FUSILLI-hanke saa Tampereen pohtimaan ruokajärjestelmäänsä

FUSILLI eli Fostering the Urban Food System Transformation through Innovative Living Labs Implementation on Euroopan Unionin rahoittama kansainvälinen hanke. Mukana on yhteensä 12 eurooppalaista kaupunkia, joista jokainen etsii ja toteuttaa kaupungin omiin olosuhteisiin sopivia ratkaisuja kestävien ruokajärjestelmien kehittämistä varten. Hanke alkoi vuonna 2021 ja päättyy loppuvuodesta 2024.

Tampereen kaupunki on hankkeen aikana tunnistanut, mikä on sen rooli ruoantuotannon ketjussa ja miten se voisi tulevaisuudessa edistää kestävän ruokajärjestelmän syntymistä. Tätä varten kaupunki on selvittänyt ruokajärjestelmänsä nykytilaa, tehnyt aiheeseen liittyviä politiikkasuosituksia ja tuonut niitä osaksi Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekarttaa.

–  Koska kaupungilla ei ole sisäistä ruoantuotantoa, löysimme muita teemoja, kuten ruokakasvatus ja kaupunkiviljely. Kaupunki tukee myös ruokapankkitoimintaa ja järjestää lasten puistoruokailun kesäisin, taustoittaa projektikoordinaattori Elina Pulliainen.

– Lisäksi Tampereella on toiminut hankkeen ajan elävä kokeilualusta eli living lab, jossa ihmiset saavat kokeilla eri asioita kestävään ruokajärjestelmään liittyen. Mukaan on kutsuttu yksityiset kansalaiset, julkinen sektori, järjestöt ja yritykset. Työpajat ovat olleet yllättävän suosittuja, projektipäällikkö Silva Vuopponen lisää.

– Hankkeemme on ollut siten poikkeava, että meillä ei ole ollut lainkaan ostobudjettia. Meillä on vain henkilöresurssi. Siksi tiivis yhteistyö kaupungin eri yksiköiden kanssa on ollut erityisen tärkeää, Pulliainen korostaa.

Jo ruokaketjun tiedostaminen on edistystä

Tampereen kaupungin hankepartnereina ovat olleet Ahlman, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Ekokumppanit.

Esimerkiksi Ahlman on hankkeen ajan toiminut konkreettisena oppimisympäristönä, jossa koulujen oppilaat ovat voineet nähdä ruoan matkan pellolta lautaselle. Syksyllä 2024 tavoite on avata maatilaa perusopetuksen käyttöön elämyksellisen oppimispolun muodossa. Sillä tavalla perusopetus saa tukea ruokakasvatuksen lisäämiseen.

–  Hienoa on myös se, että saimme koulujen lukuvuosisuunnitelmaan ensi vuodeksi ohjeen, että kaikkien koulujen tehtävänä on koota oma kouluruokatyöryhmä, iloitsee Pulliainen.

Työryhmien tarkoitus on kehittää kouluruokailua ja ruokakasvatusta oman koulun sisällä. Kaupunkitasoisesti seurataan tuloksia siitä, mitkä ovat suurimmat haasteet ja mitä toimia tarvitaan.

– Ruokakasvatuksen näkökulmasta ruokaan syntyy jokin suhde silloin, kun ymmärretään, mistä ruoka tulee ja mitä ruoantuotanto vaatii. Toinen puoli on se, että opitaan, miten pystytään syömään terveellisesti ja lisäämään siten hyvinvointia.

Asukkaiden kiinnostus kaupunkiviljelyyn on ollut kasvussa, joten siitä tiedottamista on lisätty eri tavoin. Hankkeessa koottiin jo alussa nettisivut, jossa on tietoa kaikista kaupungin vuokraviljelypalstoista, yhteisöviljelmistä ja siirtolapuutarhoista.

– Viime kesänä Vuoreksessa jaettiin ilmaisia viljelylaatikoita asukasyhdistykselle. Kysyntä ylitti tarjonnan, ja tänä kesänä asukasyhdistys hankki laatikoita omakustanteisesti. Koukkuniemen vanhainkodin alueelle sekä Tesomalle perustettiin kesällä 2024 yhteisöviljelmät, jotka molemmat lähtivät liikkeelle asukkaiden aloitteesta, kertoo Pulliainen.

Hankkeessa toteutettujen kyselyiden vastausten perusteella asukkaat ovat pääasiassa sitä mieltä, että kaupungin pitäisi olla vahvemmin mukana ruokateemassa.

–  Ihmiset ovat selkeästi nykyään kiinnostuneempia ruuasta ja sen tuotannosta. Kestävä ruoka kiinnostaa, vaikka aihe jakaakin mielipiteitä, Vuopponen toteaa.

Kaupunki sitoutuu kehittämään kestäviä ruokajärjestelmiä

Hankkeen tärkeimpiä saavutuksia Pulliaisen ja Vuopposen mukaan on se, että Tampereen pormestari Kalervo Kummola on elokuussa allekirjoittanut The Milan Urban Food Policy Pact -sitoumuksen. Sitoumus tarkoittaa, että kaupunki haluaa jatkaa kestävän ruokajärjestelmän edistämistä. Sitoumuksen on allekirjoittanut tällä hetkellä yli 270 kaupunkia maailmassa.

–  Ruoka on mielenkiintoinen asia, koska se koskettaa kaikkia ihmisiä. Se liittyy oleellisesti ilmastonmuutokseen ja luontokatoon, mutta myös ihmisen terveyteen ja nautiskeluun. Olisi kokonaisvaltainen voitto, jos nämä asiat saataisiin ratkaistua, miettii Pulliainen.

Kaupunkiviljely on ollut jo pitkään hänen mielenkiintonaan. Opiskeluaikana hän kirjoitti aiheesta gradun ja oli rakentamassa ensimmäisiä yhteisöviljelmiä Tampereelle, joten hän on nähnyt kaupunkiviljelyn kehitystä jo 15 vuoden ajalta.

Vuopponen on aiemmin toiminut Ekokumppaneilla projektipäällikkönä energiapuolen projekteissa.

Ympäristöinsinöörinä hänellä on laaja näkemys ilmasto- ja ympäristöasioihin, vaikka ruokateema ei ollut muuten kovin tuttu.

–  Ruokaan liittyvät keskustelut ja ruoantuotantoon tutustuminen ovat avanneet silmiä tosi paljon, hän toteaa.

Vuopposen mielestä on tärkeää, että aina välillä pysähtyy miettimään, mitä on tehty ja mitä on tulossa seuraavaksi. Pulliainen lisää siihen vielä sinnikkyyden ja uskalluksen vaihtaa suuntaa, ettei lannistu ensimmäisestä vastoinkäymisestä.

–  Aina on hyvä olla konkretiaa, ja meidän hankkeemme ei ollut aluksi kovin konkreettinen. Saimme kaupungille uuden teeman, jota lähdimme edistämään. Siitä saa onnistumisen kokemuksia, kun työn tulokset alkavat näkyä käytännössä, Pulliainen sanoo.

–  Myös kansainvälinen yhteistyö on antoisaa, kun näkee erilaisia kaupunkeja ja niiden ratkaisuja, muistuttaa Vuopponen.

Kumpikin on sitä mieltä, että uudet verkostot ja suhteet ulkomaille asti ovat merkki onnistumisista, koska silloin ollaan mukana muutoksessa. Vaikka askeleet ovat pieniä, neljässä vuodessa huomaa niiden matkan. Jos kaupungilla käydään edes keskustelua ruoan ympärillä, se on hieno saavutus.