Kiertotalouspisteytys ja päästölaskenta lisäävät kaupungin urakoiden ympäristöystävällisyyttä
Rakennuttajainsinööri Petri Leppänen ja massakoordinaattori Matti Pokkinen kaupunkiympäristön palvelualueelta olivat mukana kehittämässä infraurakan hankinnassa käytettävän kiertotalouspisteytyksen ja päästölaskennan arviointityökalua, joka palkittiin Henkilöstö kehittäjänä -palkinnolla.
Kiertotalouspisteytyksen ja päästölaskennan arviointityökalu auttaa urakkakilpailutuksen aikana valitsemaan urakoitsijan. Urakan hinnan lisäksi huomioidaan myös, kuinka hyvin urakoitsijat ottavat työmaalla kiertotalouden huomioon.
‒ Kaupungin tavoitteena on lisätä kiertotaloutta ja kierrättämistä urakoihin. Tämä on yksi keino, miten sitä on voitu toteuttaa, Pokkinen toteaa.
Urakoitsijan valintaan uusia kriteerejä
Arviointityökaluna toimii Excel-taulukko, johon urakoitsija sijoittaa omat arvionsa siitä, miten se pystyy hyödyntämään työmaalla kiertotaloutta ja kuinka paljon päästöjä työstä aiheutuu. Urakoitsija voi esimerkiksi ilmoittaa, kuinka suuri osa rakennusaineista on kierrätettyä ja kuinka kaukaa materiaali kuljetaan työmaalle. Taulukossa otetaan huomioon myös esimerkiksi työmaalla käytettävän kaluston ikä ja niiden päästöt sekä uusiutuvan polttoaineen käyttö.
Excel-taulukko laskee annettujen prosenttien perusteella urakoitsijalle pisteet. Hinnasta, kiertotaloudesta ja päästöistä tulevien pisteiden perusteella voidaan tehdä päätös urakoitsijan hankinnasta.
‒ Hinnaltaan halvin urakoitsija ei välttämättä tule valituksi, jos se on saanut kiertotalouspisteytyksestä huonot pisteet, selittää Pokkinen.
Arviointityökalu hyödyttää myös urakoitsijaa, sillä mitä paremmat pisteet se kerää kiertotalouspisteytyksestä, sitä paremman urakkatarjouksen se saa. Tämä motivoi urakoitsijoita ottamaan kiertotalouden paremmin huomioon työmaalla. Pisteytyksessä saatu hyöty hyvitetään, jos luvattu kiertotaloustavoite ei urakassa täyty. Jokaiselle pisteelle on laskennallinen hintansa.
‒ Kiertotalous ei sinänsä ole uusi juttu. Meillä on ennenkin kierrätetty materiaalia Tampereen hankkeissa. Esimerkiksi Ratinan soraa on hyödynnetty monessa kohteessa. Uutta on se, että olemme lähteneet etsimään massoja, joista me emme edes tiedä, koska ne tulevat yksityisiltä urakoitsijoilta, Petri Leppänen kertoo.
‒ Tässä kiertotalous tuodaan paremmin näkyville, ja se rohkaisee vielä tarkemmin miettimään näitä asioita, Pokkinen jatkaa.
Tampere toimii arviointityökalun ja laskentakaavojen suhteen edelläkävijänä.
‒ Olemme Tampereella siirtyneet aika nopeasti sanoista tekoihin. Päästölaskentoja ja kiertotalouskriteerejä ei ole urakan kilpailutusvaiheessa aiemmin käytetty, kertoo Pokkinen.
Arviointityökalua kehitetään jatkuvasti
Arviointityökalun taustalla on Kieppi-hanke eli Kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli -hanke. Päätuotoksena siinä kehitettiin kiertotalouden kumppanuusmalli, joka tarjoaa kaupungeille ja yrityksille työkalun kiertotalouden mukaiseen yhteistyöhön. Hankintamalli palkittiin vuoden kiertotalousteko palkinnolla 2021. Nyt käytössä olevassa arviointityökalussa on hyödynnetty Kieppi-hankkeen kumppanuusmallin arviointikriteereitä.
‒ Idea sai alkunsa Kieppi-hankkeesta, mutta se malli ei vielä täysin vastannut tarpeeseen. Tällaista työkalua ei ollut olemassa, joten lähdimme itse kehittelemään sitä.
Pokkinen ja Leppänen ovat jokaisen urakan jälkeen saaneet uusia ideoita, miten lomaketta voisi vielä parantaa ja selkeyttää. Vaikka arviointityökalua voi vielä kehittää, molemmat ovat iloisia, että se on saatu käyttöön.
‒ Se ehkä on sellainen Tampereen malli, että rohkeasti lähdetään kokeilemaan eikä pelätä keskeneräisyyttä. Ideat eivät jää suunnitteluryhmään, vaan ne otetaan oikeasti käyttöön, Leppänen pohtii.
‒ Pitää olla tarpeeksi hullu, että lähtee kokeilemaan. Jos odottaa ihan valmista, niin sitten ei tule koskaan valmista, naurahtaa Leppänen neljän kehittäjäpalkinnon kokemuksella.
