Palosuojista kaupunkilaisten olohuoneiksi ‒ Tampereen puistot täyttävät 150 vuotta
Kaupunginpuutarhuri Timo Koski katselee ympärillä avautuvaa Näsinpuistoa. Osa korkeuksiin kohoavista puista olivat reilu sata vuotta sitten vain pieniä taimia. Puut ovat saaneet katsoa jo monen eri sukupolven kävelyä puiston läpi.
‒ Olisi aika mielenkiintoista, jos puut pystyisivät kertomaan tarinaa siitä, miten Tampere on muodostunut. Sukupolvi on loppujen lopuksi lyhyt aika, jos sitä vertaa puistojen kehittymiseen. Tamperelaiset voivat olla ikään kuin kosketuksissa menneisyyteen ja historiaan puiden ja puistojen kautta, Koski pohtii.
Tampereen puistot täyttävät tänä vuonna 150 vuotta. Vuonna 1874 Tampereen kaupungin ensimmäiseksi puutarhuriksi valittiin Karl Johan Gauffin ja siitä lasketaan alkaneeksi Tampereen puistojen synty. Kaupungin puutarhurin virka oli ensimmäisiä koko Suomessa.
‒ Työnkuva on varmasti kaupunginpuutarhureilla muuttunut vuosien saatossa. Aikaisemmin kaupungin puutarhuri vastasi koko yksikön toiminnasta. Gauffinin työhön oli yhdistetty myös Aleksanterin koulun vahtimestarin virka, kertoo Koski.
Kaupunginpuutarhurin työ oli pitkälti työnteon valvomista. Nykyään kaupunginpuutarhurilla ei ole vastuullansa koko yksikön toimintaa, vaan hän toimii asiantuntijan tehtävissä. Koski kertoo, että hänen työhönsä kuuluu paljon keskusteluja asiantuntijoiden, konsulttien, Tampereen Infran ja kuntalaisten kanssa. Lisäksi työssä saa nauttia myös ulkoilmasta.
‒ Minulla on lupa olla pihalla silloin kun haluan. Puistoissa oikeastaan pitääkin käydä. Sellaista fyysistä kenttätyötä ei kuitenkaan ole.
Puistokulttuuri teki täyskäännöksen
Turun kaupunki koki vuonna 1827 tragedian, kun lähes koko kaupunki tuhoutui tulipalossa. Tämän jälkeen myös Tampereella alettiin pohtia, miten estää kaupunkipaloja. Puistoja rakennettiinkin aluksi lähinnä palosuojaksi kuten esimerkiksi Hämeenpuisto.
Koski kertoo, että aiemmin puistoissa käytiin pääasiassa vain kävelyillä, ja usein tapana oli esimerkiksi pyhäpäivänä käydä näyttäytymässä muille kaupunkilaisille. Nurmikoilla ei saanut kävellä. Puistokulttuuri on muuttunut aikojen saatossa paljon.
‒ Kyllähän puistokulttuuri on sitä, että puistot ovat ihmisten olohuoneita. Ne ovat oleskelun ja harrastamisen paikkoja. Sellaisia niiden pitää ollakin, Koski pohtii.
Hänen mielestään puistojen yhtenä tarkoituksena on tarjota kaikille mahdollisuus päästä luonnon ääreen ja paikan, jossa viettää vapaa-aikaa. Puistot ovat myös tärkeä osa kulttuuria.
‒ Puistot on osa meidän yhteistä kulttuurihistoriaamme. Yksi tavoitteistamme on vaalia puistoja tulevillekin sukupolville ja ylläpitää sitä kautta hyvää kaupunkikuvaa sekä tuottaa hyvää ja terveellistä ympäristöä kaupunkilaisille.
Ilmastonmuutos ja taudit haastavat puistoja
Puistokulttuurin lisäksi myös puistojen lajisto on muuttunut 150 vuoden aikana. Kun puistoja perustettiin, suuri osa lajeista tuli ulkomailta kuten esimerkiksi Venäjältä, Ruotsista ja Keski-Euroopasta, koska Suomessa ei vielä silloin ollut taimistoja. Tampereen kaupunki perusti kuitenkin pian Gauffinin valinnan jälkeen oman taimistonsa.
‒ Tietysti ilmasto on muuttunut paljon 150 vuoden aikana ja lajivalikoima on ollut aiemmin huomattavasti pienempi. Tampereella menestyy nykyään sellaiset puut, jotka ovat silloin olleet Etelä-Ruotsin kasvillisuutta, Koski kertoo.
Nykyään puistoja suunnitellessa on tärkeää huomioida myös lajiston monipuolisuus. Erilaiset kasvitaudit ja hyönteiset voivat olla uhkana kaupunkiluonnolle.
‒ Mitä monipuolisempi puulajisto meillä on, sitä kestävämpi se on ottamaan vastaan ilmastonmuutoksen tuomia haasteita. Kasvitaudit ja ötökät eivät pysähdy maiden rajoille.
Tampereen kaupunkipuulinjauksessa mainitaan, että Tampereelle tuodaan uutta puulajistoa sekä kokeillaan erilaisien lajien menestymistä Tampereella. Kolme vuotta sitten kaupungilla aloitettiin puulajikokeilu. Tarkoituksena on tuoda Tampereelle 50 uutta lajia ja lajiketta. Jokaista lajia tuodaan 30 kappaletta eli yhteensä Tampereelle saapuu 1500 puuta.
Puulajeina on muun muassa erilaisia kirsikoita, havupuita, korkkipuita, erilaisia pyökkejä ja vaahteroita. Puita on tarkoitus istuttaa ympäri kaupunkia.
‒ Yritämme selvittää missä puut menestyisivät parhaiten ja istuttaa niitä hyvin monipuolisesti eri kasvupaikoille. Niitä ovat muun muassa erilaisilla katualueilla, aukioilla ja puistoissa. Kuninkaankadun kävelykadulla meillä on kaikista äärimmäiset kasvupaikat.
Puistot kehittyvät hitaasti
Timo Koski arvelee, että osa Aleksanterin koulun ja -kirkon välissä olevista puista olisivat Gauffinin aikana perustetun taimiston puita. Tampereelta löytyvät vanhimmat puut voivat olla jopa yli 200 vuotta vanhoja.
Puistojen kehittyminen saattaa kestää vuosikymmeniä ja puiden kasvaminen täyteen loistoonsa jopa vuosisatoja.
‒ Puistojen tekeminen on investointi vuosisadoiksi eteenpäin, Koski toteaa.
Myös uusien puistojen perustaminen on pitkäaikainen prosessi. Puistojen suunnittelusta valmiiksi puistoiksi voi mennä vuosia. Esimerkiksi Niemenrannassa osa yleiskaavaa on tehty 2000-luvun alussa ja nyt sinne rakennetaan puistoa.
‒ On palkitsevaa, kun projekti valmistuu. Silloin luodaan jotain konkreettista ja tehdään kaupunkilaisille hyvää elinympäristöä. Kaikista palkitsevinta on, kun näkee ihmisten käyttävän puistoja.
Puistot tuovat uudenlaisia liikuntamuotoja kaupunkilaisten lähelle
Kun ajattelemme puistoja, ensimmäinen mielikuva puistosta on helposti kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva viheralue. Ne voivat kuitenkin olla paljon muutakin. Puistot jaotellaan luonnonmukaisiin- ja rakennettuihin puistoihin.
Luonnonmukaisia puistoja ovat muun muassa puistoiksi asemakaavoitetut maisemapellot, niityt ja metsät.
‒ Meillä on viljeltyjä maisemapeltoja, joissa kasvaa auringonkukkia. Tänä vuonna juhlavuoden kunniaksi istutamme perunapeltoa ja kaupunkilaiset saavat tulla sinne sitten perunatalkoisiin. Tulossa on myös kaurapeltoa ja kauralyhdetalkoot syksyllä, Koski kertoo.
Tampereelta löytyy myös paljon rakennettuja puistoja. Niihin kuuluu esimerkiksi kuntoilualueita, skeittipaikkoja ja pelikenttiä. Koski kertoo, että viimeisimpänä rakennettuna puistona Tampereelle on tehty pyöräilyn trial-rata, joka löytyy Kaukajärveltä. Tampereella on myös kansalliset tasot täyttävä BMX- rata.
‒ Pyrimme toteuttamaan mahdollisuuksia sellaiselle uudelle liikunnalle, jonka suosio on nyt nousussa. Puistoissa on mahdollisuus vaihtoehtoliikunnalle, joka ei ole välttämättä ihan perinteistä koululiikuntaa kuten esimerkiksi yleisurheilua tai jääkiekkoa.
Tuskin olisi ensimmäinen puutarhuri Gauffin osannut 150 vuotta sitten kuvitella kuinka paljon erilaisia puistoja Tampereelta löytyykään.
‒ Tamperelaiset arvostavat kyllä puisto- ja viheralueita. Pääosin palaute on positiivista. Jos ei mitään kuulu niin silloinkin voidaan todeta, että on onnistuttu, Koski toteaa.
