Tutkimuksen mukaan vuonna 2024 kaupunkiseudun asukkaat saapuivat asiointimatkoille Tampereen keskustaan eniten joukkoliikenteellä, kun taas vuonna 2021 autoilu oli yleisempää. Yli puolet kulki keskustassa kohteesta toiseen kävellen. Autolla kohteesta toiseen siirtyminen väheni.
Tampereen keskustaan suuntautuvasta kaupunkiseudun asukkaiden kokonaiskulutuksesta 37 % tuli joukkoliikenteellä, 29 % autolla, 25 % kävellen ja 10 % polkupyörällä. Joukkoliikenteen osuus kasvoi vuoteen 2021 verrattuna erityisesti päivittäistavaraostoksissa, terveys- ja hyvinvointipalveluissa sekä tapahtumissa, harrastuksissa ja kulttuuripalveluissa. Osuus oli suurimmillaan tapahtumissa. Autoilun suhteellinen osuus kokonaiskulutuksesta pysyi samana ja kävelyn suhteellinen osuus ostovoimasta pieneni vuodesta 2021. Kävellen asioivien osuus vastaajista oli vain 16 %, mutta he toivat neljänneksen keskustan kokonaiskulutuksesta, sillä kävelijöille kertyi eniten asiointikertoja koko vuoden aikana.
- Tuloksista näkee, että Tampereen kaupungin investoinnit joukkoliikennejärjestelmään ja erityisesti ratikkaan tuottavat toivottua tulosta. Olemme iloisia, että satsaus konkretisoituu paitsi joukkoliikenteen käyttäjämäärien nousuna myös ostovoiman kasvuna. Tutkimus vahvistaa myös käsitystä, että sekä joukkoliikenteellä saapuvat että autoilijat muuttuvat keskustassa kävelijöiksi. Kävelyreittejä ja -ympäristöjä kehittämällä voitaisiin siis parantaa kaikkien asiointikokemusta entisestään, toteaa liikenneinsinööri Katja Seimelä Tampereen kaupungilta.
Kaupunkiseudun asukkaat käyttivät yhdellä tyypillisellä asiointikerralla keskimäärin 50 €, kun vuonna 2021 vastaava luku oli 41 €. Kulutus nousi miltei kaikilla toimialoilla ja kulkutavoilla, ainoastaan kävelijöiden kertakulutussummat pysyivät keskimäärin samalla tasolla. Toisaalta kävelijöillä oli eniten asiointikertoja vuodessa, ja vuotuinen kokonaiskulutus suurin. Yhdellä tyypillisellä asiointikerralla eniten kuluttivat autoilijat ja vähiten kävelijät.
Tampereen keskustalle annetut arvosanat olivat yhtä hyvät tai paremmat kuin vuonna 2021. Parhaat arvosanat Tampereen keskusta sai joukkoliikenneyhteyksistä ja mahdollisuudesta hoitaa monta asiaa samalla matkalla. Myös kauppojen ja muiden palveluiden aukioloaikoja sekä ihmisten kohtaamismahdollisuutta pidettiin hyvinä. Heikoimmat arvosanat annettiin autopysäköinnin hinnasta ja pysäköintimahdollisuuksista.
Tutkimuksen mukaan keskustassa käytäisiin useammin ja siellä viivyttäisiin kauemmin, jos keskustaan saataisiin lisää viihtyisyyttä, siisteyttä, katupuita ja kasvillisuutta. Keskustaan toivottiin myös lisää tapahtumia, palveluita sekä viihtyisiä oleskelupaikkoja ja laadukasta suunnittelua.
- Kaupunkiseudun asukkailta saadut näkemykset auttavat Tampereen kaupunkia kehittämään keskustaa entistäkin vetovoimaisemmaksi ja elinvoimaiseksi asiointiympäristöksi. Ratikka on upeasti ottanut paikkansa keskustan elinvoiman vahvistajana ja tästä on hyvä jatkaa kehitystyötä, summaa hankekehityspäällikkö Minna Seppänen Tampereen kaupungilta.
Keskustan asiointitutkimuksella 2024 Tampereen kaupunki selvitti kaupunkiseudun asukkaiden asiointia, rahankäyttöä ja liikkumista Tampereen keskustassa edellisen 12 kuukauden aikana. Huhtikuussa 2024 toteutettuun asiointitutkimuksen verkkokyselyyn osallistui 1 095 yli 15-vuotiasta Tampereen kaupunkiseudun asukasta. Otos vastasi väestön ikä- ja sukupuolijakaumaa sekä jakautumista suhteessa Tampereella ja kehyskunnissa asuviin. Tiedonkeruu toteutettiin vastaavasti kuin vuoden 2021 tutkimuksessa.
Tutkimuksen tausta-aineistoina käytettiin eri kulkutapojen liikennemääriä, matkapuhelindataan perustuvia kävijämääriä keskustassa, keskustan elinvoimalaskentaa ja yritysten liikevaihtotietoja. Tutkimuksen toteuttivat Ramboll Finland Oy ja Suomen OnlineTutkimus Oy.
