Digitaalinen muutos on iso mahdollisuus Tampereelle ja tamperelaisille
Uudistuva Tampere -projektissa kaupungin organisaatio halutaan sellaiseen kuntoon, että se kykenee ottamaan teknologian kehityksestä kaiken hyödyn irti. Työtä tehdään asukkaiden, yhteisöjen, yritysten ja ympäristön hyväksi.
– Meidän pitää nähdä uudistaminen isona mahdollisuutena. Muutosta ei kannata pelätä, sillä moni asia on jo nyt paljon sujuvampaa digitaalisten palvelujen ansiosta, sanoo Tampereen kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala.
Uudistuva Tampere -projekti on ollut alle vuoden verran toiminnassa. Kun se aikanaan päättyy, tavoitteena on että kaupungin organisaatioon on vakiinnutettu rakenteita, jotka edistävät ja vauhdittavat kestävää digitaalista muutosta.
– Projektin pitää saada aikaan se, että kaupungin lähes yhdeksäntuhantinen henkilöstö saadaan mukaan digitaaliseen muutokseen; kehittämään omia kyvykkyyksiään ja ymmärtämään muutoksen tuomia mahdollisuuksia, Yli-Rajala sanoo.
Uudistamista pitää johtaa ja tukea
Yli-Rajala huomauttaa, että kaupungin ylin johto on erittäin tärkeässä asemassa digitaalisen muutoksen edistäjänä, joten johdon valmennukset ovat parhaillaan käynnissä. Vuoden loppuun mennessä pitäisi saada valmiiksi digitaalisen muutoksen kokonaiskuva: nykytila, tulevaisuus ja askelmerkit kohti tulevaa.
Kun henkilöstön uudistamiskyky kasvaa, kaupunki tarvitsee toimintamallin, jolla uusi osaaminen saadaan kaupungin ja kaikkien kaupunkilaisten käyttöön.
– Siinä tulee kuvaan Uudistuva Tampere -projektin muutostoimistomalli, jossa organisoidumme järkevämmin digitaalisen muutoksen kannalta. Varaamme hiukan ihmisten osaamista ja uudistamiskykyä kehittämistoimien tueksi, kertoo Uudistuvan Tampereen projektipäällikkö, muutosjohtaja Aleksi Kopponen.
Esimerkkejä kehittämistoimista ovat vaikkapa kuntalaisten asiointikanaviin, älykotiratkaisuihin, hyvinvoinnin edistämiseen ja yrittäjyyden tukemiseen liittyvä kehittäminen. Koulutuksen ja oppimisen kehittämisestä Uudistuva Tampere -projektilla on jo hyviä kokemuksia.
Esimerkki uudistamisesta: Tredu pohtimassa tulevaisuutta
Syksyllä 2023 Tampereen seudun ammattiopisto Tredu toteutti Hepolamminkadun kampuksen kehittämiseen liittyvän tulevaisuustyön. Tavoitteena oli mallintaa, millainen olisi teknillisen alan ammattikoulutuksen oppimisympäristö vuonna 2040.
– Maailma menee eteenpäin ja koulutuksen pitää pysyä työelämän muutosten perässä. Meidän pitää miettiä, miten hyödynnämme teknologiaa uudella tavalla oppimisen ja oppijoiden tukena, Tredun ammatillisen koulutuksen johtaja Kirsi Viskari listaa työn tavoitteita.
Uudistuva Tampere -projektin muutostoimisto oli mukana Tredun tulevaisuustyössä, tarjosi monipuolista tukea – ja esitti hankalia, mutta erittäin hyödyllisiä kysymyksiä.
– Muutostoimiston ansiosta ymmärsimme, että asioita pitää tarkastella monesta kulmasta. Teknologia ei ole vain tekninen asia, joka hankitaan. Siihen liittyy osaamista ja esimerkiksi taloudellisia, lainsäädännöllisiä ja hyvinvoinnillisia näkökulmia, Viskari kertoo.
Tredun tulevaisuustyö tehtiin työpajatyöskentelynä. Mukana oli opetushenkilöstöä, opiskelijoita ja hallintoa – jo työpajojen kokoonpanossa oli siis otettu huomioon ajatus moninaisten näkökulmien tarpeellisuudesta. Pajoissa kuvattiin sekä toivottu tulevaisuus että polut, joita pitkin sen voisi saavuttaa.
– Työpajojen päätteeksi paras kommentti tuli yhdeltä opettajalta: nämä tulokset pitää oikeasti muistaa ja hyödyntää, kun lähdetään kehittämään oppimisympäristöjä, Viskari kertoo.
Mikä oikeastaan on digitaalinen muutos?
Käytännössä kyse on siitä, että tietoa voidaan käsitellä automaattisesti – ja tekoälyn avulla yhä enenevässä määrin myös autonomisesti. Digitaalinen muutos sulautuu arkipäiväämme monin tavoin ja helpottaa sitä melkein huomaamattamme.
– Digimuutos ei siis synny valmiina hankittavista teknisistä laitteista tai tuotteista, jotka voisi sellaisinaan syöttää valittuihin kaupungin palveluihin, Kopponen tähdentää.
Hän ottaa esimerkeiksi kaksi tavallista palvelua, joita digitaalisuus on jo muuttanut: joukkoliikenteen ja kirjastot. Jos haluaa tarkistaa bussin tai ratikan saapumisajan omalle lähipysäkille, ei tarvitse enää etsiä hyppysiinsä paperille painettua tai nettiin ladattua aikataulukirjaa. Verkkokirjaston käyttäjä taas pystyy hallinnoimaan esimerkiksi varauksiaan milloin ja missä vain. Perinteinen kirja pitää sentään hakea kirjastosta.
Yhteinen ymmärrys uudistamisen pohjana
Kaupungin uudistaminen pohjautuu tietoon ja tiedon yhteiseen tulkintaan. Uudistuvan Tampereen tavoittelemaan muutokseen ei siis riitä, että vain johtajille ja päätöksentekijöille tuotaisiin tietoa.
– Kyse on yhteisestä ymmärryksestä, jonka edellytys on, että ihmisillä on todelliset mahdollisuudet osallistua sen muodostamiseen, Kopponen sanoo.
Kopponen toivoo, että vastaisuudessa löydetään lisää keinoja varmistaa kaikkien niiden ihmisten äänen kuuluminen, joita kehittämistoimissa pitääkin kuunnella. Toisaalta Kopponen korostaa, että kaupungin uudistaminen ei ole lopulta mikään kovin kummallinen juttu. Kaupungissa on ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä, luontoa ja rakennettua ympäristöä.
– Tätä kokonaisuutta pitää lähestyä avoimesti, jotta ymmärrettäisiin, mitä missäkin oikeasti tarvitaan. Vasta sen jälkeen lähdetään rakentamaan ratkaisuja, Kopponen toteaa.
Lisätietoja Uudistuva Tampere -projektista:
Aleksi Kopponen
Muutosjohtaja
0401836384
[email protected]
