Kulttuurijohtaja Sampo Terho syttyy vanhoista elokuvista, klubikeikoista ja seuraa intohimoisesti lätkää

Tampereen uusi kulttuurijohtaja Sampo Terho on musiikin, kirjallisuuden ja elokuvien suurkuluttaja ja intohimoinen jääkiekkofani. Hän haluaa mahdollistaa monipuolisen kulttuurikentän toiminnan ja pitää suurtuotantoja tärkeinä kulttuurikaupungin maineen kannalta.
Henkilö seisoo hymyillen nojaten oven pieleen. Oven vasemmalla puolella katsojasta nähden on pienellä pöydällä gramofoni.
Tampere on Terholle tuttu paikka jo opiskeluajoilta, ja paluu tänne tuntui suorastaan kohtalolta.

Sampo Terho on toivonut haastattelu- ja kuvauspaikaksi Milavidan edustaa, mutta pääsemmekin sisälle itse rakennukseen, vaikka museo on kiinni. Vanha palatsi elähdyttää esteetikkoa.

- Tämä on kaunis ympäristö ja hallintotöiden keskellä on välillä hyvä nähdä, miksi niitä töitä tehdään, hän miettii.

Terhon kesä onkin kulunut oman hallinnonalan kenttään tutustuen. Hän on kierrellyt kulttuuritiloissa ja -tilaisuuksissa ja tavannut kulttuuripalveluiden työntekijöitä.

- Työ on alkanut mukavasti. Asiat olivat jo valmiiksi hyvässä hoidossa ja työpaikka on hyvähenkinen, hän kehuu.

Kulttuurijohtajana hänen tavoitteensa on mahdollistaa Tampereella monipuolinen kulttuurikentän toiminta.

- On monta syytä, miksi Tampere on niin vetovoimainen kaupunki. Useissa asioissa se on suunnannäyttäjä, Terho muistuttaa.

Paluu Tampereelle tuntui kohtalolta

Terhon päätyminen Tampereen kulttuurijohtajaksi ei ollut aivan sattumaa. Hän on valmistunut Tampereen yliopistosta ja yhteydet Tampereella asuviin ystäviin ovat säilyneet vuosien aikana. Kulttuurijohtajan paikka aukesi lisäksi juuri otolliseen aikaan.

- Politiikan jätettyäni toteutin nuoruuden unelmani ja aloin kirjailijaksi. Kaksi ja puoli vuotta olin viettänyt työhuoneessani kirjoittaen viimeisintä kirjaani ja elämä taiteen vapaalla kentällä oli tullut tutuksi.

-  Tuli tunne, että on aika siirtyä vakituiseen päivätyöhön, jossa näkee muitakin ihmisiä. Olin päättänyt joka tapauksessa omistautua kulttuurille tavalla tai toisella, ja tämä paikka tuli juuri silloin hakuun. En oikeastaan ehtinyt edes miettiä muita vaihtoehtoja. Tämä tuntuu jopa johdatukselta, Terho kuvailee.

Hänen ensimmäinen päätymisensä Tampereelle ei ollut niinkään itsestään selvä. Helsingissä syntyneen ja Kirkkonummella asuneen nuorukaisen ilmeisin valinta opiskelupaikkakunnaksi vuonna 1998 ei suinkaan ollut Tampere.

- Täällä oli kuitenkin järkevimmät pääsykoekirjat. Luin ne valehtelematta ulkoa, ehkä kymmenen kertaa, hän muistelee.

Ensimmäinen työpaikka löytyi puolustusministeriöstä tietopalvelusihteerinä. Siitä ura urkeni aina kulttuuri- ja urheiluministeriksi asti. Välissä hän ehti toimia muun muassa rauhanturvaajana Bosniassa esikuntatehtävissä ja europarlamentaarikkona. 

- Kulttuuri-ihmiselle Bosniassa riitti nähtävää, kuten vanhaa arkkitehtuuria. EU-parlamentissa puolestaan oppi, millaisia eroja eri kansallisuuksien tavoissa on. Esimerkiksi suomalaisten kokoukset alkoivat aina tasan ilmoitettuna aikana, Terho hymähtää.

Terho on tuttu näky keikoilla, mutta oma musisointi on jäänyt

Nyt elämä on Tampereella ja koti Terholle ja hänen tyttärelleen on löytynyt Pyynikiltä. Sen kylämäinen ympäristö lähellä kaikkea miellyttää ja Pyynikinharju on yksi hänen mielipaikoistaan Tampereella.

- Kävelen paljon Pyynikinharjun metsäpoluilla. Tampereen vanhat tehdasrakennukset ovat tietysti hienoja ja niissä on paljon kulttuuritiloja. Pidän myös keskustasta, jossa on kaikkea, mutta ei liian tiiviisti. Kun minulla käy vieraita, vien heidät mielelläni tutustumaan sen ravintola- ja pubitarjontaan. Ja olen ylpeä Nokia Arenasta ja sen tapahtumista, hän luettelee.

Jääkiekko kuuluu Nokia Arenan keskeiseen tarjontaan ja kulttuurimies tunnustautuu lajin superfaniksi. Taiteen puolelta rakkaita ovat musiikki, elokuvat ja tietysti kirjallisuus.

- Kuuntelen musiikkia jatkuvasti ja kotoa löytyy vinyyli- ja CD-levykokoelma. On hienoa laittaa soimaan levy, siis koko levy, joka on kokonaisuus, Terho kuvailee.

Terho käy myös mielellään bändien keikoilla. Mieluisimpia paikkoja niihin ovat pienet keikkapaikat ja klubit, kuten Tampereella vaikkapa G Livelab. 

- Pienet tilaisuudet ovat usein omistautuneelle fanikunnalle suunnattuja, ja niillä on hyvinkin sitoutunut yleisönsä, hän mainitsee. 

Hän muistuttaa kuitenkin, että mittavat kulttuuritapahtumat ovat kaupungin imagon kannalta välttämättömiä ja tuovat yleisöä kaupunkiin ulkomailta asti. Sitä myöten tulee tietysti myös tuloja.

- Esimerkiksi upea Taru sormusten herrasta -esitys kuuluu sellaisiin, jonka fanit ympäri maailman noteeraavat, Terho huomauttaa. 

Henkilö seisoo hymyillen ikkunan edessä sivuttain.
Sampo Terho on musiikin suurkuluttaja, mutta ei soita enää itse. - En päässyt sellaiselle taitotasolle, jota itse haluaisin kuunnella, hän naurahtaa.

Sound of Music on onnistunut hittiparaati

Kun puhe siirtyy elokuviin, Terho suorastaan innostuu. Hän on ollut niiden ystävä jo VHS-nauhureiden ajalta asti eli nuoresta pitäen, ja videokasettikokoelmat olivat siististi tarkassa järjestyksessä. Terho on mieltynyt erityisesti 1970-luvulla tehtyihin ja sitä vanhempiin klassikoihin. Kummisetien ja Tohtori Outolemmen lisäksi suosikeista löytyy yksi hieman yllättäväkin.

- Sound of Music on täynnä poikkeuksellisen onnistuneita musiikkinumeroita. Se on nerokas myös viattomuudessaan ja yksinkertaisuudessaan, hän miettii.

Kolme alkuperäistä Star Wars -elokuvaa innosti lapsena jopa tilaamaan SW-sarjakuvalehden. Lehden ilmestymisen loppuminen oli kova paikka. Kokoelmansa hän myi myöhemmin pois, mikä nykyään hieman harmittaa, keräilyarvo kun on siitä noussut vielä melkoisesti. Lehden ansiosta syntyi kuitenkin sarjakuvainnostus.

- Keräsin Marvel-sarjakuvia, jotka myös olivat minulla huolellisesti järjestettyinä. Nyt olen tutustuttanut tyttäreni Tintteihin, joita itsekin luen mielelläni aina uudelleen. Lapselle niiden entisaikojen maailmaa pitää vähän kyllä selittää, Terho hymyilee.

Sampo Terho:

- 47-vuotias
- Tampereen kulttuurijohtaja huhtikuusta 2024 alkaen
- Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri vuosina 2017–19
- kirjoittanut kolme kirjaa, joista kaksi viimeisintä historiallisia romaaneja
- opiskellut Suomen historiaa Tampereen yliopistossa (FM 2003)
- soittanut nuoruudessaan kosketinsoittimia ja rumpuja, kuuntelee erityisesti progerockia
- seuraa jääkiekkoa pelikauden aikana ”päivittäin”

Teksti: Ismo Lehtonen
Kuvat: Laura Happo
Jaa sosiaalisessa mediassa