Tampereen meluntorjunnan toimintasuunnitelma vuoteen 2028 asti hyväksyttiin
Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä etupäässä tie-, katu- ja raideliikenteen meluhaittojen torjumiseksi. Kohteiden valinnassa on huomioitu aiemmin saatu ja suunnitelman laatimisen yhteydessä kerätty palaute asukkailta. Koska rakenteellisen meluntorjunnan toteuttaminen on varsin kallista, kohteiden melusuojauksen toteutumiseen vaikuttaa voimakkaasti meluntorjuntatyöhön käytettävissä oleva rahoitus.
Meluntorjuntaa kaupunkisuunnittelussa
Lähtökohtana liikennemelun torjunnalle on kaupunkisuunnittelu, jossa liikenteen haittavaikutukset ennakoidaan ja minimoidaan kaikissa suunnittelun vaiheissa. Liikennemelua pyritään vähentämään myös uusien asuinalueiden rakenteiden melusuunnittelulla sekä meluisten asuinalueiden ja virkistysalueiden melusuojauksella. Kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen, hiljaisempi joukkoliikennekalusto, nopeusrajoitukset sekä hiljaisemmat työtavat ja -koneet rakentamisessa ovat myös keinoja vähentää melua.
Uusien päiväkotien, koulujen ja vastaavien palvelurakennusten rakentamisessa varmistetaan, ettei sisätiloissa altistu melulle ja melulta suojatut ulkoilu- ja leikkialueet ovat riittävät. Edellisessä tämä oli tärkeä kehitettävä kohde. Työssä onnistuttiin hyvin, ja nyt aihe on tunnistettu ylläpidettäväksi kehitettävän sijaan.
Melusuojausta edistetään 15 kohteessa
Vuosien 2024–2028 tavoitteeksi on esitetty melusuojausta 15 kohteeseen. Niille on laadittu alustava melusuojaussuunnitelma. Kohteet valittiin melualtistuksen sekä melusuojauksen toteutettavuuden perusteella. Melusuojaus voi olla esimerkiksi meluseinä, meluvalli tai melukaide. Tässä suunnitelmassa yhtenä teemana on virkistysalueiden suojaaminen melulta.
Ehdotetut kohteet ovat esimerkiksi pientaloalueita tai kerrostalokortteleita vilkkaiden väylien varrella tai läheisyydessä. Mukana on myös ratamelukohteita sekä viheralueita. Kohteita ovat muun muassa Punakylä Satakunnankadun varrella, Kiinanmuurin kortteli ja Karjalanpuisto Kalevantien varrella, Hyhkynlaakson länsipuoli valtatie 12:n varrella, Kalevan liikuntapuisto ja Tarkonpuisto, Sikosuon luonnonsuojelualue Pappilassa valtatie 9:n varrella sekä Kauppi-Niihaman itälaita valtatie 9:n varrella.
Kaikkien suunnitelmassa tarkasteltujen rakenteellisten meluntorjuntakohteiden toteuttamiskustannukset olisivat yhteensä noin 8,4 miljoonaa euroa. Toimintakaudella 2024–2028 rakenteelliseen melusuojaukseen ei ole erillistä budjettia. Tarkempi vuosittainen meluntorjunta suunnitellaan kunkin vuoden vuosisuunnittelun yhteydessä ja määrärahat päätetään talousarviokäsittelyssä.
Katuliikenne aiheuttaa eniten melua
Melua Tampereella aiheuttaa eniten katuliikenne sekä päivä- että yöaikaan. Tampereen kaupungin meluselvityksen 2022 mukaan noin 31 prosenttia kaupungin asukkaista asuu rakennuksessa, joka sijoittuu päiväajan ohjearvon 55 dB (desibeliä) ylittävälle melualueelle. Yöajan ohjearvon 50 dB ylittävälle alueelle sijoittuvien rakennusten ja siten myös asukkaiden määrä on pienempi, noin 25 prosenttia.
Melu on Suomessa väestötasolla toiseksi merkittävin terveyshaitta hiukkasten jälkeen. Melun tiedetään aiheuttavan haitallisia terveysvaikutuksia, jotka ilmenevät muun muassa verenpaineen, sydämen sykkeen ja stressihormonipitoisuuksien nousuna. Melu vaikuttaa myös elinympäristön laatuun. Meluton virkistysalue koetaan viihtyisämpänä kuin liikennemelualueelle sijoittuva virkistysalue.
Meluntorjunnan toimintasuunnitelma perustuu EU:n ympäristömeludirektiiviin ja ympäristönsuojelulakiin, ja se päivitetään viiden välein Tampereen kaupungin meluselvityksen perusteella.
