Sirkku Peltola on tamperelaisen teatterin ilmentymä
Ohjaaja ja näytelmäkirjailija Sirkku Peltola istuu kirjapinojen keskellä pienessä työhuoneessaan Tampereen Työväen Teatterissa. Huoneesta löytyy myös tuorein hänen saamansa huomionosoitus, Tampereen palkinto. Se myönnettiin Peltolalle ansioista tamperelaisen teatterielämän hyväksi. Jo vuonna 2008 hän sai samoista ansioista kaupungin kultaisen ansiomitalin.
- Palkinnon perustelut osuivat aivan oikeaan. Suurin osa töistäni on ollut Tampereella. Tamperelainen yleisö on minulle tärkeä ja osaan puhutella sitä. Kun juuret ovat syvällä ja elinympäristöön on vahva side, työt puhuttelevat muuallakin, hän miettii.
Vaikka Peltola on syntynyt Kangasalla ja asunut välillä muualla, hän mieltää itsensä vahvasti tamperelaiseksi ja sellaisena häntä pitävät varmaan kaikki muutkin. Koti on jo pitkään ollut Pispalassa ja elämänpiiri paljolti sen ja Hämeenpuiston välisellä alueella. Kesäpaikka löytyy synnyinkunnasta.
Häntä kiinnostaa myös paikallishistoria ja työn alla on parhaillaan iso Tampereen historiaan liittyvä musikaali.
Peltola on tällä hetkellä TTT:n ainoa vakinainen ohjaaja ja hänkin puolipäiväinen. Toinen puoli työpäivistä täyttyy muista töistä, kuten kirjoittamisesta.
Vanhat roolihahmot ujuttautuvat uusiin näytelmiin
Peltola ei päässyt itse noutamaan palkintoaan, sillä hän oli samaan aikaan näytelmänsä ensimmäisessä yleisölle avoimessa harjoituksessa Hämeenlinnassa.
- Olin sopinut sen jo kauan ennen kuin sain tiedon palkinnosta. Yleisöharjoitus on erittäin tärkeä tilaisuus, sillä siinä näkee ensimmäistä kertaa yleisön reaktiot. Päällekkäisyys oli kyllä harmillinen. Tällainen huomionosoitus kannustaa varsinkin näinä vaikeina aikoina, jolloin luovassa työssä ei ole todellakaan mitään luksusta, hän painottaa.
Peltolan mukaan hänellä itsellään ei kuitenkaan ole valittamista. Töitä riittää ja tammikuussa saa ensi-iltansa hänen uusin näytelmänsä Kärpäset, joka jatkaa Ihmisellinen mies -näytelmästä tutun Kalevi Kärpäsen tarinaa.
- Vanhojen näytelmien henkilöhahmot tulevat välillä kyselemättä mukaan uusiin näytelmiin, Peltola kuvailee.
Ja näytelmiä roolihahmoineen hänellä riittää. Peltola on kirjoittanut niitä 35 ja käännöksiä on tehty noin viidelletoista kielelle. Ensimmäinen, Pikku jättiläinen, sai kantaesityksensä jo vuonna 1985.
- Tarinallisesti vahvoja tekstejä niistä on 5–6: Suomen hevonen, Mummun saappaassa soi fox, Ihmisellinen mies, Pieni raha sekä Tyttö ja varis, hän luettelee.
Teatteriyleisö saa siis nähtäväksi myös uutta Peltolaa. Kärpästen ja valmisteilla olevan musikaalin lisäksi tekeillä on myös musiikkidraama.
- Siitä ei kuitenkaan voi vielä puhua sen enempää, hän toteaa.
