Kalevanharjun yhteisöviljelmä kaipaa orastavia kasvattajia

Krista Willman ja Jonna Niiniaho esittelevät siemenpusseja ja pienissä ruukuissa kasvavia taimia. Muutaman kuukauden päästä ne pääsevät kasvatuslaatikoihin Kalevankankaan hautausmaan entisten kasvihuoneiden paikalle. Siellä sijaitsee Kalevanharjun yhteisöviljelmä, johon Krista ja Jonna toivoisivat saavansa runsaasti muitakin oman ruuan kasvatuksesta kiinnostuneita.

Kalevanharjun yhteisöön on naisten mukaan helppo liittyä ja uudet viljelijät ovatkin enemmän kuin tervetulleita. Kuka vain voi tulla kokeilemaan, eikä ennakkoon tarvitse tietää kasvimaan hoidosta mitään. 

Toiminta on vapaamuotoista ja maksutonta, eikä viljelmän hoitaminen sido koko kesäksi. Toiminnan kulut pyritään pitämään pieninä ja kattamaan haetuilla avustuksilla. Yhdistystä taustalla ei ole.

- Meillä on kasteluvuorot, mutta niistä voidaan sopia esimerkiksi ihmisten lomien mukaan, Jonna ja Krista kertovat.

Sato jaetaan tasapuolisesti

Kesän alussa innokkaita viljelijöitä on yleensä ollut kymmenkunta, mutta loppukesästä määrä on tavannut olla enää puolet siitä, joten mukaan mahtuu hyvin. Kun kasvatuslaatikoita ja viljelysäkkejä on vastaavasti 50-60, ei ruuhkaa tai jonoja ole.

Sato korjataan ja jaetaan paikalle saapuneiden viljelijöiden kesken yleensä viljelytalkoiden yhteydessä keskiviikkoisin, iltakuuden maissa - sitten kun satoa alkaa tulla. Viljelmällä tarvitsee muuten käydä lähinnä kastelemassa, mutta yhteisön Facebook-ryhmässä voidaan sopia tapaamisia muulloinkin.

- Syksyllä satokauden lopussa sitten jo kursaillaan siitä, kuka suostuu ottamaan viimeiset vihannekset, Krista ja Jonna nauravat.

Laatikoissa kasvaa kesällä niin eksoottisia kuin tavallisia kasveja

Viljelijöiden mieltymyksistä ja kokeilunhalusta riippuu, mitä laatikoissa tullaan kasvattamaan. Joukossa voi olla Suomen oloissa eksoottisiakin lajeja.
- Enimmäkseen kasvatamme aivan tavallisia kasviksia, kuten perunoita, porkkanoita ja muita juureksia, yrttejä, kaaleja, herneitä, papuja ja myös kukkia. Rahaa tässä ei kyllä välttämättä säästä siihen verrattuna, mitä tuotteet kaupassa maksaisivat, Krista ja Jonna naurahtavat.

Oman ruuan kasvattamisessakin on syytä ottaa ympäristö huomioon. Kalevanharjulla on pitänyt ottaa huomioon kasvupaikka, joka on luontaisesti paahteinen.
- Kasvualustana toimiva multa pidetään kasvatuslaatikoissa. Se on siis erillään hiekkapohjaisesta paahdeympäristöstä, joka on sellaisenaan tärkeä paikallisille luonnonkasveille, Krista ja Jonna muistuttavat. 

Lannoitteet ovat luomua, kuten hevosenlantaa, merilevää ja kanankakkaa.

Kokeilunhalu, onnistumisen ilo ja ihmiset houkuttelivat mukaan

Krista ja Jonna ovat yhteisöviljelyn veteraaneja. Krista aloitti harrastuksen jo viime vuosikymmenen alussa Aspinniemessä, josta toiminta siirtyi kymmenen vuotta sitten Kalevan hautausmaan kupeeseen. Jonna on ollut mukana pari vuotta.
- Kun Ranta-Tampellaa alettiin rakentaa, palstamme joutui muuttamaan. Saimme käyttöömme seurakunnan vanhojen kasvihuoneiden maaston ja voimme myös lainata joitain heidän työvälineitään, kuten kottikärryjä, Krista ja Jonna kehaisevat.

Molemmat muistuttavat, että yhteisöviljely on mainio tapa vaikkapa kokeilla sellaisten kasvien kasvatusta, joita kaupasta ei saa. Onnistumisen ilo on hieno tunne, eikä mahdollinen epäonnistuminenkaan ole katastrofi. 

Kalevanharjun viljelmä on myös oiva paikka tutustua uusiin ihmisiin. 
- Mukana on ollut myös ulkomaalaistaustaisia viherpeukaloita ja toimintammekin tapahtuu suomeksi ja englanniksi, Krista ja Jonna mainitsevat.