Kevään näyttely esittelee sukupolvensa merkittävimpiin suomalaisiin taidemaalareihin lukeutuvan Heikki Marilan (s. 1966) tuotannon tärkeitä vaiheita ja käännekohtia 1990-luvulta 2020-luvulle. Mukana on uusia ja ennen näkemättömiä teoksia.
Näyttely alkaa Marilan 1990-luvun maalauksista, jotka käsittelevät vallan instituutioita, kansallista identiteettiä ja yhteiskunnan sosiaalisia rakenteita. 2000-luvun alussa hänen huomionsa kohdistui saksalaisen kirkkotaiteen perinteeseen sekä Matthias Grünewaldin Isenheimin alttaritauluun (1510–1515), josta Marila maalasi ilmaisuvoimaiset tulkintansa. Samoihin aikoihin Marilaa alkoi kiinnostaa asetelmamaalauksen perinne sekä kukkamaalaukset. Syntyi sarja maalauksia, joiden lähtökohtana olivat 1600-luvun hollantilaiset kukkamaalaukset ja niiden runsas symboliikka. Aihepiiri on pysynyt keskeisenä osana taiteilijan tuotantoa. Museon alakerrassa nähdään myös aivan uusia kukkamaalauksia sekä maalaussarja, jonka kautta Marila jatkaa vallan tematiikan käsittelyä uudesta näkökulmasta.
Marila kiinnittyy länsimaisen maalaustaiteen ja taiteen historian jatkumoon sekä voimakkaan ekspressiivisen ja materiaalisen maalaustapansa että aihevalintojensa kautta. Hänen työskentelylleen on ominaista sarjallisuus. Kysymys vallasta sen eri ilmenemismuodoissa on Marilan koko tuotannon läpäisevä teema. Hän on maalannut vähäpätöisinä pidettyjä aiheita monumentaalisessa koossa ja toisaalta vallan instituutioita miniatyyrimittakaavassa.
Heikki Marila valmistui Turun piirustuskoulusta 1991 ja piti samana vuonna ensimmäisen yksityisnäyttelynsä. Tärkeä merkkipaalu hänen urallaan on ollut Carnegie Art Awardin voittaminen 2011. Marilan edellinen retrospektiivinen näyttely Kukkia ja perkeleitä oli esillä Helsingin Taidehallissa ja Korjaamo Galleriassa, Oulun taidemuseossa sekä Wäinö Aaltosen museossa 2014–15.
Heikki Marilan näyttely 8.2.–18.5.2025 Sara Hildénin taidemuseossa.
Sara Hildénin taidemuseon vuoden 2025 kokoelmanäyttelyssä poraudutaan kotimaiseen taiteeseen. Näyttely valottaa suomalaisen kuvataiteen kehityskulkuja 1900-luvun alkupuolelta lähtien Sara Hildénin Säätiön kokoelmateosten kautta. Mukana on monia maamme kuvataiteen ikonisimpia teoksia kuten Tyko Sallisen hurmoshenkinen kansankuvaus Hihhulit (1918), Helene Schjerfbeckin myöhäiskauden herkkä Pukukuva (1938) sekä 1960–1970-lukujen vaihteen kantaaottavan taiteen merkkiteos, Kimmo Kaivannon Kun meri kuolee II (1973). Näyttely on jatkoa keväällä 2024 nähdylle Vihreän puun punaiset linnut -näyttelylle, joka johdatti Sara Hildénin Säätiön ulkomaisen kokoelman keskeisiin teoksiin.
Sara Hildénin Säätiön kokoelma on tunnettu erityisesti korkeatasoisesta ulkomaisen modernin ja nykytaiteen kokoelmastaan. Taidekeräilynsä Sara Hildén aloitti kuitenkin kotimaisen taiteen parista. Jo 1900-luvun puolivälissä Hildén hankki omistukseensa merkittävän kotimaisen taiteen kokoelman keräämällä runsaslukuisen kokonaisuuden puolisonsa Erik Enrothin taidetta. Myöhemmin keräily laajeni käsittämään laajasti myös muiden kotimaisten taiteilijoiden teoksia. Tänä päivänä Sara Hildénin Säätiön kotimaisen taiteen kokoelmaan kuuluu yli 6100 taideteosta 1910-luvun alusta tähän päivään.
Kokoelmanäyttelyä täydentää kotimaisen taidekeramiikan mestarin Rut Brykin teosten pienoisnäyttely Café Sarassa.
