Hanna-Kaisa Härme opastaa maahan muuttaneita selkokielellä

International House Tampereen Hanna-Kaisa Härme on Suomen kuntien ainoa vieraskielisten ohjaus- ja neuvontapalveluissa työskentelevä henkilö, joka palvelee asiakkaita päätoimisesti suomeksi selkokielellä. Tarkoituksena on rohkaista ja auttaa jo jonkin verran suomea osaavia maahan muuttaneita toimittamaan asioitaan suomeksi.
Nainen seisoo huoneen ovella.
Hanna-Kaisa Härme palvelee asiakkaita Monikielinen neuvonta Mainiossa.

Selkokielisen palvelun avulla pyritään siihen, että suomea jo jonkin verran osaavan asiakkaan ei tarvitse turvautua omalla äidinkielellään annettaviin palveluihin, vaan niissä riittää paremmin resursseja suomea osaamattomille maahan muuttaville. 

Samalla tietysti asiakkaan kielitaito vahvistuu, hän rohkaistuu käyttämään suomea ja tavoitteena on, että hän pystyy ennen pitkää hoitamaan asioitaan suomeksi itsenäisesti.

Muualla Suomessa vastaavaa selkokielistä palvelua ei toistaiseksi ole, ainakaan tässä muodossa.

Hanna-Kaisa Härme auttaa asiakkaitaan kaikenlaisissa asioissa, ohjaa heitä oikeiden viranomaisten pakeille ja auttaa asioinnissa näiden kanssa. Asiakas saattaa tulla paikalle muovikassillinen postia mukanaan kysymään, mitä näiden kanssa pitäisi tehdä. Niistä seulotaan ensin pois mainokset.

Härmeen neuvontaan on oltu tyytyväisiä. Muuan asiakas kysyi, onko hän opettaja, kun puhuu niin selkeää suomea.

 - Toinen puolestaan totesi, että jos kaikki ymmärtäisivät yhtä hyvin, mitä hän puhuu, niin hän voisi asioida missä vain.

Kyse ei ole siis vain siitä, että itse puhuu selkeästi, vaan myös kyvystä ymmärtää asiakasta.

Härme kuitenkin huomauttaa, että hänenkin pitää kiinnittää jatkuvasti huomiota puheensa selkeyteen.

- Joskus huomaan itsekin puhuvani liian monimutkaisesti, hän hymyilee.

Uusia asioita riittää opiskeltavaksi

Asiakkaat palaavat mielellään saamaan Härmeeltä palvelua.

- International House Tampere myös mielletään turvalliseksi paikaksi asioida suomeksi, koska se on nimenomaan vieraskielisille tarkoitettu. Toisaalta jotkut kokevat myös mukavaksi asioida nimenomaan suomalaisen kanssa ja kulttuuriset seikatkin pitää ottaa huomioon. Naiset esimerkiksi haluavat toisinaan naisen virkailijakseen, hän huomauttaa.

Monikielisessä neuvonnassa Mainiossa palveluohjaajana työskentelevä Härme aloitti työssään loppuvuodesta 2022. Aluksi työsarkaa riitti asiakkaille opastettavien asioiden, kuten oleskelulupa-asioiden opiskelussa. Samaan aikaan hän yritti oppia itse ymmärtämään ihmisiä ja puhumaan näille selkokielisesti. Kun asiat alkoivat tulla tutuiksi, työ helpottui.

- Nykyään saatan ymmärtää jo puolesta sanasta, mitä asiakkaan asia koskee. Tietysti edelleen eteen tulee uusia opittavia asioita ja muutoksia vanhoihin, Härme kertoo.

Koulutukseltaan Härme on venäjän kielen tulkki. Ollessaan työttömänä hän teki vapaaehtoistöitä muun muassa ukrainalaisten pakolaisten parissa ja sen myötä lopulta löysi työn Mainiossa. Työttömänä ollessaan hän myös perehtyi selkokielisyyteen ja sai koulutusta aiheeseen.

- Olen kylläkin kävelevä paradoksi: savolainen, joka väittää puhuvansa selkosuomea, hän naurahtaa.

Härme pyrkii syventämään selkokielen osaamistaan jatkuvasti. Pääpaino on puhutussa kielessä, vaikka hän vastaakin työpaikkansa materiaalien selkokielisistä versioista. 

Nainen istuu työpöydän takana.
Härme on tottunut opastamaan asiakkaita hyvin monenlaisissa asioissa.

Selkokieli hyödyttää kaikkia

Selkokieli on Härmeen mukaan tasapuolinen tapa palvella kaikkia maahan muuttaneita. Työllisyys- ja kasvupalveluiden osana toimiva International House Tampere palvelee tamperelaisittain isoilla kielillä useissa pisteissä, mutta harvinaisempien kielten puhujille palveluja on tarjolla rajoitetummin. Omakielinen neuvonta selkoversioineen onkin heille poikkeuksellinen palvelu.

Ja kieliä täällä riittää. Härme laskee kohdanneensa työssään alkuvuoden aikana 25 eri äidinkielen puhujia. Eksoottisimpiin kuuluu tšetšeeni ja myös afrikkalaisia kieliä on vastaan tullut useita. Tšetšeenin kanssa tosin yhteiseksi kieleksi löytyi venäjä.

- Se oli tasaveroista, kun venäjä ei ollut kummankaan äidinkieli.

Härme korostaa, että selkokielen käyttäminen ei suinkaan hyödytä vain vieraskielisiä, joita Tampereella on kymmenen prosenttia asukkaista. Siitä on apua myös esimerkiksi vammaisille, vanhuksille ja tarkkaavaisuus- tai lukihäiriöisille. Muuten normaalisti lukevilla ihmisilläkin toimintakyky saattaa olla syystä tai toisesta tilapäisesti alentunut. Arviolta 15 % kaikista kansalaisista hyötyy eri syistä selkosuomen käytöstä.

- Mikseivät vaikka palvelusivustojen etusivut voisi olla selkokielellä? Se ei olisi keneltäkään pois ja monimutkaisempaa kieltä hallitsevat voisivat helposti siirtyä sivustolla eteenpäin. Nyt sen sijaan ehkä digitaalisilta kyvyiltään rajoittuneet ihmiset joutuvat etsiytymään etusivulta mahdollisille selkokielisille sivuille, hän miettii.

Teksti: Ismo Lehtonen
Kuvat: Julia Koski
Jaa sosiaalisessa mediassa