Kuuden suurimman kaupungin ekologisessa kestävyydessä eroja 

Vertailuraportissa tarkastellaan kaupunkien ympäristöindikaattoreita vuosien 2019 ja 2023 välillä. Monen indikaattorin osalta kehitys näyttää hyvältä, mutta työtä riittää edelleen. 

Pienimmät kasvihuonepäästöt asukaslukuun suhteutettuna Turussa ja Tampereella

Kaikissa kuudessa kaupungissa on tehty ilmastotoimia ja kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet, vaikka hiilineutraaliuteen onkin kaikilla vielä matkaa. Asukaslukuun suhteutettuna pienimmät päästöt olivat Turussa ja Tampereella. Myös energian kulutus on kaikissa kaupungeissa laskussa, mikä kertoo kaupunkitasoisen energiatehokkuuden parantumisesta. Suhteellinen energiankulutus on pienintä Helsingissä ja suurinta Oulussa ja Vantaalla. Fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen kaukolämmön tuotannossa näkyy tilastoissa selvästi. Kivihiilen, maakaasun, öljyn ja turpeen osuudet ovat pienentyneet ja tilalle on tullut biomassaa, lämpöpumppuja ja hukkalämmön hyödyntämistä. 

Autojen määrä kääntynyt laskuun ja autokanta sähköistyy

Autoistuminen on kaikissa kuudessa kaupungissa hidastunut ja autokanta muuttuu nopeasti sähköisemmäksi. Henkilöautojen määrän vähentymä on ollut suurin Espoossa ja myös Tampereella merkittävä.  Nopeinta henkilöautoliikenteen sähköistyminen on ollut Espoossa. Helsingissä on väkilukuun suhteutettuna vähiten henkilöautoja, ja liikkumisessa painottuvat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne muita kaupunkeja selvemmin. 

Tampereella ja Oulussa parhaat pyöräilyolosuhteet

Tampereella ja Oulussa on tilastojen mukaan paremmat olosuhteet pyöräilylle kuin muissa neljässä kaupungissa. Tampereella on selkeästi eniten pyöräilyn laatukäytäviä kuutoskaupungeista. Tehostetusti talvikunnossapidettäviä pyöräteitä on eniten Oulussa ja Espoossa.

Tampereella biojätteiden lajittelu kuutosista parhaalla tasolla

Kotitalouksien sekajätteen määrä on laskenut kaikissa kaupungeissa. Tampereella biojätteiden lajittelu on kuutoskaupungeista parhaalla tasolla, mutta myös pääkaupunkiseudulla erilliskerätyn biojätteen määrä kasvoi huomattavasti vuonna 2023. 

Vedenkulutus on kaikissa kuudessa kaupungissa vähentynyt. Pääkaupunkiseudulla kotitalouksien vedenkulutus taittui vasta vuonna 2023, toisin kuin Oulussa, Tampereella ja Turussa, joissa vedenkulutus on pienentynyt jo pidempään. Helsingissä kotitaloudet kuluttavat asukasta kohti eniten vettä, kun taas Oulussa asukaslukuun suhteutettu kotitalouksien vedenkulutus on pienintä.

Tampereella vesistöjen ekologinen tila hyvä - kaupunkien merialueiden tilassa parannettavaa

Vesiensuojelussa kaupungeilla on vielä parannettavaa. Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineiston mukaan yhdenkään kaupungin merialueen ekologinen tila ei ole hyvä. Turun, Vantaan ja Helsingin alueella ei löydy yhtään hyvälaatuista sisävesistöä. Tampereella on erinomaisessa kunnossa olevia pienempiä järviä ja isotkin järvet ovat ekologiselta tilaltaan hyviä, mikä nostaa vähintään hyvässä tilassa olevien järvien pinta-alaosuuden 98,6 prosenttiin. Luokittelun piiriin kuuluvista virtavesistä ekologiselta tilaltaan vähintään hyviä on reilu puolet.

Jätevesistä kuormitusta Tampereella

Jätevesistä aiheutuva typpikuormitus on suurinta Tampereella ja Oulussa. Espoossa typpikuormitus on pienentynyt huomattavasti uuden Blominmäen jätevedenpuhdistamon ansiosta. Jätevesien fosforikuormitus on pienentynyt selvästi Espoossa ja Oulussa, kun taas Tampereella kuormitus on kasvanut. Tampereellekin on valmistumassa uusi, seudullinen jätevedenpuhdistamo, joka tehostaa jätevesien typenkäsittelyä merkittävästi.

Helsingissä ja Tampereella asutaan tiiveimmin

Tiiviisti asuttujen alueiden määrä kasvaa kaikissa kuudessa kaupungissa, mikä kertoo kaupunkirakenteen tiivistymisestä. Helsinki on tiiveimmin asuttu kaupunki ja Tampere kakkonen.

Luonnonsuojelualueiden osuus kaupungin pinta-alasta on kasvanut erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta nykyiset toimet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi eivät ole riittäviä.  Tampereella on kaupungin pinta-alaan suhteutettuna vähiten luonnonsuojelualueita, mikä osaltaan selittyy sillä, että Tampereen alueelle ei osu kansallispuistoja, laajoja Natura-alueita tai muita isoja valtiotason suojelukohteita.

Suurilla kaupungeilla iso vastuu ekologisen kestävyyden edistämisestä

Kuuden suurimman kaupungin alueilla asuu reilu kolmannes suomalaisista, joten kaupungeilla on iso rooli ja vastuu vaikuttaa toimillaan ekologisen kestävyyden edistämiseen. Indikaattorien pitkäjänteinen seuranta auttaa tunnistamaan kehityksen suuntia ja mahdollistaa kaupunkien välisen vertailun.