Tampereen Ratikan viheralueiden hoitoa jatketaan tänä kesänä viimekesäisten kokemusten rohkaisemana entistä pölyttäjäystävällisempään suuntaan. Ensisijaisena keinona on muuttaa hoitotapaa vähemmän intensiiviseen suuntaan. Hoitotavan muutoksella pyritään edistämään viheralueiden luonnollista muutosta ja lisäämään sinne luonnostaan leviävää biodiversiteettiä.
- Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on meille tärkeää. Kokoonnumme säännöllisesti Tampereen kaupungin ja Tampereen Ratikan kunnossapitoallianssin kanssa pohtimaan erilaisia tapoja alueidemme kehittämiseksi pölyttäjäystävällisemmiksi. Useita toimenpiteitä on jo tehty ja uusia on jatkuvasti suunnitteilla, Tampereen Raitiotie Oy:n projekti-insinööri Ilkka Mustaniemi kertoo.
Lajiston lisäämiseksi harkitaan edelleen myös matalien kukkivien kasvien kuten valkoapilan kylvämistä tai jopa joidenkin kukkivien lajien istuttamista nurmiradan reunoille ratikan raidealueen ulkopuolelle.
Tampereen Ratikan nurmiradalle on kylvetty rakentamisvaiheessa ja kevätkunnostuksien yhteydessä nurmikkoheinälajeja, jotka kasvavat keskimäärin noin 20 cm korkeiksi ennen kukintaansa. Nurmiradoille on tavallisten puistonurmikoiden tapaan levinnyt ympäristöstä myös muita kasvikunnan lajeja. Vaativien kasvuolosuhteiden takia varsinaiset alkuperäiset nurmikkoheinälajit ovat taantuneet.
Nurmiratojen reunoilla viherkaistan annetaan nykyään ennen leikkausta kasvaa tavallista pidemmäksi, leikkaukset aloitetaan vasta myöhemmin. Alun perin nurmirata-alueet pyrittiin leikkaamaan 5 cm pituuteen reunakivestä reunakiveen.
Varsinaisella Ratikan liikennöintialueella eli nurmiratojen keskellä, jossa raiteet kulkevat, nurmirata leikataan lyhyeksi vanhaan tapaan, jotta pitkä heinä ei aiheuta haittaa liikenteelle. Tampereen Ratikan varikon ja sitä ympäröivät nurmialueet jätetään kesällä myös paikoin pidemmälle kasvulle.
Pidemmäksi jätetyllä reuna-alueen nurmella pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia pölyttäjäystävällisten kasvien kukinnalle. Tällä hoitomuutoksella pyritään myös lisäämään kasvuston poudankestävyyttä, eli lisääntyvistä hellejaksoista selviytymistä.
Sepeliradan reuna-alueille muun muassa Hervannan valtaväylälle on rakentamisen yhteydessä kylvetty tienvarsi- ja niittyseoksia. Reuna-alueiden niittoajankohtaa on siirretty aiemmista kesistä poiketen pidemmälle loppukesään tai alkusyksyyn, jolloin kaikki kukkivat kasvit ovat kukkineet. Samalla seurataan haittakasvien ilmaantumista ja ne niitetään tarpeen mukaan.
Tampereen Ratikan lähialueiden viheralueiden kehittämistä tehdään Tampereen kaupungin LUMO-ohjelman pohjalta. LUMO eli luonnon monimuotoisuusohjelmaan on koottu Tampereen kaupungin toimet luontokadon ehkäisemiseksi vuoteen 2030 mennessä. LUMO-ohjelma tähtää luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen kasvavassa kaupungissa ja tiivistyvässä kaupunkirakenteessa myös suojelualueiden ulkopuolella ja kaupunkilaisten lähiympäristöissä.
Tampereen Raitiotie Oy on Tampereen kaupungin omistama yhtiö, jossa osakkaina ovat myös Kangasalan kaupunki, Pirkkalan kunta ja Ylöjärven kaupunki. Yhtiö vastaa tilaajana Tampereen raitiotieinfrastruktuurin rakentamisesta, kalustohankinnasta ja rahoituksen järjestämisestä sekä raitiotiejärjestelmän toimivuudesta. Tampereen Raitiotie Oy kehittää raitiotiestä tulevaisuuden liikennejärjestelmää, joka tukee kaupunkiseudun kasvua.
