Särkänniemen elämysalueen kehittämisen toteutusmalli konsernijaoston käsittelyssä 19.11.2024
Konsernijaostolle esitettävä sijoitus koostuu noin 12,1 miljoonan euron arvoisesta alueen tonttien apporttisijoituksesta ja noin 13,6 miljoonalla eurolla tehtävästä pääomasijoituksesta. Särkänniemi-konserni rahoittaa kehittämissuunnitelman toteutuksen kaupungin tekemällä sijoituksella ja velkarahoituksella. Koko hankkeen toteuduttua yhtiön taloudellisena tavoitteena on kasvattaa merkittävästi konsernin liikevaihtoa ja liikevoittoa sekä mahdollistaa selvästi nykyistä korkeampi osaingonmaksukyky.
Tampereen Särkänniemi Oy ja Särkänniemen Kehitys Oy ovat pyytäneet Tampereen kaupungilta yhteensä 25,7 miljoonan euron pääomitusta. Pyyntö perustuu pormestari Kalervo Kummolan keväällä asettaman työryhmän tekemän esityksen mukaiseen toteutusmalliin.
Työryhmä tarkasteli kaikkiaan viittä eri vaihtoehtoista toteutusmallia ja päätyi niin sanottuun hybridimalliin, jossa maaomistus Särkänniemen alueen uuden asemakaavan osalta on jaettu. Mallissa Sukkatehdas erotetaan omaksi kehitys- ja investointikokonaisuudekseen, ja sille haetaan erikseen kehittäjä. Särkänniemen pääomitus koostuisi sekä tonttien apportista että pääomittamisesta svop-rahalla. Lisäksi suunnitteilla olevalle hotellille ja vesipuistolle Särkänniemen Kehitys Oy hakisi operaattorin ja erillisen investoijan.
Työryhmän puheenjohtaja, kaupungin elinvoiman palvelualueen johtaja Pekka Salmi on tyytyväinen ryhmän tekemään esitykseen.
– Särkänniemen alueelle suunnitteilla olevat investoinnit ovat mittava kokonaisuus. Olen iloinen siitä, että saimme linjattua uskottavan ja jäsennellyn etenemispolun jatkotoimenpiteille. Toteutuessaan tulevat investoinnit kasvattavat Tampereen vetovoimaa ja vahvistavat myös Särkänniemi Oy:n taloutta, sanoo Pekka Salmi.
Myös työryhmän jäsen, hankejohtaja Tero Tenhunen painottaa vetovoimanäkökulmaa.
– Elämyksellisyyden merkitys Tampereen keskustan vetovoiman kannalta kasvaa jatkuvasti. Särkänniemen elämysalueen kehittäminen on yksi tärkeimpiä toimenpiteitä, jolla lisätään erityisesti läntisen keskustan houkuttelevuutta niin kaupunkilaisten kuin matkailijoidenkin näkökulmasta, perustelee Tero Tenhunen.
Työryhmän hybridimallissa alueen asuintontit ja sukkatehdas on jätetty Särkänniemen toteutusvastuun osalta hankkeen ulkopuolelle. Kaupungin pääomitus koostuisi tonttiapportista, joka pitäisi sisällään Särkänniemen kehittämisen kannalta keskeiset huvipuiston, hotellin ja vesipuiston tontit, pysäköinnin sekä liike- ja toimistorakennusten tontit, sekä täydentävästä rahasijoituksesta.
Esityksen perustelujen mukaan kaupunki on tilannut kahdelta ulkopuoliselta asiantuntijataholta erilliset arviot, markkinataloustoimijatestien päivitykset Tampereen Särkänniemi Oy:n kehityshankkeesta. Tehtyjen testien perusteella voidaan arvioida, että kaupungin pääomasijoitus on markkinaehtoinen, ja yksityinenkin sijoittaja voisi sellaisen tehdä. Kyseessä on omistajan sijoitus yhtiöön, jolla yhtiön oma pääoma ja sitä kautta rahoitusasema vahvistuu. Sijoitus voidaan katsoa hyväksyttäväksi huomioiden yhtiön hankkeen vaikutukset kaupungin elinvoimaan.
Särkänniemen kehittämistä pohtineessa työryhmässä työskentelivät: Pekka Salmi (pj), Mikko Nurminen, Lauri Savisaari, Teppo Rantanen, Arto Vuojolainen, Tero Tenhunen, Juha-Pekka Annala, Miikka Seppälä sekä Kari Neilimo.
