Pispalan asemakaava etenee kaupunginvaltuustoon
Pispalan asemakaavan uudistamisen toisen vaiheen suunnitelmat etenevät kaupunginvaltuuston hyväksyttäviksi. Kaupunginhallitus hyväksyi muutoksen omalta osaltaan kokouksessaan 10.6.2024. Kyseessä on Pispalan toisen vaiheen kaavan eteläisempi osa, kaavan uudistaminen on aloitettu vuonna 2016.
Kaava-alue karttapohjalla.
Asemakaavamuutoksen alue on noin 12 hehtaaria ja alueeseen sisältyy osia Ala-Pispalan sekä Ylä-Pispalan kaupunginosista. Rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvien arvojen turvaaminen väljemmin rakentuneella Pispalan asemakaavoituksen II-alueella on edellyttänyt suojelumerkintöjen ohella täydennysrakentamisen määrän ja koon rajoittamista.
Pääosalla kaava-aluetta (132 tontilla) kaavan mahdollistaman täydennysrakentamisen vaikutukset on saatu rajattua maltilliselle tasolle tonttitehokkuudella e=0,4. Kahdeksalla tontilla on rakennusoikeus määritelty tonttitehokkuusluvun e=0,3 pohjalta, jotta kaavaratkaisun voidaan arvioida riittävällä tavalla turvaavan kulttuuriympäristöarvojen säilymisen. Alueella on yhteensä 140 kaavatonttia. Rakennusoikeuden määrä mahdollistaa jokaiselle tontille vähintään yhden asuinrakennuksen ja piharakennuksen. Kaavaan kuuluu kortteleiden ja tonttien lisäksi katu-, puisto-, viher- ja erityisaluetta.
Asemakaavassa on sovitettu yhteen täydennysrakentamisen ja suojelun tavoitteita eli Pispalan kulttuuriympäristön arvojen säilymistä RKY-alueella (valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö) Tavoitteena on alueen hallittu kehittyminen ohjaamalla täydennysrakentamisen sopeutumista miljööseen.
Kaavaan on sisällytetty korjaus- ja uudisrakentamisen tapaa sääteleviä määräyksiä sekä rakentamistapaohje. Ensimmäisen vaiheen kaksi kaavaa ovat tulleet voimaan 15.3.2017. Toinen vaihe käynnistyi vuonna 2016 kun tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä, valmisteluaineisto oli nähtävillä 2018.
