Elinvoima- ja osaamislautakunta hyväksyi vuoden 2025 talousarvioesityksen

Elinvoima- ja osaamislautakunnan tehtävänä on järjestää osaamisen palvelut, elinkeinojen edistämisen palvelut sekä kotoutumista edistävät palvelut. Elinvoiman palvelualueella palveluita järjestää neljä palveluryhmää: ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, elinkeinopalvelut sekä työllisyys- ja kasvupalvelut. 

Lautakunta vastaa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen suuntaviivojen määrittelystä ja koulutuspoliittisesta ohjauksesta. Lautakunnassa on työllisyysjaosto, joka vastaa työvoimapalvelujen järjestämisestä Tampereen seudun työllisyysalueella vuoden 2025 alusta lähtien. Elinvoima- ja osaamislautakunta ohjaa työllisyyspolitiikan linjauksia ja seuraa niiden toteutumista. Lautakunta vastaa myös maaseutuhallinnon paikallisten viranomaistehtävien järjestämisestä. 

Osaaminen ja työllisyys painottuvat vuoden 2025 tavoitteissa 

Tampereen kaupungin vuoden 2025 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohtana ovat Tampereen strategia 2030, pormestariohjelma, kaupungin vuoden 2024 talousarvion toteumaennuste sekä vuosia 2025–2028 koskevat taloudelliset ennusteet.

Kaupunginhallitus hyväksyi 17.6.2024 talousarviokehyksen vuodelle 2025. Talousarviokehyksessä on lähtökohtana pääosin nykyisten palvelujen taso. Kaupungin vuoden 2024 tulosennuste ilman Tampereen Veden liiketoimintakaupan yhteydessä kertynyttä kirjanpidollista satunnaista erää on 70,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. 

Kaupunginvaltuusto käsittelee vuoden 2025 talousarviota marraskuussa 11.11.2024.

Elinvoima- ja osaamislautakunnan toimintakate vuonna 2025 on yhteensä -147,2 milj. euroa. Lautakunnan toimintakate (ilman erikseen sitovia eriä) on yhteensä -148,8 milj. euroa. Lautakunnan nettoinvestoinnit ovat -3,4 milj. euroa, josta -1,4 milj. euroa on lukiokoulutukselle kohdistuvia investointeja ja -2,0 milj. euroa kohdistuu erikseen sitovana eränä ammatillisen koulutuksen palveluryhmään.

Elinvoima- ja osaamislautakunnalle kohdistuu vuonna 2025 yhteensä 12 sitovaa toiminnan tavoitetta, jotka painottuvat osaamiseen ja työllisyyteen. Elämystalouteen ja strategiseen elinkeinopolitiikkaan liittyvät tavoitteet ovat siirtyneet konsernihallinnon kilpailukyky- ja innovaatioryhmän vastuualueelle keväällä 2024 tehdyn organisaatiouudistuksen yhteydessä.

Työllisyys- ja kasvupalvelut kaupungille vuoden 2025 alussa

Työllisyys- ja kasvupalvelujen tehtäviin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2025 alussa tapahtuva muutos, kun työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille ja myös kotoutumisen palvelut uudistetaan. 

Uudistuksessa työllisyyden, yrittäjyyden ja kotoutumisen edistämisen lakisääteiset palvelut siirtyvät 16 kunnan työllisyysalueella vastuukunta Tampereen hoidettavaksi. Tampere vastaa muutoksen jälkeen pääosasta TE-palveluja, joita tarjotaan työnhakijoille, yrityksille ja muille työnantajille. Palveluja kehitetään ja toteutetaan jatkossa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken rakentuvassa yhteistyössä. Alueen yhteisenä toimielimenä toimii elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaosto.

Elinkeinopalveluissa on vuonna 2025 kehityskohteena start up -alustan uudelleen järjestely ja palveluiden uudelleen kilpailutus. Platform6-alustalle kilpailutetaan uudenlainen innovaatiotiimi- ja kiihdytystoimintamalli, jolla tehostetaan uusien startup-yritysten syntyä ja kasvua.

Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitus vähenee 

Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitusta leikataan vuonna 2025. Tredulle myönnettävän rahoituksen arvioidaan pienentyvän 2,0 milj. eurolla. Rahoituksen perustana olevien opiskelijatyövuosien arvioidaan vähentyvän runsaalla 300 opiskelijavuodella.

Rahoituksen leikkaus ja tuleva rahoituslakimuutos ohjaavat ammatillista koulutusta tarjoamaan aiemman tutkinnon suorittaneille opiskelijoille pienempiä koulutuskokonaisuuksia. Rahoitukseen kohdistuvan leikkauksen kanssa se aiheuttaa tässä koulutuksen kentässä epävarmuutta.

Palveluverkon ja oppimisympäristöjen kehittäminen jatkuu muun muassa digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseksi sekä yhteisten oppimisympäristöjen suunnittelun osalta Tampereen Aikuiskoulutussäätiön kanssa. 

Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi, opintojen keskeyttämisen ennaltaehkäisy ja opiskelijoiden ajantasaisen ja tarkoituksenmukaisen tuen tarjoaminen ovat erityisen huomion kohteena. Opiskeluhuollon yhteistyön kehittämistä jatketaan hyvinvointialueen kanssa ja TUVA-koulutuksen kehittämistä kuntayhteistyössä.

Lukiokoulutukseen lisää aloituspaikkoja

Tampereen kaupunki käynnistää elokuussa 2025 suomen- ja englanninkielisen lukiolinjan. Uuden linjan nimi on suomen- ja englanninkielinen lukiolinja Bilingual Study Programme (Finnish & English). Linja on suunnattu erityisesti opiskelijoille, joiden suomen tai ruotsin kielen taidot vaativat vahvistusta lukio-opiskeluun lukiokoulutuksen alussa. Samalla tarjotaan tasa-arvoinen mahdollisuus jatkaa opintoja lukiokoulutuksessa niille opiskelijoille, jotka ovat osittain tai kokonaan opiskelleet englanninkielisessä perusopetuksessa. 

Suomen- ja englanninkielinen lukiolinja sijoittuu Pyynikin lukioon. Pyynikin lukion toiminta käynnistyy elokuussa 2025, kun Hatanpään lukion nimi muuttuu Pyynikin lukioksi. Suomen- ja englanninkielinen lukiolinja perustuu nykyisin voimassa olevaan lainsäädäntöön, määräyksiin ja opetussuunnitelmaan. Opetuskieli ja ylioppilastutkinnon suorittamiskieli on suomi, ja englannin kieli toimii tukikielenä. 

-  Myös lukiolaisten oppimisen tukeen panostetaan. Oppimisen tuen tarve nousee kyselyissä esiin ja oppimisen tuki auttaa joskus myös nuorten mielenterveyden haasteisiin. Lyseon lukion ensikertainen kalustaminen on myös merkittävä panostus viihtyisiin, turvallisiin ja ajanmukaisiin oppimisympäristöihin, arvioi lukiokoulutuksen johtaja Mari Aalto.

Lautakunta päätti kokouksessaan myös lukiopaikkojen lisäämisestä. Tampereen kaupungin lukioiden aloituspaikkamäärä lukuvuonna 2025–2026 on kaikkiaan 1360 paikkaa. Kevään 2024 yhteishaussa kaupungin lukioihin oli 1461 hakijaa (1,09 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohti).

Laskelmien mukaan peruskoulunsa päättävä 16-vuotiaiden ikäluokka kasvaa vuoteen 2028 saakka ja lukion aloituspaikkoja lisätään sen mukaisesti. Lukioiden kasvava paikkatarve näkyi myös vuoden 2019 lukioverkkoselvityksessä. Paikkoja lisätään myös, jotta ikäluokasta vähintään 60 prosenttia pääsisi lukiokoulutukseen.