Rakennamme määrätietoisesti elinvoimaista ja vahvaa Tamperetta

Pormestari Kalervo Kummola muistuttaa, että yhteisön voima ja laaja yhteistyö ovat avainasemassa, kun haetaan ratkaisuja tehdä asioita uudella tavalla. 

– On välttämätöntä, että valmistaudumme talouden tervehdyttämiseen tulevina vuosina monipuolisin keinoin. Tulemme pärjäämään tamperelaisuuteen kuuluvalla yhteistyöllä. Rakennamme määrätietoisesti elinvoimaista ja hyvinvoivaa kaupunkia nykyisille ja tuleville asukkaillemme. Yhdessä voimme varmistaa, että Tampere pysyy vahvana, pormestari Kummola painottaa. 

Tampereen kaupungin vuoden 2025 talousarvion tulos on jäämässä alijäämäiseksi 39,6 miljoonaa euroa. Tulokseen sisältyy kertaluonteisia omaisuuden myyntivoittoja 70,2 miljoonaa euroa. Talousarvion vuosikate on 95,1 miljoona euroa, ja budjetin loppusumma on noin 1,25 miljardia euroa. Nettomenot kasvavat vuoden 2024 ennusteeseen verrattuna 4,6 prosenttia (31,1 milj.€). TE-uudistus kasvattaa merkittävästi nettomenoja ja vastaavasti vuodelle 2025 siirtyneet omaisuuden myyntivoitot pienentävät nettomenojen kasvua.

Tampereen tuloveroprosentti pysyy ensi vuonna nykyisellään (7,60 %) kuten kiinteistöveroprosentitkin. Kunnallisveroa arvioidaan kertyvän kaupungille 475 miljoonaa euroa. Verotettavien tulojen arvioidaan kehittyvän edelleen suotuisasti, kasvuksi arvioidaan 6,1 prosenttia.

Yhteisöverotuloja Tampereelle arvioidaan tilitettävän 82 miljoonaa euroa, eli osuus pysyy ennallaan. Kaupungin saaman yhteisöveron jako-osuus ensi vuodelle määräytyy verovuosien 2023 ja 2022 perusteella.

Verorahoituksen (verotulot + valtionosuudet) arvioidaan kasvavan ensi vuonna kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna 8,6 prosenttia (61,9 milj.€). Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän Tampereelle yhteensä noin 116 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet ovat tästä 82,0 miljoonaa euroa ja verotulomenetysten korvaus 22,6 miljoonaa euroa. TE-palvelujen uudistus lisää Tampereen peruspalvelujen valtionosuutta laskennallisesti 49,8 miljoonaa euroa, mutta se ei kata kokonaan uudistuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Investointitarpeet edelleen merkittävällä tasolla

Kaupungin nettoinvestoinnit ovat edelleen merkittävällä, 225 miljoonan euron tasolla, ja kaupungin lainakanta on kasvussa. Investointien rahoituksesta vuosikatteella voidaan kattaa 42 prosenttia, mikä tarkoittaa, että kaupunki joutuu ottamaan lisää velkaa noin 121 miljoonaa euroa. Kaupungin asukaskohtaisen lainamäärän arvioidaan olevan ensi vuoden lopussa 3966 euroa per asukas. Kaupungin investointitarpeet pysyvät korkealla tasolla myös lähivuosina, ja tulorahoituksen taso on jäämässä nykyistä tasoa matalammaksi.

Talonrakennushankkeista ja yhdyskuntarakentamisesta muodostuu yhteensä 130,0 miljoonaa euroa eli noin 58 prosenttia kaupungin kokonaisinvestoinneista. 

– Investointien toteuttamisessa on noudatettava tarkkaa harkintaa, jotta kaupungin lainamäärä ei kasva hallitsemattomasti. Kaupungin toiminnan ja talouden tulevien vuosien suunnittelussa on huomioitava lähivuosein huolestuttavat talousnäkymät, ja on välttämätöntä pidättäytyä uusista pysyvistä menojen lisäyksistä. Myös nykyistä kaupungin palvelutarjontaa joudutaan tarkastelemaan kriittisesti, arvioi konsernijohtaja Juha Yli-Rajala.

– Vaikeat ajat vaativat meiltä joustavuutta ja valmiutta kompromisseihin. Tulevina vuosina kaupungin tulee tehdä entistä enemmän toimia, jotta kasvumme on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää, sanoo pormestari Kummola.

Vuonna 2025 kaupungin kehitysohjelmien investointibudjetti on yhteensä 35,8 miljoonaa euroa. Se jakautuu Viiden Tähden Keskusta -kehitysohjelmaan (28,1 milj.€) ja Hiedanrannan kehitysohjelmaan (7,7 milj.€). Kehitysohjelmien investointirahat käytetään maan esirakentamiseen ja kaupunkiympäristön rakentamiseen. Hiedanrannan alueen 0-kuidun poistaminen (n. 20 milj.€) ajoittuu pääosin vuosille 2025–2027 ja se sisältyy Hiedanrannan investointeihin.

Opetuksen resursseja vahvistetaan

Vuonna 2025 kiinnitetään erityistä huomiota kasvatus- ja opetussektorilla vähävaraisten perheiden asemaan. Kannettavan tietokoneen tulevat saamaan nyt yläkoululaisten lisäksi myös 6.-luokkalaiset, mikä tukee digitaalisten taitojen kehittämistä ja varmistaa, että jokaisella oppilaalla on tarvittavat välineet modernissa oppimisympäristössä.

– Olemme sitoutuneet edistämään yhdenvertaisuutta ja varmistamaan, että kaikilla lapsilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada palveluja riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta. Tukitoimia kohdistetaan erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin perheisiin, kertoo pormestari Kummola.

Talouden paineista huolimatta perusopetuksen ryhmäkoot säilyvät vuonna 2025 ennallaan ja pienryhmiä perustetaan lisää. Tämä takaa lapsille ja nuorille tukea sekä yksilöllistä huomiota koulupäivän aikana. Kasvatus- ja opetuslautakunnan sektorille on lisätty kevään kehyspäätöksen päälle 6,2 miljoonaa euroa vahvistamaan opetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseja.

Myös lasten liikunnan pilotti jatkuu tulevana vuonna. Lisäksi kaupunki turvaa, että Etsivä nuorisotyö -toiminta jatkuu tärkeänä osana nuorten hyvinvoinnin tukemista ja syrjäytymisen ehkäisyä. 

Työvoimapalvelut osaksi kaupungin elinvoimatyötä

TE-palvelut siirtyvät valtiolta kuntien järjestämisvastuulle 1.1.2025 alkaen. Uudistuksessa nivotaan työvoimapalvelut osaksi kunnan elinvoimatyötä. Tavoitteena on tuottaa tehokkaampia ja saavutettavampia palveluja työnhakijoille, työnantajille ja yrittäjille. Palvelut toteutetaan Tampereen seudun työllisyysalueella, johon kuuluu 16 pirkanmaalaista kuntaa. Vastuukuntamallissa Tampere järjestää lakisääteiset TE-palvelut.

Tampereen maksuosuus lakisääteisten TE-palvelujen eli työllisyysalueen kustannuksista vuonna 2025 on noin 48 miljoonaa euroa (61 %). Maksuosuus ei lisää kaupungin nettomenoja enempää kuin laskennallinen TE-uudistukseen osoitettu valtion rahoitus, koska osa menojen kasvusta (n. 13 milj.€) katetaan budjetin sisältä. Maksuosuuden ero valtion rahoitukseen nähden aiheutuu osin yhteistoiminta-alueelle valitusta toimintamallista, jossa valtion henkilöstön lisäksi myös kuntien kuntakokeiluhenkilöstön kustannukset kohdentuvat työllisyysalueelle. Rahoitusvaje henkilöstön siirtoa lukuun ottamatta on noin 3,3 miljoonaa euroa.

Työttömyysturvan kustannukset ovat vuonna 2025 Tampereen osalta arviolta 42,5 miljoonaa euroa, josta valtio kompensoi maksuvastuun laajanemisen osuuden (16,6 milj.€). Riippuen työttömyystilanteen kehityksestä, riskinä on, että valtion osoittama kompensaatio on alimitoitettu toteutuviin kustannuksiin nähden.

Kaupunki kantaa sosiaalista vastuuta

Myös maahanmuuttajille tarkoitetut kotoutumispalvelut siirtyvät vuoden 2025 alussa kuntien vastuulle TE-uudistuksen ohessa ja tuovat Tampereelle entistä suuremman vastuun koko kotoutumisen polusta.

– Maahanmuuttajien määrän kasvaessa tarjottavien palveluiden ja eri sektoreiden yhteistyön tarve korostuvat. Tampereen pitovoima kansainvälisille asukkaille on elinvoimamme kannalta keskeistä, pormestari Kummola sanoo. 

Vuonna 2025 kaupunki panostaa asumisneuvontaan sekä segregaation ehkäisyyn vahvistamalla oppilaitosten turvallisuuskoordinaatiota ja viranomaisyhteistyötä. Köyhyysohjelmaan tehdyt lisäykset muun muassa ruoka-apujakeluun jatkuvat entisellä tasollaan. 

Myös ikäihmisten kokoontumiseen on varattu budjetista osuus. Palvelubussien avustajien määrä pysyy nykyisellään, jotta tukea tarvitsevat pääsevät arjen palveluiden pariin huolimatta liikunta- tai toimintakyvyn haasteista.

– Kuluvan vuoden aikana olemme saaneet ikäihmisten maksuttomien uimahallivuorojen kokeilusta paljon positiivisia tuloksia, ja kokeilua tullaan jatkamaan ensi vuonna. 

Pormestari Kummolan mukaan on tärkeää, että kaupunki tukee arjessa pärjäämistä sekä hyvinvointia mahdollisimman kattavasti.

Konserni investoi kaupunkiympäristön kehittämiseen

Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. 1.1.2025 kaupungin viimeinen liikelaitos yhtiöitetään ja Tampereen Kaupunkiliikenne Oy:n toiminta käynnistyy. Osakeyhtiö on kaupungin kokonaan omistama. 

Tampereen kaupunkikonserni investoi merkittävästi konserniyhteisöjensä kautta. Koko konsernin investointitaso on yhteensä noin 462 miljoonaa euroa. Suurimman osan konserniyhteisöjen investoinneista tekee kaupunkiympäristön kehittämiseen ja energiaan erikoistuneet yhtiöt (43%). Asuntoyhteisöjen osuus investoinneista on 33 prosenttia. Merkittävimpiä investointeja tekevät Tampereen Energia, Tampereen Vuokra-asunnot Oy ja Tampereen Vuokratalosäätiö.

Suurimpia yksittäisiä investointeja ovat Tampereen Virastotalo KKOy:n Tampereen virastotalon peruskorjaus ja laajennus, Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n Sulkavuoren keskuspuhdistamo, Tampereen Energian Naistenlahti 3 -voimalaitoksen lisäinvestoinnit sekä Tampereen Raitiotie Oy:n raitiotiejärjestelmä.

Tampereen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Luontokato eli luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on maailmanlaajuinen ongelma, jolla on mittavia vaikutuksia myös paikallisesti. Yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi Tampere tekee yhdessä suurten kaupunkien, valtion ja eurooppalaisten kumppaneiden kanssa.

Pormestari Kalervo Kummolan vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja sen materiaaliin voi tutustua tarkemmin verkossa osoitteessa www.tampere.fi/talousarvio