Liikkuva varhaiskasvatus -toiminta luo mahdollisuuksia liikkumisen ilolle
Liikkuminen on tärkeä osa hyvinvointia ja hyvä suhde liikuntaan kehittyy jo pienestä lähtien. Liikkuva varhaiskasvatus on valtakunnallinen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma, jonka avulla pyritään mahdollistamaan lapsille riittävä päivittäinen liikunta sekä lisäämään liikkumisen iloa. Tampereen kaupunki on ollut mukana Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnassa jo vuoden 2014 pilottivaiheesta lähtien.
Mikko Leikkanen toimii Tampereen kaupungilla pedagogisena asiantuntijana liikunnallisen elämäntavan edistämisessä.
‒ Liikkuminen on tärkeässä roolissa kuntalaisten hyvinvoinnissa. Jo pienenä lapsena liikunnallinen elämäntapa alkaa urautumaan, tapoja ja tottumuksia opitaan ja liikuntasuhdetta luodaan. Se on merkityksellinen ikävaihe.
‒ Parhaimmillaan motoriset taidot lisäävät sosiaalista vuorovaikutusta. Kun taidot ovat hyvät, lapsi saa pystyvyyden ja itsetunnon kokemuksia ja oppii toimimaan ryhmän jäsenenä. Se sitouttaa tekemiseen ja luo suhdetta liikuntaan.
Nykytilan arvioinnin avulla liikkuminen osaksi lapsen arkea
Joskus voi olla kuitenkin vaikeaa tunnistaa, saavatko lapset varhaiskasvatuksessa riittävästi liikettä päivittäin. Välillä on hyvä pysähtyä arvioimaan ja tarkastelemaan, millaisen liikkumisympäristön lapsille tarjoamme. Liikkuva varhaiskasvatus -toiminta tarjoaa liikkumisen ja toimintatapojen tarkasteluun hyvän työkalun, joka on nykytilan arviointi.
Liikuntakasvatuksen koordinaattorina toimiva Anna Salo kiertää Tampereella päiväkodeissa ja esiopetusryhmissä. Tapaamisen aiheena voi olla nykytilan arviointi tai yksikön tarpeesta ja toiveesta nouseva teema.
Salon mukaan nykytilan arvioinnin tapaamiset ovat hyvin vuorovaikutteisia ja keskusteluja sekä uusia ideoita syntyy paljon. Nykytilan arviointi tuo päiväkodille arvokasta tietoa oman toiminnan vahvuuksista ja kehittämiskohteista.
‒ Yksiköt alkavat heti miettimään ideoita ja toimenpiteitä liikkumisen lisäämiseksi ja miten he saavat sen osaksi arkea. Henkilökunnalla on hyvä ja innostunut asenne tähän. Henkilöstöllä on valtavasti osaamista ja näissä tapaamisissa sitä pystytään jakamaan ja hyödyntämään. Oma roolini on rikastaa ja johdatella keskustelua, tuoda uusia ideoita, vahvistaa osaamista ja nostaa esiin jo käytössä olevia toimivia toimintatapoja.
Nykytilanteen arvioinnit konkretisoivat sitä, mitä muutoksia täytyy tehdä.
‒ Se on työkalu siihen, että keskustellaan asioista, osataan ottaa eri näkökulmia huomioon ja oivalletaan, mikä on hyvin ja missä olisi kehitettävää, Mikko Leikkanen kertoo.
Liikuntaa voi lisätä päivän kaikkiin hetkiin. Esimerkiksi vessaan voi siirtyä karhukävelyllä ja kädet voi pestä yhdellä jalalla seisten. Metsäretkeen voi yhdistää numeroiden opettelua, vaikka keräämällä käpyjä lapsen ikävuosien verran.
‒ Liikunnan voi yhdistää ihan kaikkiin oppimisen alueisiin, toteaa Salo.
Lapset mukaan liikunnan suunnitteluun
Nykytilan arvioinnit auttavat yksiköitä hahmottamaan liikkumisen määrää ja laatua, mutta niistä saatavaa tietoa hyödynnetään myös kuntatasolla Tampereella.
‒ Koko kunnan tilanteen ymmärtäminen auttaa meitä asioiden eteenpäin viemisessä isossa kuvassa. Jos arvioinneista nousee teema, joka koetaan kaikkialla haastavaksi, se on merkki siitä, että siihen kaivataan kaupunkitasosta tukea, Mikko Leikkanen kertoo.
Yksi päiväkoteja ja esiopetusta haastava teema on osallistaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että myös lapset otettaisiin mukaan liikunnan suunnitteluun.
‒ Usein aikuiset ovat suunnitelleet toiminnan, mutta myös lapset olisi hyvä ottaa enemmän mukaan. He ovat fiksuja tyyppejä ja heillä on omia mielenkiinnonkohteita. Kun lapsi saa olla mukana suunnittelussa, rakentamassa ja tekemässä päivää ja sisältöjä, se sitouttaa heitäkin enemmän, kun he kokevat, että pääsevät vaikuttamaan.
Anna Salo ollut mukana tekemässä tänä vuonna jo 62 nykytilan arviointia Tampereella. Kaiken kaikkiaan Tampereella niitä on tehty vuoden aikana 69. Tehtyjen arviointien suuri määrä on huomioitu myös Liikkuvan varhaiskasvatuksen taholta.
‒ Tästä suuri kiitos menee päiväkodeille ja esiopetusryhmille. He ovat kokeneet aiheen tärkeäksi ja yhteistyö on sujunut hienosti. Olen saanut tosi mukavan vastaanoton. Kaikki ovat olleet innoissaan ja hyvillä mielin, iloitsee Salo.
‒ Tärkeä tavoite on se, että tämä tulisi yksiköille osaksi arkea. Jokaisen toimintakauden aikana olisi hyvä tehdä nykytilan arviointi. Se on heille todella hyvä työkalu toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen, Salo jatkaa.
Kaiken tämän tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle liikkumisen ilo! Haluamme luoda perustan sille, että liikunnasta tulisi lapsesta asti luonteva osa elämää. Liikkumisella on todella suuri merkitys ihmisen kokonaishyvinvoinnille: terveydelle sekä sosiaaliselle, psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille.
