Vuorovaikutussuunnittelijat edistävät rakentavaa keskustelua muuttuvasta Tampereesta
Vuorovaikutussuunnittelijat Laura Lettenmeier ja Eliisa Haanpää työskentelevät kaupunkiympäristön palvelualueella. Lettenmeier vastaa vuorovaikutuksesta liikennejärjestelmän suunnittelussa, Haanpää asemakaavoituksessa. Vuorovaikutussuunnittelijat ovat monessa mukana.
– Autamme kaupunkisuunnittelijoita tunnistamaan, missä vaiheessa asukkaita ja muita sidosryhmiä kannattaa ottaa mukaan. Osallistumme asukastilaisuuksien, työpajojen, kyselyiden ja esittelymateriaalien ideointiin ja valmisteluun, Haanpää kertoo.
Vuorovaikutussuunnittelijalla pitää olla tuntuma siihen, mikä on kulloinkin paras menetelmä tiedon ja mielipiteiden keräämiseen.
– Kaikkeen liittyy myös viestintä, jossa nostetaan esille osallistumisen mahdollisuuksia. Meillä on aktiivisessa käytössä esimerkiksi Instagram-tili Muuttuva Tampere, nettisivut ja muut viestintäkanavat, Lettenmeier sanoo.
Tänä keväänä Lettenmeieria työllistää muun muassa Härmälän hyvin onnistuneen liikennekokeilun jatko. Härmälän liikenteeseen suunnitellaan nyt pysyviä muutoksia liikenneturvallisuuden kehittämiseksi. 8.4.2024 asti on avoinna kysely, jolla kerätään asukkaiden näkemyksiä luonnoksiin. Lisäksi pyöräilyviikolle on luvassa kiinnostavaa ohjelmaa.
Haanpää taas haluaa nostaa esiin maaliskuussa julkaistun kaavoituskatsauksen, jossa on koottuna merkittävimmät ajankohtaiset kaavahankkeet. Sen tiimoilta on luvassa hankkeisiin liittyvää vuorovaikutusta, jossa asukkailla on tilaisuus kertoa näkemyksiään. Esimerkiksi Tampereen Teatterin asemakaavaan ja Lentävänniemen keskustan täydennysrakentamiseen liittyviin suunnitelmiin ideoidaan vuorovaikutusta nyt keväälle.
Vuorovaikutuksen monet menetelmät
Erilaisille ihmisille sopivat erilaiset tavat osallistua. Siinä missä yksi tykkää tulla tilaisuuksiin ja nauttia pullakahvit, toinen kertoo mielipiteensä mieluiten digitaalisin keinoin. Kun osallisuustyötä tehdään monilla menetelmillä ja monissa kanavissa, saadaan mahdollisimman laajan joukon ääni kuulumaan.
– Jos pitää tavoittaa jokin tietty osallistujajoukko, voimme tehdä yhteistyötä esimerkiksi nuorisopalvelujen tai kirjastojen kanssa, Lettenmeier kertoo.
Tampereen linja-autoaseman rakennuksessa sijaitsee kaupunkikehittämisen ja -suunnittelun esittelytila Siluetti. Se on varta vasten suunniteltu osallisuus- ja vuorovaikutustyön keskukseksi.
– Siluettiin on helppo kutsua ihmisiä koolle. Täällä järjestetään tilaisuuksia, jotka koskevat joko keskustan aluetta tai koko kaupungin tulevaisuutta. Jos taas kyse on tietyn kaupunginosan suunnittelusta, tilaisuus pidetään luonnollisesti siellä, jotta ihmisten olisi helppo osallistua, Haanpää kertoo.
Kasvava ja kehittyvä Tampere innostaa
Vuorovaikutussuunnittelijoita työskentelee Suomen kunnissa melko vähän, mutta suunnitelmallisen vuorovaikutuksen tarve kasvaa jatkuvasti. Tamperetta leimaa kaupungin vauhdikas kehittyminen ja kasvu, ja se tekee vuorovaikutussuunnittelijoiden työstä täällä erityisen motivoivaa.
– Meillä liikennepuolella on kokeiltu uusia osallistumismenetelmiä. Pyöräilyagentit ovat antaneet palautetta talvihoidosta, viime vuonna kerättiin osallistuvan budjetoinnin menetelmällä pyörä- ja kävelyreittien kehityskohteita ja Härmälässä oli liikennekokeiluun liittyvä asukasraati, Lettenmeier kertoo.
– Yksi oman innostukseni lähde on se, että vuorovaikutuksen tuloksia näkee käytännössä. Kun on ideoitu vaikka asukastyöpajassa jokin yksityiskohta puistoon, parin vuoden kuluttua sen pääsee näkemään toteutuneena fyysisessä ympäristössä, Haanpää sanoo.
Haasteena näkemysten sovittaminen yhteen
Kaupunkisuunnittelun teemat herättävät ihmisissä paljon ajatuksia ja mielipiteitä. Näkemysten kirjo voi olla hyvinkin laaja.
– Meidän tehtävämme on pyrkiä pitämään keskustelu rakentavana ja hyvähenkisenä niin, että kaikki tulevat kuulluiksi, Lettenmeier sanoo
– Olemme mukana järjestämässä keskusteluareenoja ja vuorovaikutusta, jotta saadaan erilaisia näkemyksiä suunnittelun ja myös päätöksenteon pohjaksi, Haanpää sanoo.
Lettenmeier ja Haanpää korostavat, että on tärkeää miettiä jo etukäteen, miten kukin keskustelutilaisuus hoidetaan – ja varautua myös yllätyksiin. Tilaisuuden pelisäännöt on hyvä tuoda esille heti aluksi: keskustelua käydään yhteisvoimin ja toisia kunnioittaen.
– Parhaimmillaan hyvin rakennettu keskustelu tuntuu siltä kuin mitään erityistä ei olisi suunniteltu, koska osallistujat kokevat vuorovaikutuksen niin luontevaksi, Haanpää sanoo.
