Sara Hildénin taidemuseo järjestää keväällä 2025 sukupolvensa merkittävimpiin suomalaisiin taidemaalareihin lukeutuvan Heikki Marilan laajan takautuvan näyttelyn, joka jatkaa Sara Hildénin Säätiön kokoelmataiteilijoiden esittelyjen sarjaa. Marilan koko tuotannon läpivalaisevana teemana on kysymys vallasta sen eri ilmenemismuodoissa. Loppuvuoden näyttely valottaa suomalaisen kuvataiteen kehityskulkuja 1900-luvun alkupuolelta lähtien Sara Hildénin Säätiön kokoelmateosten kautta. Mukana on monia maamme kuvataiteen ikonisimpia teoksia kuten Tyko Sallisen hurmoshenkinen kansankuvaus Hihhulit (1918), Helene Schjerfbeckin myöhäiskauden herkkä Pukukuva (1938) sekä 1960–1970-lukujen vaihteen kantaaottavan taiteen merkkiteos, Kimmo Kaivannon Kun meri kuolee II (1973).
Museokeskus Vapriikin vuosi 2025 tarjoilee kävijöille niin värikästä populaarikulttuuria kuin uusinta tutkimusta ihmisen historiasta. Helatorstaina avautuva Supersankarit on yhteistyössä italialaisen näyttelytuottajan kanssa tehty huikea sukellus sankaritarinoiden evoluutioon. Kesäkuussa puolestaan avautuu odotettu Muinais-DNA – avain menneisyyteen -näyttely, jossa pääsee kasvokkain muinaisten suomalaisten kanssa. Lisäksi Vapriikissa avautuu uusi Kivigalleria, Vuoden luontokuvat 2024, sekä Pelimuseon ja Postimuseon vaihtuvia näyttelyitä.
Kymppisynttäreitään juhlivan Museo Milavidan parrasvaloissa paistattelee 28.4. alkaen suuria tunteita ja draamaa pursuileva ooppera. Bravissimo! – pukuloistoa Rooman oopperasta kertoo oopperan pompöösia historiaa ja esittelee estradeilla nähtyjä loisteliaita pukuja.
Kesämuseo Amurin museokortteli juhlii vuonna 2025 viisikymppisiään. Luvassa on niin nostalgisen museokorttelin kasvojen kohotusta, kuin huikeaa ohjelmatarjontaakin. Museo myös tallentaa juhlavuoden kunniaksi Amurissa eläneiden asukkaiden muistoja.
Postimuseon ensi vuoden päänäyttely kertoo valokuvapostikorttien merkityksestä tiedon ja tunnelmien välittäjinä. Tammikuussa avautuva laaja Kuvan vallankumous -näyttely kertoo miten valokuvasta tuli olennainen osa postikorttia ja uudenlaista viestintää. Vuoden 2025 aikana museo keskittyy uuden ydinnäyttelyn suunnitteluun, jossa paneudutaan Postin ja viestivän suomalaisen tarinaan monella eri tavalla. Kohtaamispaikka Kuplassa avautuu kaksi näyttelyä.
Tampereen taidemuseo juhlistaa kansainvälisen surrealistisen taiteen satavuotista historiaa. Elämyksellinen ja hätkähdyttävä Surrealismi – Jaettu uni tarkastelee surrealistisen taiteen visiota todellisuudesta sekä tuo esiin suuntauksen pioneerien ja merkittävien nykytaiteilijoiden kohtaamisia. Osana Surrealismi-näyttelyä nähdään ensi kertaa Pohjoismaissa italialaissyntyisen, Lontoossa asuvan Marco Brambillan mediataidetta. Tampereella nähtävää Heaven´s Gate -teosta (2022) on pidetty amerikkalaisen maksimalismin ja kuvatulvan kommentointina, eräänlaisena aikamme metaversumina tai hypertodellisuutena. Syksyllä taidemuseossa on tammikuussa julkistettavan Vuoden 2025 nuoren taiteilijan näyttely sekä kuvataiteilija Hanna Haaslahden uutta mediataidetta. Esivanhemmat on 3D-tekniikkaa ja tekoälyä hyödyntävä perhedraama, jossa suvun vanhimpia esittävät yleisöstä digitaalisesti mallinnetut kaksoisolennot.
Tampereen kaupunki on solminut kolmivuotisen yhteistyösopimuksen Moomin Characters Oy Ltd:n kanssa. Muumien 80-vuotisjuhlavuosi käynnistää kumppanuuden, joka nostaa esille Tamperetta maailman ainoan Muumimuseon kotikaupunkina.
Muumimuseon Tervetuloa Muumitaloon! -näyttelyssä pääsee kurkistamaan Muumimuseossa sijaitsevan ainoan oikean Muumi-Talon salaisimpiinkin sopukoihin. Tove Janssonin muumitarinoissa Muumi-Talo symboloi turvallisuutta, suojaa ja yhteenkuuluvuutta.