Kaupungit ovat täynnä mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen
Kaupunkien luontofoorumin pääpuhuja, luonto- ja biodiversiteettijohtaja Akanksha Khatri Maailman talousfoorumista sanoi sen suoraan: olemme todistamassa ennennäkemätöntä luonnon monimuotoisuuden katoa. Talousmalli, josta olemme tähän saakka hyötyneet, uhkaa luontopääomaa, josta koko talous ja kaikki yhteiskunnat ovat täysin riippuvaisia.
– Tapa, jolla nyt tuotamme ja kulutamme, edistää suoraan luontokatoa, Khatri tiivistää.
Khatrin mukaan ekoyrittäjyys (ecopreneurship) on kuitenkin nousussa. Kuluttajat haluavat yhä useammin ostaa yrityksiltä, jotka kohtelevat planeettaa hyvin. Etenkin nuoremmat työntekijät haluavat työskennellä näissä yrityksissä ja investoijat ovat kiinnostuneita niistä.
Kaupungit luontokadon aiheuttajina
Kehityspäällikkö Kaisa Mustajärvi Tampereen kaupungilta selvitteli puheenvuorossaan muun muassa kaupunkien vaikutusta luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Kun kaupungit kasvavat, luontoalueita jää rakentamisen alle ja liikenne ja päästöt lisääntyvät.
– Merkittävin vaikutus luontoon tapahtuu kuitenkin kulutuksen kautta, Mustajärvi huomauttaa.
75 prosenttia maailman luonnonvaroista kulutetaan kaupungeissa ja kaupungit tuottavat 60–80 prosenttia maailman ilmastopäästöistä. Ilmastonmuutos taas on suurin luonnon monimuotoisuutta vähentävä tekijä.
Niinpä ollaan tilanteessa, jossa elämä kaupungeissa on hyvin riippuvaista niiden ulkopuolella tuotetuista hyödykkeistä. Samaan aikaan kaupungeilla on kuitenkin negatiivinen vaikutus näiden hyödykkeiden saatavuuteen, koska juuri ne aiheuttavat niin suuren osa luontokadosta.
Kaupungit luontokatoa ratkaisemassa
Suomen suurimmat kaupungit haluavat olla suunnannäyttäjinä luonnon monimuotoisuuden palauttamisessa ja lisäämisessä. Kaupunkien luontofoorumissa kaupunkien ylimmän johdon paneeli totesi, että kasvavien kaupunkien kannattaa tehdä tätä työtä yhdessä. Kun mukaan tulevat myös asukkaat, yhteisöt ja yritykset, onnistumisen mahdollisuudet kasvavat.
Luonnon monimuotoisuusohjelmat eli LUMO-ohjelmat ovat kaupunkien tärkein toimintasuunnitelma luontokadon ehkäisemiseksi. Tampereella toimiin kuluu esimerkiksi luonnonmukaisten hulevesijärjestelmien rakentamista, kaupunkiniittyjen ja luonnonsuojelualueiden perustamista, kaupunkipurojen ennallistamista ja vieraslajien torjuntaa.
– LUMO-ohjelma on konkreettinen osoitus siitä, että teemme töitä monimuotoisuuden hyväksi. Ohjelman etenemistä voi seurata julkisesti ja reaaliaikaisesti Tampereen ilmasto- ja ympäristövahdissa, totesi pormestari Kalervo Kummola luontofoorumin avaussanoissaan.
Tampereella haluttiin myös selvittää tarkemmin kaupungin globaalia vaikutusta luontokatoon, jotta siihen voitaisiin tarttua tehokkaasti. Siksi Tampere teki ensimmäisenä kaupunkina maailmassa luontojalanjälkensä laskennan.
– Meidän suurimmat vaikutuksemme tapahtuvat elintarvikehankintojen, energiantuotannon ja rakentamisen kautta, Mustajärvi kertoo.
Uskallusta ja leikkimielisyyttä puistosillalla
Yksi esimerkki uudesta ajattelusta Tampereen rakentamisessa on kesällä 2023 valmistunut Näsin puistosilta, joka on muokattu vanhasta ajoneuvosillasta. Puistosilta yhdistää Ranta-Tampellan ja Särkänniemen alueet toisiinsa.
Nimen mukaisesti puistosillalla on kulkuväylien ja erilaisten oleskelualueiden lisäksi runsaasti kasvillisuutta. Siltahanke kertookin viherympäristön ja kiertotalouden kasvavasta arvostuksesta Tampereella, kuten myös halusta satsata ihmisten hyvinvointiin.
Uudentyyppisen sillan toteuttaminen on vaatinut rakennuttajainsinööri Raija Tevaniemen mukaan Tampereen kaupungilta uskallusta ja tiettyä leikkimielisyyttäkin. Hän kokee saaneensa kaupungin sisällä hyvin tukea viedessään ajatusta eteenpäin.
– Arvelisin, että Näsin puistosillasta saatuja kokemuksia sovelletaan tulevaan rakentamiseen Tampereella. Mietitään esimerkiksi, voidaanko olemassa olevaa käyttää sen sijaan, että se puretaan pois. Tai miten puistot ja oleskelualueet saadaan yhtenäisiksi reiteiksi, Tevaniemi pohtii.
Kuten europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen totesi luontofoorumin keskusteluissa: kaupungeilla on käytössään kaavoitus, maailman mahtavin työkalu – sitä kannattaa käyttää luontokadon torjumiseen.
Lähiluonto vaikuttaa terveyteen
Lähiluonto on suomalaisille tärkeä asia. Ihmiset käyttävät sitä arjessaan aktiivisesti muun muassa kuntonsa ylläpitämiseen, stressistä palautumiseen ja rentoutumiseen.
Kaupunkiluonnon ja hyvinvoinnin yhteyksiä selvittäneessä luontofoorumin seminaarissa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen toi ennakkotietoja hankkeesta, jossa on arvioitu tutkimusnäyttöä kaupunkiluonnon vaikutuksista mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen. Terveyshyödyistä alkaa olla hyvin näyttöä, joten sopivilla luontoa säilyttävillä toimilla voidaan saavuttaa säästöjä sote-kustannuksissa.
– Maankäyttösuunnittelun ilmasto- ja monimuotoisuustyöhön pitääkin sisällyttää myös terveyshyödyt. Tarvitaan tarkempia luontoalueiden määrä- ja laatutavoitteita, Tyrväinen sanoo.
Kaupunkiviljely on ruuan tuottamista lähellä
Blokgarden Oy perustettiin nelisen vuotta sitten sillä ajatuksella, että kaupunkiviljelystä voisi tulevaisuudessa tulla yksi merkittävä tapa tuottaa ruokaa. Toistaiseksi kaupunkiviljely on pitkälti harrastelua pihoilla ja yhteisöpuutarhoissa – ja se on hyvä alku.
– Muutos lähtee liikkeelle siitä, että asukkaat aktivoituvat hankkimaan kaupunkiruokaa, joka on tuotettu lähellä, jopa samassa talossa tai korttelissa. Osa voi ryhtyä itse viljelemään, sanoo Blokgardenin Tuomas Ilander.
Tamperelainen Hanna Järvenpää poikkesi Blokgardenin yhteisöpuutarhaan Kalevassa muun muassa hakemaan vinkkejä kasveista, joita voisi ensi kesänä laittaa omalla pihallaan oleviin viljelylaatikoihin.
– Minulla on kaupunkiviljelijän asenne: vähän vähemmän perennoja ja koristepensaita pihalle, niiden tilalle hyötykasveja. Minulle tuottaa hirveästi mielihyvää, kun saan kasvattaa itse omaa ruokaani, Järvenpää kertoo.
Ruma ryteikkö vai monimuotoisuuden turvapaikka?
Luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä kaupunkien asukkaat ovat varsin yksimielisiä, todettiin luontofoorumissa, kaupunkien ylimmän johdon paneelissa. Sen sijaan mielipiteitä jakaa se, miten monimuotoisuutta pitäisi toteuttaa. Paneeli totesi kuitenkin, että kun ihmiset osallistuvat keskusteluun erilaisine mielipiteineen, ymmärrys monimuotoisuudesta ja sen vaatimista toimista kasvaa.
Kaupunkiviljelijät Tuomas Ilander ja Niilo Gustafsson Blokgardenista vahvistavat, että esimerkiksi ryteiköt voi nähdä eri silmin, kun ymmärtää niiden merkityksen luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kalevan yhteisöpuutarhan kulmalla olevakin, perinteisen ajattelun mukaan hiukan epäsiistin oloinen pikku metsikkö on hyvä juuri sellaisena kuin se on.
Blokgardenin kulttuurissa kaupunkiviljely ja luonnon monimuotoisuus tukevat toisiaan. Yritys kokeilee ja esittelee parhaillaankin tarjontaa, jolla viherrytetään kaupunkiympäristöä ja tuodaan monimuotoisuutta takaisin kaupunkeihin.
– Kaupunki on täynnä mahdollisuuksia monimuotoisuuden palauttamiseen, kun sitä katsoo oikein silmin, Ilander toteaa.
