunnitelmat asetetaan useamman kerran nähtäville, eli niihin voi tutustua ja kommentoida niitä jo suunnittelun aikana. Kaavoituskatsauksessa esiteltyjen kaavakohteiden yhteydessä kerrotaan, missä vaiheessa kaava on tai minkä vaiheen suunnitelma-aineistoja tullaan asettamaan nähtäville vuoden 2024 aikana.
Kuluvalla valtuustokaudella 2021–2025 yleiskaavaa päivitetään kantakaupungin alueella mukaan lukien keskustan alue. Vaihekaavan raja on VT 9. Pohjoisella suuralueella päivitetään Nurmin alueen voimassa olevaa osayleiskaavaa asuntorakentamisen ja alueelle siirtyvän golfkentän tarpeisiin.
Vaiheyleiskaava tarkoittaa, että voimassa olevia yleiskaavoja muokataan vain tarvittavilta osilta. Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 15.11.2021 Tekemisen kaupunki -kaupunkistrategian, joka on lähtökohta yleiskaavatyölle.
Vaiheyleiskaavaan valitut teemat ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja viheralueet sekä tarkemman suunnittelun alueina Tesoman asemanseutu, Lielahti–Hiedanranta, Keskusta ja Alasjärven itäpuoli.
Asemakaavoituksen avulla luodaan edellytykset yleiskaavan toteuttamiselle sekä alueidenmuuttamiselle paitsi rakennettaviksi alueiksi, myös puistoiksi, kaduiksi ja muiksi yleisiksi alueiksi. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon kaupunkistrategia, joka tähtää kestävään kasvuun ja arjen sujuvuuteen sekä luonnon monimuotoisuuden ja kaupunkivihreän lisäämiseen.
Strategiassa on tavoitteena, että väestömäärä kasvaa vuosittain keskimäärin 3 000 asukkaalla. Väestön kasvuun varaudutaan riittävällä vuosittaisella kaavoituksella. Jo kaavoitetuilla alueilla on myös olemassa rakennusoikeutta, joka tukee kasvun mahdollistamista.
Asemakaavoitukselle on asetettu tavoitteeksi kaavoittaa yli 80 prosenttia asumisesta joukkoliikennevyöhykkeille ja keskuksiin, jotta kaupunki voi kasvaa ja kehittyä kestävällä ja kaupunkistrategian mukaisella tavalla. Täydennysrakentaminen on myös osa kaupungin kehittämistä ja elävöittämistä.
Kaavoituksessa keskitytään erityisesti kasvun laatuun – tavoitteena on viihtyisä sekä siisti kaupunkikuva, houkuttelevan lähiluonto ja monipuoliset virkistysmahdollisuudet, palveluja ja rakentamisen laatua sekä kaupunkikuvaa unohtamatta.
Asemakaavojen laadinnassa huomioidaan asukkaiden koettu hyvinvointi, viihtyisyys, turvallisuus ja tyytyväisyys sekä näitä lisäävät tekijät kuten identiteetti, yhteenkuuluvuus, paikkaan liittyvät siteet ja perinteet, sujuvat arkikokemukset tai paikkaan samaistuminen.
Kaupunki jakautuu neljään asemakaavoitusalueeseen eli länsi, keskusta, itä ja etelä. Kaavoituskohteet esitellään alueittain.
Läntisen alueen asemakaavatöillä mahdollistetaan asumista, palveluja ja työpaikkoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Alueellisena painopisteenä on Lielahti–Hiedanrannan-aluekeskus. Hiedanrannan kortteliasemakaavoja laaditaan koulukeskuksessa ja Tehdaskartanonkadun länsipäässä.
Paasikiventien varren asemakaavamuutoksella luodaan edellytykset Hiedanrannan keskustan ja liikennejärjestelyjen kehittämiselle Hiedanrannan yleissuunnitelman mukaisesti. Asumisen täydennysrakentamista tutkitaan myös Lentävänniemeen, Kaarilaan, Ristimäkeen ja Tohloppiin.
Keskustan alueen kaavoittamisessa on tavoitteena viihtyisä ja elävä keskusta, jossa asutaan, vietetään vapaa-aikaa, harjoitetaan liiketoimintaa ja työskennellään. Keskustassa pyritään varmistamaan liike- ja toimitilojen riittävyys ja monipuolisuus sekä eri liikennemuotojen turvallisuus ja sujuvuus.
Keskustan alueella täydennysrakentamista sovitetaan rakennettuun kulttuuriympäristöön, yhteistyössä yksityisten maanomistajien ja hankekehittäjien kanssa. Keskustan asumisen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota ja muun muassa asuinpihojen viihtyisyys varmistetaan käyttämällä asemakaavoissa viherkerrointyökalua. Raitiotiereitin varrella tehostetaan maankäyttöä eri hankkeissa. Ratikka mahdollistaa kevennettyjä pysäköintiratkaisuja.
Tänä vuonna Asemakeskuksen alueen suunnittelua jatketaan ja Tampereen taidemuseon kaavaratkaisua viimeistellään. Hämeenpuiston ja Eteläpuiston puistoalueita kaavoitetaan. Kulttuuriympäristöön sovittautumista tutkitaan muun muassa Juhannuskylän ja Tampereen kaupungin teatterin kaavoissa. Keskustassa on useita asumisen täydennysrakentamiseen tähtääviä kaavatöitä Amurin, Tammelan ja Tullin kaupunginosissa.
Idän alueella vuoden 2024 asemakaavatyöt keskittyvät erityisesti TAYS–Linnainmaa-välille suunnitellun uuden ratikkareitin varrelle. Raitiotiehen liittyviä asemakaavakohteita ovat muun muassa Alasjärven länsipuolen uusi asuinalue ja ratikkavarikon kortteli.
Asuinalueita täydennetään myös Messukylässä, Ruotulassa ja Kalevassa. Linnainmaalla ja Olkahisissa laaditaan yrityskaavoja.
Peltolammi-Lakalaivaan suunnitellaan eteläisiä kaupunginosia palvelevaa hyvinvointikeskusta ja uusia asuinkortteleita, mikä toimii alkuna uudenaluekeskuksen rakentumiselle. Lahdesjärven aluetta kehitetään elinvoimaisena työpaikka-alueena uudelleenjärjestelemällä nykyisiä liike- ja teollisuustontteja.
Raitiotiereitin ympäristöä täydennetään asumisella ja liiketiloilla. Esimerkiksi Hervannan pohjoisosaan maamerkkirakennusten läheisyyteen syntyy uutta kaupunkia ideakilpailun pohjalta.
Nekalaan Iidesjärven rantaan suunnitellaan puistoa tukemaan kaupunkilaisten hyvinvointia. Lisäksi valmistaudutaan Pirkkala–Linnainmaa-raitiotiereitin eteläisen osuudensuunnittelun etenemiseen.
Kaavoituskatsauksessa kerrotaan myös uudistetusta arkkitehtuuriohjelmasta, rakentamista koskevan valtakunnallisen lainsäädännön uudistamisesta sekä kaupungin rakennusjärjestyksen uudistamisesta. Kaupunkiympäristöstä tuotettua tietoa esitellään kuvaamalla tilanneseurantasivustoa.
Kaavoituskatsauksessa on myös osuus kaupunkiseudun suunnittelutilanteesta ja Pirkanmaan maakuntakaavoituksesta, jossa määritellään maakunnan maankäyttöä keskeissä asioissa. Vaihemaakuntakaavaa laaditaan parhaillaan teemoina elonkirjo ja energia. Kaupunkiseudulla tehdään maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua.
