Iidesjärven puiston asemakaavan valmisteluaineisto nähtävillä

Iidesjärvi on kaupungin luonnonsuojeluohjelman kohde ja se kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Iidesjärven rannat ovat lähistön asukkaille keskeinen ja merkittävä virkistysalue, jota käyttävät myös kauempaa tulevat tamperelaiset. Alueella on rakennettuja kulkuväyliä ja luontopolku.

Iidesjärven etelärannan osuutta ei ole aiemmin asemakaavoitettu. Rantoja ja vesialueita osoitetaan asemakaavaluonnoksessa suojaviher- ja luonnonsuojelualueeksi sekä lähivirkistysalueeksi. Laajemmin Iidesjärven ranta-alueita sisältävän luonnonsuojelualueen rajaus vahvistuu omana prosessinaan.

Nekalantien varrelle esitetään kaikenikäisten ja -kuntoisten käyttäjien lähivirkistysaluetta. Alueen toimintaa palveleva rakennus mahdollistetaan. Alueen kävely- ja pyöräily-yhteyksiä ja virkistyskäytön mahdollisuuksia kehitetään.

Kaiken suunnittelun lähtökohtina ovat alueen luonto- ja maisema-arvot. Muun muassa lepakoiden, viitasammakoiden ja liito-oravien olosuhteita turvataan asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Iidesjärven pohjoisrantaan osoitetaan tärkeä viheralueyhteys.

Asemakaava-alue ja historiaa

Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Iidesrannan katuun, idässä matonpesualueeseen, etelässä Nekalantiehen ja lännessä Rantaraittiin. Alue on pääosin vehreää ja voimakkaasti kulttuurivaikutteista. Kaupungin omistaman noin 40 hehtaarin suunnittelualueen merkittävä osa on Iidesjärven vesialuetta ja sekä Nekalan että Järvensivun puolella osin kapeaakin ranta-aluetta.

Iidesjärvi on kantakaupungin arvokkaimpia luontokohteita. Se on ollut pääosin viljelysmaana, jonka keskellä oli Nekalan kartanon pihapiiri. Etelärannalla sijaitsee käytöstä pois jäänyt Nekalan vanha kaatopaikka, jonka pinta-ala on noin 8 hehtaaria.

Kaatopaikka suljettiin vuonna 1958, ja kartanon päärakennus paloi 1960-luvulla. Kartanon ja kaatopaikan väliselle alueelle rakennettiin pientaloja, mutta rakennukset purettiin jo 1980-luvulla. Myös kartanon rakennukset purettiin ja viljely päättyi 1980-luvun puolivälin mennessä. 1980–1990-luvuilla kasvillisuus alkoi ottaa valtaa alueesta ja alun perin avoin alue on alkanut kasvaa umpeen ja puustoutua.

Osaa alueesta alettiin tietoisesti istuttamaan. Esimerkiksi alueen itäosaa on käytetty kaupungin taimistona, ja sinne istutettiin paljon erilaisia puulajeja. Taimitoiminnan päätyttyä puut on jätetty kasvamaan, ja osa niistä on nykyisin jo täysikokoisia puita. Alueelle perustettiin myös viljelypalsta-alue ja kaupungin varikko- ja varastointialueita, jotka ovat edelleen käytössä.

Kaatopaikan alue kunnostetaan

Etelärannan länsipään alueet muuttuvat suunnitelmien mukaan eniten. Nekalan vanha kaatopaikka on tarkoitus kunnostaa siten, ettei siitä synny haitallisia päästöjä ympäristöön tai vaaraa alueen käyttäjille.

Kaatopaikan jätetäyttöä vähennetään, luiskauksia muotoillaan ja rakennetaan uusi asianmukainen pintakerros. Paikalle on esitetty niitty- ja nurmialueita, kumpareita ja puita, joista osa voisi olla kukkivia.

Nykyiselle varikkoalueelle on esitetty leikki- ja kuntoilupaikkoja ja Nekalantien tuntumaan 36 autojen pysäköintipaikkaa. Alueen taukopaikkoja kehitetään, keskiosaan Nekalantien tuntumaan on suunniteltu uutta koirapuistoa ja itäpään ranta-alueelle uutta lintutornia.

Kaava-alueen itäpäässä olevalle viljelypalsta-alueelle ja taimiston alueelle on tulossa vain vähäisiä muutoksia.

Asemakaavan esittely

Valmisteluaineisto on nähtävillä 24.10.-14.11.2024, minä aikana siitä voi jättää mielipiteitä. Asemakaavaan voi tutustua myös esittelyvideolla kaupungin verkkosivulla.

Asemakaavaa esitellään myös suunnittelupäivystyksessä, joka pidetään 6.11.2024  Tampereen steinerkoululla, osoite Muotialantie 79-81. Suunnittelijat ovat tavattavissa klo 15-18.